80- ja 90-luvuilla nuorina olleet: miksi joitte niin paljon?

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Tuolla cityllä  ollessa mun poikaystävää vedettiin puukolla suupieli halki. Oli hurja meininki.

"Ei oltu koulukiusattuja eikä homoja -oli joka jätkä oman elämänsä pomona"

"Tytöt leikki nukeilla ja pojat junilla -ei tytär ollut Pertti eikä poika Gunilla"

Näin Jösse Järvenpään sanoilla tiivistettynä se että silloin vielä elettiin tervehenkistä aikaa. Nöyrä kiitos siitä että olin lapsi/nuori juuri oikealla hetkellä ja näin saanut luontaisen puolustusmekanismin nykyistä, kehitysvammaisen tasolle vajonnutta yhteiskuntaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Eivät kaikki juoneet. Vain kaikki ne, jotka joivat porukoissa, jossa elettiin omassa kuplassa. 

Osa tietenkin otti joskus tai harvemmin. Tai vasta lähellä täysi-ikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Kuka tuollaista satuilee, vai onko noin urpoja oikeasti olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elin teinivuodet ysärillä pikku järvikaupungissa. Se oli yhteisöllistä aikaa. Kotibileitä, kaljottelua rantakallioilla nuotion äärellä, viikonloppu-illat oli keskusta täynnä nuorisoa. Ei ollut nettiä ja puhelimia, ei ketään kiinnostanut homehtua kotona. 

Oli vaan kerrassaan eeppisen hauskaa useimmiten, ja alkoholi kuului asiaan. Mitäpä sitä jeesustelemaan, muistelen lämmöllä vaikka en ole aikuisiällä viitsinyt enää dokaillakaan. 

Voi, mä NIIN saan kiinni tosta tunnelmasta! Ihania aikoja!

Tuntuu että joillain on jäänyt kehitys kesken. 

Olin töissä, olin nuori, viina maistui, mitä vielä?

En ollut koskaan putkassa enkä tappeluissa.

Se oli sellasta mukavaa aikaa.

Nuorilla ihmisillä oli kovat halut silloin,kun ei mätetty roskaruokaa,oltu netissä tai pelattu videopelejä. Viina poisti estot,niin kyllä mentiin ja sattui ja tapahtui

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron pienen salaisuuden, viikonloppukännääminen, ravintoloissa ja diskoissa pyöriminen, yhden tai kahden illat suhteet voittavat luuririippuvuuden, sometuksen ja ahdistuneet nepsy -itsetutkiskelut sata - nolla. Ainakin omalla ystäväpiirillä oli silloin heIvetin hauskaa, siksi.

Oliko myös krapulassa hauskaa? Alkoholin aiheuttama lihoaminen ja pöhötys, aivokemioiden sekoamisen seurauksena ilmenevä masentuneisuus ja ahdistuneisuus, maksan ja haiman ja munuaisten rasittuminen ja itsensä nolaaminen apinoimalla julkisilla paikoilla ja tuntemattomille ihmisille örveltäminen lienevät sinun arvomaailmassasi sellaisia asioita, jotka ovat hauskoja ja arvostettavia ja joista voi olla ylpeä.

 

Minäpä kerron sinulle yhden asian; ne eivät ole sellaisia asioita.

Jos nyt lihavuudesta, masentuneisuudesta  ja MT-ongelmista puhutaan, niin siinä nykyinen sukupolvi voitaa puolestaa sata - nolla. Kunnon rapautuminen on myös tilastoitu esim. varusmiesten ikäluokkatutkimuksissa.

Alkoholin käytössä on kiistämättömät ongelmansa, mutta on sen voimalla Suomessa myös luotu aika monta sataa tuhatta uutta ihmissuhdetta vuosien varrella. Kaikki alkoholin käyttäjät eivät ole kauluksen ylänappi kiinni kulkevia körttejä, joille vaihtoehtona on vain joko täysraittius tai maalailemasi terminaalivaiheen alkoholismi ja juoppohulluus.

Ihan sivusta:  seiska- ja kasarinuorena kerron, että ihan ylivoimaisesti suurin osa meistä sen ajan nuorista hauskanpitäjistä hakeutui kuitenkin erilaisiin työpaikkoihin ja oppilaitoksiin ja aikanaan perustivat perheitä ihan normaalisti, sellainen normi aikuisen elämä kuitenkin kiinnosti eniten, nuoruuden jutut kuului nuoruuteen ja itse asiassa me ollaan pärjätty aika hyvin.  Ei yksikään kavereistani sortunut alkoholismiin eikä meistä mitään huumeveikkoja tullut eikä mitään pultsareita.  Aika aikaansa 

Elämä näytti meille parhaita puoliaan, miksi emme olisi siitä nauttineet?

