80- ja 90-luvuilla nuorina olleet: miksi joitte niin paljon?

Koska muutkin joi. Eikä siinä sen enempää ongelmaa ollut kuin tänä päivänäkään olisi. Ihan hyviä aikuisia meistä valtaosasta tuli. Ehkä elämä karsi jyvät akanoista? Nykyään tuntuu olevan paljon puritaanisempaa monessa suhteessa.

80-luku oli nousukautta ja kaikilla oli rahaa bilettää ja juoda.

Olin nuori 70- ja 80-luvuilla. Nuorena en juonut lainkaan, ja aikuisenakin hyvin maltillisesti. Kyllä tätä oudoksuttiin, ja sain kuulla monenlaisia kommentteja tyyliin 'kutsuisin sinutkin, mutta kun sinä et ryyppää...' Kuskina pääsin toki mukaan moneen rientoon. 

Vierailija kirjoitti:

Koska muutkin joi. Eikä siinä sen enempää ongelmaa ollut kuin tänä päivänäkään olisi. Ihan hyviä aikuisia meistä valtaosasta tuli. Ehkä elämä karsi jyvät akanoista? Nykyään tuntuu olevan paljon puritaanisempaa monessa suhteessa.

Minunkin mielestä on menty kehityksessä takapakkia, ja nykyaika on puritaanisempaa kuin tuolloin, sellaista uusvanhoillista nipottamista ja lokerointia siitä, kuka on mitäkin. Nuortenkin pitää olla kuin jotain täti-ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori 70- ja 80-luvuilla. Nuorena en juonut lainkaan, ja aikuisenakin hyvin maltillisesti. Kyllä tätä oudoksuttiin, ja sain kuulla monenlaisia kommentteja tyyliin 'kutsuisin sinutkin, mutta kun sinä et ryyppää...' Kuskina pääsin toki mukaan moneen rientoon. 

Meillä päin 90-luvulla ajatuskulku oli tämä.

Ei käytä alkoholia -> uskovainen.

Käyttää alkoholia -> ns. perusteini.

Tietyssä mielessä oli aika ahdas maailmankuva kyllä, kaikkien piti oikeastaan olla tässä(kin) suhteessa samanlaisia että kuului porukkaan.

Vierailija kirjoitti:

No sehän oli maan tapa ja piti olla outo tai nynny ellei ollut mukana. Itse olin ja mukavaa oli, Sai erilaisia kokemuksia: kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta, erilaisista ihmisistä, seikkailuista, uhkatilanteista, kaverien yhteishengestä.. tiesi miltä tyttö tuoksuu ja tiesi miltä jännitys ennen tappelua tuntuu. Mitään näitä ei nykynuoret tiedä, mikä on sääli, koska se kuuluu elämään ja opettaa. M52

Kyllä nykynuoret tekee ihan samaa. Se, että nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, ei tarkoita etteikö suurin osa niistä edelleen joisi. 

Mutta joo, olihan se hauskaa. On todella hauskaa tanssia diskossa tai yökerhossa pienessä tai isommassakin kännissä. Se tunne, kun aika tuntuu pysähtyvän, on vain se täydellinen nykyhetki (ja sitten tulee valomerkki tai yrjö.) 

Lisäksi maailma oli sen verran turvallinen paikka, että vaikka olikin jännää kävellä yöllä tuiskeessa baarista kotiin, se oli kuitenkin tosiasiassa aika turvallista. Kaverit saatteli jos et meinannut jaloillasi pysyä. Mutta siitä tuli sittenkin kuitenkin jonkinlaista itseluottamusta, että noin vaan kävelin keskellä yötä juovuksissa 7 km kotiin ja lopun matkaa ilman kenkiä ja kaikki meni hyvin. 

Ja mainitsinko jo, että se oli hauskaa? Jopa se, kun joku koiraisi tanssilattialla ahterista ja kiepsahdit läimäyttämään sitä ja homma oli sillä selvä. Kyllä, me tuon ajan työt opimme miltä tuntuu lyödä jotakuta ja ai että se tuntui hyvältä. Puhumattakaan siitä, että se oli täysin turvallista, sekin: yksikään mies ei olisi missään olosuhteissa lyönyt takaisin, vaan kaikki ymmärsin reilun pelin hengen. 

Tosiaan, pojat tappeli joskus ja sekin oli hauskaa. Oli hauskaa kiivetä hameessa ja korkokengissä työmaa-aidan yli koska tahdoit oikaista työmaan poikki jne. 

Jengi sitten rauhoittui kun valmistui ja meni työelämään ja ollaan ihan kunniallisia keski-ikäisiä vanhempia nykyään. 

