80- ja 90-luvuilla nuorina olleet: miksi joitte niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elin teinivuodet ysärillä pikku järvikaupungissa. Se oli yhteisöllistä aikaa. Kotibileitä, kaljottelua rantakallioilla nuotion äärellä, viikonloppu-illat oli keskusta täynnä nuorisoa. Ei ollut nettiä ja puhelimia, ei ketään kiinnostanut homehtua kotona. 

Oli vaan kerrassaan eeppisen hauskaa useimmiten, ja alkoholi kuului asiaan. Mitäpä sitä jeesustelemaan, muistelen lämmöllä vaikka en ole aikuisiällä viitsinyt enää dokaillakaan. 

No just tää! Alkoholi nyt vaan kuului kokonaisuuteen, mutta ei sinällään ollut se juttu. Kukaan ei olisi yksikseen juonut, vaan viikonloppuisin kokoonnuttiin isolla porukalla yhteen. Aina oli menoa ja meininkiä. Koskaan ei ollut tylsää. Oli rentoa ja huoletonta. Yhteisöllistä. Ihania kokemuksia, teinirakkautta ja paljon kavereita. Varmaan kuulostaa kauhealta niistä, jotka on syntyneet myöhemmin eivätkä ole kokeneet tuota. Mä taas ajattelen että nykynuoret jää todella paljosta paitsi. 

Tiivistit olennaisen.

Nykyään on kääntynyt niin päin, että säälitellään: voi niitä surkeita reppanoita jotka nuorena hillui kaupungilla pullot kassissa, kuunteli musaa ja lääppi toisiaan. Terapiaa olisivat tarvinneet poloiset.

Sivuutetaan kaikki tuo elämän suola, minkä se toi mukanaan. Nuorena kuuluu elää lujaa.

En oo juonut paljon,kävin raflas ,joskus laivalla,enkä juo kotona.Työ oli tärkein ja perhe.Liikunta ystävät.

Nuo jupit eivät tienneet juomisesta mitään. Me 70-luvun nuoret olimme ja osittain olemme niitä mahtijuoppoja.

Kalja oli halpaa. Vielä halvemmalla sai Virosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elin teinivuodet ysärillä pikku järvikaupungissa. Se oli yhteisöllistä aikaa. Kotibileitä, kaljottelua rantakallioilla nuotion äärellä, viikonloppu-illat oli keskusta täynnä nuorisoa. Ei ollut nettiä ja puhelimia, ei ketään kiinnostanut homehtua kotona. 

Oli vaan kerrassaan eeppisen hauskaa useimmiten, ja alkoholi kuului asiaan. Mitäpä sitä jeesustelemaan, muistelen lämmöllä vaikka en ole aikuisiällä viitsinyt enää dokaillakaan. 

No just tää! Alkoholi nyt vaan kuului kokonaisuuteen, mutta ei sinällään ollut se juttu. Kukaan ei olisi yksikseen juonut, vaan viikonloppuisin kokoonnuttiin isolla porukalla yhteen. Aina oli menoa ja meininkiä. Koskaan ei ollut tylsää. Oli rentoa ja huoletonta. Yhteisöllistä. Ihania kokemuksia, teinirakkautta ja paljon kavereita. Varmaan kuulostaa kauhealta niistä, jotka on syntyneet myöhemmin eivätkä ole kokeneet tuota. Mä taas ajattelen että nykynuoret jää todella paljosta paitsi. 

Tiivistit olennaisen.

Nykyään on kääntynyt niin päin, että säälitellään: voi niitä surkeita reppanoita jotka nuorena hillui kaupungilla pullot kassissa, kuunteli musaa ja lääppi toisiaan. Terapiaa olisivat tarvinneet poloiset.

Sivuutetaan kaikki tuo elämän suola, minkä se toi mukanaan. Nuorena kuuluu elää lujaa.

Niin, se nuoruus kasarilla ja ysärillä oli elämän parasta aikaa! Tai tottakai nyt aikuisena keski-ikäisenä perheenäitinä on omalla tavallaan ihanaa myös, mutta mihinkään en vaihtaisi nuoruusmuistojani! Pääsisipä edes viikoksi takaisin siihen aikaan!  Olisi taas kaikki samat tyypit koolla samoissa paikoissa. Sama musiikki, sama meno! Se tuntui silloin loputtomalta, mutta niin me vaan kasvettiin aikuisiksi, ja yhtäkkiä se aika jotenkin salakavalasti vaan jäi taakse. Ihmiset löysi vakavampia parisuhteita, alkoi perustaa perheitä. Niin minäkin. Meillä on pieni ydinporukka, jonka kanssa ollaan viime vuosina kokoonnuttu 1-2 kertaa vuodessa. Syödään, juodaan, nauretaan, kuunnellaan nuoruuden musiikkia ja muistellaan menneitä. Eihän se sama ole, mutta sen lähemmäs ei enää tuota aikaa ja kulttuuria pääse.