Discot oli ihania paikkoja!  Eikä siellä kaikki kännissä olleet, jotkut ei ottaneet ollenkaan.  Ei kaikki nuoret viinaa juoneet, varsinkaan kaksin käsin.  Meininkiä riitti muutenkin.

Asuin sellaisella teollisuuspaikkakunnalla,  missä nuoria ihmisiä.oli paljon ja tehtailla kävi paljon töissä myös ns reppumiehiä  ja myös ulkomaalaisia porukoita, jotka oli tutustumassa ja oppimassa uusia menetelmiä.  Toivat oman lisänsä siihen.  Totta kai nuoret hakeutuu toisten nuorten seuraan.

Se oli iloista, elävää nuoruutta!

Ja kävihän silloin kapakoissa vielä vanhempaakin väkeä, ei se pelkkien nuorten varassa kaikki ollut.

Maailma muuttuu Eskoseni, niin muuttui tämäkin homma.  En yhtään tiedä, missä nykyiset 18-30 -vuotiaat toisiaan tapaa.  Ehkä noissa konserteissa ja festivaaleilla sitten.

Täällähän on lähellä yksi suosittu festari paikka ja jos silmäni vielä jotakin näkevät, niin kyllä ne siellä juhlivat nuoret sitä alkoholia edelleen nekin sinne rahtaavat, on näes sekä Alko että marketti samalla käytävällä ja kyllä ne vaan isoja lasteja kannetaan, kaljat ja siiderit kaupasta ja väkevät Alkosta.  Isolla mölyävällä porukalla vielä.  Osa pikkukekkulissa jo valmiiksi.  Se vaan ikävää, että huumeidenkäytöstä kuulee juttua aika paljon, työllistävät poliiseja enemmän kuin meidän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Kuka tuollaista satuilee, vai onko noin urpoja oikeasti olemassa?

No tuota en kyllä sen ajan nuorena tunnista.  Vähän meni nyt yli tuo kuvaus.

Ei se alkoholi kaikille ja kaikkeen kuulunut sentään.  

Sai sitä olla juomattakin ja oli sellaisia, jotka ei juurikaan ottaneet, kunhan olivat muuten vain menossa mukana.  

Oma käsitykseni on, että me 80-90-luvun nuoret joimme kuitenkin paljon vähemmän kuin meitä edeltävä sukupolvi, jotka olivat nuoria 60-70-luvulla. On hienoa, että nykyään nuoret juovat vielä meitäkin vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Oma käsitykseni on, että me 80-90-luvun nuoret joimme kuitenkin paljon vähemmän kuin meitä edeltävä sukupolvi, jotka olivat nuoria 60-70-luvulla. On hienoa, että nykyään nuoret juovat vielä meitäkin vähemmän. 

Joo juovat vähemmän, mutta nuuskivat ja piikittävät enemmän ja syövät jotain tabuja ja polttelee jotain mikä haisee rappukäytävässä vanhalle heinälle.  

Vierailija kirjoitti:

Oma käsitykseni on, että me 80-90-luvun nuoret joimme kuitenkin paljon vähemmän kuin meitä edeltävä sukupolvi, jotka olivat nuoria 60-70-luvulla. On hienoa, että nykyään nuoret juovat vielä meitäkin vähemmän. 

En ole niin varmaa. Ehkä olisi parempi vain vetää välistä pää täyteen ja olla oma tyhmä itsensä. Jatkuva pingottaminen ja totisuus ajaa vain masennukseen.

Vierailija kirjoitti:

Oma käsitykseni on, että me 80-90-luvun nuoret joimme kuitenkin paljon vähemmän kuin meitä edeltävä sukupolvi, jotka olivat nuoria 60-70-luvulla. On hienoa, että nykyään nuoret juovat vielä meitäkin vähemmän. 

Tämä taitaa olla väärä käsitys. Muistaisin uutisista joskus lukeneeni, että 90-luvun laman nuoret joivat 60-70-lukulaisia enemmän.

Vaikea sanoa, että mikä oli pohjimmainen syy. Kaipa se pitkälti oli se, että niin vain tehtiin silloin, kuului kulttuuriin. Toki kuulostaa typerältä syyltä jälkikäteen.