Mietin kyllä välillä sitä, miten turvallisuushakuista ja pelokasta jengi on nykyään. Kun miettii millaisia riskejä sitä itse nuorena otti (ja toisaalta millaista epämukavuutta siedettiin ties millä festarireissuilla), kenellekään ei ikinä sattunut kuitenkaan mitään. Nykyään jos nuori aivastaa sillä menee aivot sijoiltaan. 

N47

P.S. Ja hitaiden tanssiminen. Ainakin minun nuoruudessani Cosmopolitan opetti, että sovelias seksikumppanien määrä on kysyttäessä kolme, koska vähempää ei kukaan usko ja enemmän on liikaa. Tuo neuvo heijastelee asenneilmapiiriä: 90 % tytöistä ei TODELLAKAAN harrastanut mitään yhden illan juttuja vielä 2000-luvun alkupuolellakaan. Kun helppo seksi on nykyään ilmeisesti ennakko-odotus, ei kumpikaan sukupuoli pääse kokemaan sitä mieletöntä latausta mitä oli jossain hitaiden tanssimisessa. Saatoit tanssia jonkun miehen kanssa hitaita baarissa ties kuinka monta kertaa ja joka kerta se sama jännite, ennen kuin jompi kumpi lopulta pyysi puhelinnumeroa -tai ei pyytänyt. 

Näin yli 20 vuotta naimisissa olleena en nuoruudesta kaipaa oikeastaan mitään muuta kuin sitä seksuaalista jännitettä. Se oli oikeastaan paljon hauskempaa kuin varsinainen seksi, joka on tietysti ihan kivaa, mutta kun nuorena saattoi elää päiväunelmissa koko viikon kun oli tanssinut jonkun kanssa hitaita ja ehkä vähän pussannut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron pienen salaisuuden, viikonloppukännääminen, ravintoloissa ja diskoissa pyöriminen, yhden tai kahden illat suhteet voittavat luuririippuvuuden, sometuksen ja ahdistuneet nepsy -itsetutkiskelut sata - nolla. Ainakin omalla ystäväpiirillä oli silloin heIvetin hauskaa, siksi.

No tämä. En ole ketjun kohderyhmää, kun olen vasta -88 syntynyt, mutta minun nuoruudessa oli vielä just tuollaista, kun tässä ketjussa. Siinä 2006-2012 välillä oli mielestäni tuollaista vanhaa aikaa vielä. Tosta eteenpäin kaikki muuttui, tuli some ja koko nuorten kulttuuri pirstaloitui ja alkoi myös juomisen yleinen paheksunta. Sitä ei kuitenkaan oteta huomioon, että oli ihan aidosti hauskaa nuorena kännätä yhdessä, kun tapahtui vaikka mitä kommelluksia ja seikkailuja ja kohtaamisia yössä. Oli villiä ja vapaata. Itsekin olen täysi nepsy, mutta kummasti sitä pääsi hauskanpitoon mukaan viinasten voimin, siihen samaan mitä kaikilla muillakin oli. Nykyään nuoret on kiinni luureissa ja liikaa nysvää nepsydiagnooseissa omassa komerossa. Juomattomuus ja öiden viettäminen kotona on toki terveellistä mutta ei siitä kerry sitä mitä muistella kiikkustuolissa naureskellen.

Toinen nepsy, aikuisena diagnosoitu autisti, täällä. Bilettäessä tosiaan minäkin pääsin joukkoon mukaan, koska olen helvetin hyvä tanssimaan ja minulla oli nuorena aivan mieletön viinapää. 

Katsoin kerran tanskalaisen elokuvan nimeltä "Druk", jossa on keski-ikäinen Mads Mikkelsen. Se ja sen kaverit lukevat tutkimuksesta, jonka mukaan ihmisellä on syntyessään puolen promillen vaje, ja siksi pitää yrittää olla puolen promillen humalassa koko ajan, niin elämä on parhaimmillaan. No, elokuva on ennalta-arvattava, mutta tällaista nepsyä se puolen promillen vajeen korjaaminen auttaa ihan ihmeesti sosiaalisessa elämässä. 

Ryypätessä on niin helppo kuulua joukkoon eikä kukaan muista aamulla, mitä tyhmää olet sanonut, tai jos muistaakin, se menee viinan piikkiin. 