Vierailija kirjoitti:

Elin teinivuodet ysärillä pikku järvikaupungissa. Se oli yhteisöllistä aikaa. Kotibileitä, kaljottelua rantakallioilla nuotion äärellä, viikonloppu-illat oli keskusta täynnä nuorisoa. Ei ollut nettiä ja puhelimia, ei ketään kiinnostanut homehtua kotona. 

Oli vaan kerrassaan eeppisen hauskaa useimmiten, ja alkoholi kuului asiaan. Mitäpä sitä jeesustelemaan, muistelen lämmöllä vaikka en ole aikuisiällä viitsinyt enää dokaillakaan. 

Voi, mä NIIN saan kiinni tosta tunnelmasta! Ihania aikoja!

Koska olin nuori ja meno päällä, nykyään vanha ja villatakki päällä hytisen kämpässäni.

Mäkin aloitin juomisen 15 vuotiaana. Melkein joka viikonloppu oli pienen paikkakunnan puisto täynnä nuoria juomineen. Humalassa mentiin diskoon, jos saatiin kuski, myös eri paikkakunnille. Se oli tosi sosiaalista, pääsi kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa ja tutustuttiin toisten vartaloihin ja seksiin, yrityksen ja erehdyksen kautta. Yhtä innokkaita oli tytöt ja pojat. 

Opittiin nopeasti juomisen rajat ja pidettiin kaverista huolta. Vanhempien eikä itse tarvinnut stressata turhia, kerran olin liian huppelissa, niin poliisi vain heitti kotipihalle, ei mitään puhuttelua vanhemmille, ei sossuja ei draamaa. Tosi upeaa aikaa elää nuoruus, huoletonta. 

Kun täytin 18, niin juominen jäi melkein kokonaan, oli ajokortti ja viehätys mennyt bailaamisesta. Kiinnosti muut asiat 

Vierailija kirjoitti:

Joo tuli jaettua pillua sinne sun tänne. Eikä seuraavana päivänä muistanu kumppanin nimee. Semmosta se vaan oli. 

Ei todellakaan ollut tuollaista. Teitä jakajia oli vähemmistö ja teidät tiedettiin kylillä kyllä. Suurin osa nai vain suhteessa. 84 tuli aids ja se tappoi silloin. Kukaan fiksu Ei tehnyt kuten sinä.

Taitaa nykynuorisoa alkaa v*tuttamaan tietokoneen näpyttely, puhelimen tuijotus, wokettelut, meetootit, monikulttuurisuus, yltyvä sosialismi ja maan muuttuminen poliisivaltioksi kun alkavat kyselemään vanhojen, HYVIEN aikojen perään! 🤔

Se on hyvä! Ongelma voidaan korjata vasta sen jälkeen kun sen olemassaolo on tunnistettu ja tunnustettu.

70 luvulla "kaikki" oii puistossa, rannalla tai diskossa. Oltiin porukoissa ja vietettiin kivaa aikaa. Alkoholi virtasi, kesällä pidettiin telttoja, jonne mentiin ihastuksen kanssa harjoittelemaan tietenkin seksiä, se ei ollut tabu ja aikuisten ohjailema juttu. Pojat halusi sormettaa ja kyllä tytötkin osasi pojan kroppaa tutkia, opittiin vastakkaisen sukupuolen ja oma anatomia paremmin ilman oppaita kuin nykyään opoaiden kanssa ja se oli aivan eri jännittävää. 

Sosiaaliset taidot ja itsenäisyys ja oma-aloitteisuus kehittyi nuorena, kun saatiin olla vapaita. Ja meistä kasvoi kelpo kansalaisia En ikinä olisi vaihtanut sitä vapautta nykyajan suurennuslasin alla valvontaan

Vastaan vaikka olen hieman nuorempi. Olen syntynyt -90 ja teini-ikä siis 2000-luvulla. Pienellä paikkakunnalla, jossa alkoholin käyttö oli silloin alaikäisten keskuudessa 50/50.  Ne joivat, jotka 1. olivat sosiaalisia ja kaverit joi myös 2. vanhemmat joivat 3. ei ollut muita harrastuksia 4. saivat kyydin tai pääsivät muuten paikkoihin missä juodaan 

Olin juoppokuskina. Tuli nöhtyä kaikenlaista

Oli oikeastaan aika jees hakea humalaiset illanpäätteksi kotiin

Vierailija kirjoitti:

Olin juoppokuskina. Tuli nöhtyä kaikenlaista

Oli oikeastaan aika jees hakea humalaiset illanpäätteksi kotiin

Minäkin olin paljon kuskina. Viikonlopussa vedettiin välillä 400-600 kilometriä ja pimeetä taksia kun muut baarissa. Omaa lompakkoa ei tarvinnut kuskin mukaan ottaa. Kaikki maksettiin