Olin siis teini-ikäinen 1990-luvulla itse ja väittäisin, että tuolloinen suomalainen luonne oli myös ehkä vieläkin sulkeutuneempi kuin nykyään. Senkin vuoksi sitä alkoholia tarvittiin, avaamaan kielenkantoja ja helpottamaan uusiin ihmisiin tutustumista.

Ei se viinanjuonti mikään ylpeydenaihe ole, mutta en silti kadu näitä asioita ollenkaan. Kartsalle lähteminen nuorena oli todella jännittävää, mitä vain saattoi olla edessä, kuten täällä jo joku asiaa kuvasikin. Tanssiminen vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa diskojen tanssilattioilla, kaikki se nuoruuden huuma. Eikä mistään jäänyt mitään ankeita videotodisteita.

Alkoholin käytön väheneminen on hyvä asia totta kai, mutta en silti vaihtaisi omaa ysärinuoruuttani nykyajan vastaavaan.

Silloin nuoret joi ja sekstaili

Nykynuoret ei tee kumpaakaan

Sain 13-vuotiaana kotona turpaan, kummatkin silmät mustaksi ja huulet auki, ja sen jälkeen aloin juomaan.

Vierailija kirjoitti:

Määrällisesti juotiin oikeasti vähemmän, mitä julkisuudessa väitetään. Eihän sitä ollut nuorena edes rahaa ryypätä. Pohjat kotona ja pyörällä baariin tanssimaan ja viettämään aikaa muiden nuorten kanssa. Pyöräillen kotiin. Silloin ei tarvinnut pelätä, että joku videoi tai kuvaa ja perustaa nolausryhmän whatsuppiin tms. Aikoinaan oli vapaus kaikesta tuollaisesta sosiaalisesta kontrollista - toki sitä oli, mutta se oli erilaista. 
 

Ja toki oli eri kaveripiireissä eri menot. Esimerkiksi minulle ei ole koskaan edes tarjottu huumeita. Ja paljon olen bailannut, joten tilaisuuksia olisi ollut. Niitä ei vain meidän porukassa liikkunut. 

Tällaista oli Oulussa 90-luvun alussa. 

Joo, ei sitä määrällisesti paljon juotu. Mulle määrä oli joku max. 5 siideriä illassa ja sillä tanssin kännissä koko illan. Hauskaa oli. Tuon join vsrmaan korkeintaan 2 kertaa kuussa. Kyllä sitä selvinpäinkin oltiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrällisesti juotiin oikeasti vähemmän, mitä julkisuudessa väitetään. Eihän sitä ollut nuorena edes rahaa ryypätä. Pohjat kotona ja pyörällä baariin tanssimaan ja viettämään aikaa muiden nuorten kanssa. Pyöräillen kotiin. Silloin ei tarvinnut pelätä, että joku videoi tai kuvaa ja perustaa nolausryhmän whatsuppiin tms. Aikoinaan oli vapaus kaikesta tuollaisesta sosiaalisesta kontrollista - toki sitä oli, mutta se oli erilaista. 
 

Ja toki oli eri kaveripiireissä eri menot. Esimerkiksi minulle ei ole koskaan edes tarjottu huumeita. Ja paljon olen bailannut, joten tilaisuuksia olisi ollut. Niitä ei vain meidän porukassa liikkunut. 

Tällaista oli Oulussa 90-luvun alussa. 

Joo, ei sitä määrällisesti paljon juotu. Mulle määrä oli joku max. 5 siideriä illassa ja sillä tanssin kännissä koko illan. Hauskaa oli. Tuon join vsrmaan korkeintaan 2 kertaa kuussa. Kyllä sitä selvinpäinkin oltiin. 

Mä vietin nuoruuteni 2000-luvun alussa (syntynyt 85). Silloin oli paljon tosi kovaa kännäämistä ihan viinalla , tai jokainen joi puistossa jonkun 8 kaljatölkkiä tai talvella baarissa ainakin 5 shottia tai isoa olut/ lonkerotuoppia ja ties mitä pohjia alla kotona. Pienikokoiset tytötkin kännäsi noita isoja määriä (usein sammumispisteeseen). Ihan järjettömiä määriä siis oikeasti dokattiin joka vkl.

Eli joikohan 80-90-lubun nuoret sittenkin vähemmän kuin nollarit vai oliko vaan joku aluekohtainen juttu (näin Lahdessa, josssa kaikkien piti omaan aikaan olla "koviksia").