Juu, hauskaa oli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Ei todellakaan ollut meillä noin. Ei saatu 15-vuotiana mennä kaupungille dokaamaan. Kyllä meidän luokalla yläasteella jotkut sitä harrasti, mutta ei todellakaan kaikki. Enimmäkseen se oli yhteiskuntaluokkakysymys. Duunariperheissä ei pidetty niin tarkkaa huolta lapsista ja nuorista, ja monissa perheissä siihen aikaan vanhemmat itsekin joivat joka viikonloppu, ja polttivat tupakkaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Ei todellakaan ollut meillä noin. Ei saatu 15-vuotiana mennä kaupungille dokaamaan. Kyllä meidän luokalla yläasteella jotkut sitä harrasti, mutta ei todellakaan kaikki. Enimmäkseen se oli yhteiskuntaluokkakysymys. Duunariperheissä ei pidetty niin tarkkaa huolta lapsista ja nuorista, ja monissa perheissä siihen aikaan vanhemmat itsekin joivat joka viikonloppu, ja polttivat tupakkaakin.

Siis 14-vuotiaana, oli tuossa aiemmassa viestissä. Eli joskus kasiluokkalaisena. Paremmissa perheissä oli kotibileitä, joihin kutsuttiin lähipiiri. Kyllä niissäkin alkoholia käytettiin, mutta maltillisemmin, eikä tosiaan saanut mennä kaupungille humalassa heilumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin vaan kuului tehdä ellei halunnut olla nössö. Kaikki joivat.

Eikä juonu. En tiedä ketään kuka olisi vetänyt jotain kännejä. Ei ollut ainakaan mun ystäväpiirissä. Jotkut poltti tupakkaa, mutta se oli siinä. Synnyin -73 Helsingissä.

Oikeesti? Et siis edes tiedä ketään? Outoa! Miten on mahdollista? Ei kai tosiaan ihan kaikki harrastaneet viikonloppuisin juomista ja bilettämistä, mutta aivan varmasti suurin osa teki niin. Ihan pk-seudulla minäkin nuoruuteni vietin, ja kyllä oli viikonloppuisin nuoriso liikkeellä laumoittain. Pussikaljaa puistoissa tai kotibileissä, ja kun ikää oli tarpeeksi käytiin baareissa, discoissa ja yökerhoissa. Kaikki paikat oli ääriään myöten täynnä. Mitä nuoret nykyään tekee? Syrjäytyy huoneisiinsa somen ja pelien pariin? Tai vaihtoehtoisesti keskittyy intohimoisesti johonkin tiettyyn harrastukseen, eikä sitten muuta elämää olekaan? Paitsi koulu tietysti. Toivottavasti nuoret kuitenkin on nykyäänkin onnellisia ja osaa nauttia elämästään, mutta kun on itse elänyt nuoruutensa kasarilla ja ysärillä, niin väkisin käy vähän sääliksi nykynuoria.

Täytyy tohon vastata, että vietin kaiken  vapaa-aikani hevostalleilla. Ei siellä kukaan juonut tai edes puhunut juomisesta. Tupakoivat jotkut kyllä. Yläasteella oli useampi hyvä ystävä, ei kukaan niistä juonut edes viikonloppuisin. En tiedä mitä muut teki. En kuulunut niihin suosittuihin tyttöihin. Hauskaa meillä silti oli ja muistelen miten kikateltiin yhdessä takarivissä kaikelle ihan typerälle. Parasta aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalinen elämä ei tuolloin tapahtunut somessa vaan kaduilla. Kotikaupungissani mentiin yhden tietyn kadun varteen istuskelemaan tai jos tanssipaikassa oli joku kiinnostava bändi, siihen ympäristöön kertyi satoja nuoria. Kaikilla oli kaljaa, pieni viinapullo tai vanhempien baarikaapista varastettu sekoitus. Oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun meni pummaamaan tulta tai tupakkaa tai pyysi pohjat pullosta. Pääsi pussailemaan ihastustaan, kun oli vähän rohkeutta nautittuna.

 

Miksi tämä ei voinut tapahtua ilman alkoholia? Vaikea sanoa. Sen ajan kulttuuriin kuului se, että vain lapselliset tai uskovaiset eivät juo. Piti näyttää olevansa cool ja kypsä. Eikä sitä käy kieltäminen, että alkoholista tuli hyvä olo. Itse aloitin homman 14-vuotiaana ja yritän nyt nelikymppisenä jättää alkoholin kokonaan. Voin silti sanoa, että kokemistani asioista puolet olisi jäänyt tapahtumatta, jos olisin ollut raitis. 

Joo, kaikkeen kuului alkoholi silloin. Joku aikuistumisriitti selvästi oli kulttuurissamme, koska sellaisessa, joka ei juo, katsottiin olevan jotain pielessä, oli joko vammainen, kiihkouskovainen tai todella outo hiippari. Eikä kukaan aikuinen edes yrittänyt toppuutella tai kieltää, ylpeitä vain olivat, että meidän tyttö tai poika on kaupungilla cool ja "kypsä". Huolissaan olisi olleet, mikäli nuori ei olisi juonut... ja varmaan ajaneet matkoihinsa, koska jos olin kotona viikonloppuna ilman mitään syytä, usuttivat, että menepäs sinne kartsalle nyt jorailemaan, jospa siellä olisi joku kiva poitsukin, heko heko! Mistään vaaroista ei ollut puhettakaan.

Ei todellakaan ollut meillä noin. Ei saatu 15-vuotiana mennä kaupungille dokaamaan. Kyllä meidän luokalla yläasteella jotkut sitä harrasti, mutta ei todellakaan kaikki. Enimmäkseen se oli yhteiskuntaluokkakysymys. Duunariperheissä ei pidetty niin tarkkaa huolta lapsista ja nuorista, ja monissa perheissä siihen aikaan vanhemmat itsekin joivat joka viikonloppu, ja polttivat tupakkaakin.

En minäkään ihan 15-vuotiaana vielä olisi saanut. Mut heti kun oli vähän vajaa 18, saati sen täyttänyt, oletettiin että nyt se lähtee vipeltämään ja siihen oikein kannustettiin. Ylioppilasjuhlissa aikuiset rehvasteli, miten aikoinaan itse sekoilivat ja komensivat menemään kavereiden kanssa juhlistamaan päivää olan takaa. Asuin siis vanhemmilla vielä opiskellessakin parikymppisenä, niin silloin usuttivat viikonlopuiksi pois nurkista kosteaa opiskelijaelämää viettämään ja uusia kavereita haalimaan.

-viestin kirjoittaja

Kännissä oli kivaa. Röökiäkin sai polttaa kaikissa ravintoloissa ja baareissa. Terveysfasistit olivat vähemmistössä. Kaikesta pienestä ei uhriuduttu turhan päiten.

Vierailija kirjoitti:

Koska se oli kulttuuri. Aloitin juomaan 14-vuotiaana, aina perjantai-iltaisin ja siitä kartsalle. Lukiossa jatkui sama meininki ja sitten kun pääsi baariin sama homma. Joka kerta kunnon kännit. Kaikki muutkin teki sitä. Kaikki kaverit, hyvistä perheistä tulevat siinä missä muutkin. Maailma oli erilainen.

Sama juttu vielä itsellä, olen syntynyt -92. Moni kaverini alkoi juoda 8. luokalla, itsekin pari vuotta myöhemmin ja kunnon kännit tosiaan vedettiin aina. Vielä opiskeluaikoinakin sama juttu, ja opiskelijabileissä oli aina villi meno. 

Sitten meidän jälkeen alkoi yhtäkkiä tulla näitä nuorempia opiskelijoita, jotka eivät juoneetkaan lainkaan. Muuan tuttuni oli mukana eräässä opiskelijajärjestössä vielä pari vuotta sitten ja kertoi, että meno on nykyään ihan erilaista kuin meidän aikanamme, kun lähes kaikki ovat raittiita. Tai no, jotkut polttivat sitten pilveä, mutta viinalla ei läträtty enää lainkaan.

Jos ei ollu kännissä ei saanu pildeä koska tytöt ei humalassaan jaksaneet selvinpäin olleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tuli jaettua pillua sinne sun tänne. Eikä seuraavana päivänä muistanu kumppanin nimee. Semmosta se vaan oli. 

Ei todellakaan ollut tuollaista. Teitä jakajia oli vähemmistö ja teidät tiedettiin kylillä kyllä. Suurin osa nai vain suhteessa. 84 tuli aids ja se tappoi silloin. Kukaan fiksu Ei tehnyt kuten sinä.

Et erota miehen "naisena" kirjoittamaa fantasiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se oli kulttuuri. Aloitin juomaan 14-vuotiaana, aina perjantai-iltaisin ja siitä kartsalle. Lukiossa jatkui sama meininki ja sitten kun pääsi baariin sama homma. Joka kerta kunnon kännit. Kaikki muutkin teki sitä. Kaikki kaverit, hyvistä perheistä tulevat siinä missä muutkin. Maailma oli erilainen.

Sama juttu vielä itsellä, olen syntynyt -92. Moni kaverini alkoi juoda 8. luokalla, itsekin pari vuotta myöhemmin ja kunnon kännit tosiaan vedettiin aina. Vielä opiskeluaikoinakin sama juttu, ja opiskelijabileissä oli aina villi meno. 

Sitten meidän jälkeen alkoi yhtäkkiä tulla näitä nuorempia opiskelijoita, jotka eivät juoneetkaan lainkaan. Muuan tuttuni oli mukana eräässä opiskelijajärjestössä vielä pari vuotta sitten ja kertoi, että meno on nykyään ihan erilaista kuin meidän aikanamme, kun lähes kaikki ovat raittiita. Tai no, jotkut polttivat sitten pilveä, mutta viinalla ei läträtty enää lainkaan.

Oon sun kanssa samaa ikäluokkaa ja opiskelin yliopistossa, jossa n. -95-syntyneiden kohdalla meno muuttui ihan täysin. Äärimmillään siellä oli joukossa sellaisia ihme vauvailijoita. Tyyppejä, jotka korosti sitä, että ovat autisteja, ja ne vietti elämänsä katsellen animea, Muumeja ja Disneyn LASTENleffoja, pelaten lautapelejä, ja kerran kävin yhden sellaisen kotona, sillä oli sänky täynnä pehmoleluja ja harrasti neulomista tai mitä lie virkkaamista. Ne ei siis eläneet mitenkään nuorten aikuisten elämää.

Kysyin siltä yhdeltä naiselta vaivihkaa, että miksi ei joisi lasillista, niin vastaus oli joku, että Olen Autisti, en pidä alkoholin mausta. Mutta tarkemmin kysyttynä ei ollut koskaan maistanutkaan, täysi-ikäinen ihminen. Vaikka nepsythän just ennen joi paljon, kuten tässäkin ketjussa aiemmin on kirjoitettu.

Mulle jäi ihan arvoitukseksi, että mikä ihme vauvailukulttuuri toi on, ja 2000-luvulla syntyneissä tuntuu olevan vielä enemmän noita Anime-videopeli-nepsy-absolutisti-neitsyt -ihmisiä.

Silloin rahalla vielä sai. Eläminen oli halpaa ja rahaa jäi juhlimiseen. Markan ostovoima oli hurja verrattuna tämän päivän euroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma käsitykseni on, että me 80-90-luvun nuoret joimme kuitenkin paljon vähemmän kuin meitä edeltävä sukupolvi, jotka olivat nuoria 60-70-luvulla. On hienoa, että nykyään nuoret juovat vielä meitäkin vähemmän. 

Tämä taitaa olla väärä käsitys. Muistaisin uutisista joskus lukeneeni, että 90-luvun laman nuoret joivat 60-70-lukulaisia enemmän.

Varmasti, mutta miedompia juomia.

Vierailija kirjoitti:

Koska se oli kulttuuri. Aloitin juomaan 14-vuotiaana, aina perjantai-iltaisin ja siitä kartsalle. Lukiossa jatkui sama meininki ja sitten kun pääsi baariin sama homma. Joka kerta kunnon kännit. Kaikki muutkin teki sitä. Kaikki kaverit, hyvistä perheistä tulevat siinä missä muutkin. Maailma oli erilainen.

Sama täällä. Olin nuori nollarilla. Ei halunnut jäädä ulkopuolelle, kun kaikki muutkin joi. Paljon ja usein. Sitä kasvoi jotenkin ajattelenaan, että se on hyväksyttävää. Meillä päin järjestettiin viikonlopputapahtumia alaikäisille. Sinne mentiin ryyppäämään, se oli kaikille selvää, vaikka alkoholi oli siellä muk kielletty, ei kukaan ollut tapahtumissa selvänä. Nuorille, jotka oli juoneet liikaa, oli suuret ensiapualueet. Tapahtumia järjesti ylä-asteen rehtori.

Oli ihan normaalia, että joku porukasta makasi omassa oksennuksessa ensiavussa. Sille vain naureskeltiin.

Luojan kiitos meno on muuttunut ja itselläkin on aikuisena nykyään järki päässä, eikä mitään tarvetta mennä porukan mukana. Oikeasti se kulttuuri koskien alkoholin käyttöä oli aika sairas vielä parikymmentä vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Muuten ei kuulunut joukkoon. Raittiita tai kohuullisesti juovia kiusattiin. Näin ainakin eräässä Oulun kehyskunnassa. Se oli jotain aivan hullua. Vanhemmatkin osti lapsilleen kaljaa. Oli vissiin niin tärkeää näyttää kaikille, että ei varmasti olla l3stoja.

Juuri näin. Itsellekin vanhemmat ostit juomat siitä lähtien, kun olin joku 16 vuotias.