Lue keskustelun säännöt.
Äitipuoli jätti aina ruuan yöksi hellalle koska kuumaa kattilaa ei saanut laittaa kylmään. Aamulla sitten jääkaappiin ja mikrossa lämmitetti
08.08.2026 |
Annoksia. Välillä mietin juontaako mun vatsavaivat sieltä asti.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt yön yli,mutta oma äiti jäähdytti ruokaa hellalla kunnes kattila oli haalea ja nosti sitten kylmään. Nyt aikuisena minä teen samaa eikä mitään vatsanpuruja.
Samoin toimin, eilen tein hernekeittoa. Tuli tosi hyvää savuluista. Riittää vielä 2 päiväksi. Ikinä ei kellään ole vatsavaivoja ollut, on näet puhtaat astiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeellä vielä 60-luvelle saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.
Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli seinässä olevasta räppänästä.
Maakellari oli huoneilmaa kylmempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että ap puhuu 90luvusta.
Silloin oli yleistä että kun perheen äiti oli valmistanut päivällisen,hän meni muihin kotitöihin tai vaikka pihaa kuokkimaan ja "Salla,Minna ja Simo" saivat koulusta tai kavereilta tai harrastuksista tullessa ottaa ruokaa hellalla nököttävästä kattilasta ja lykätä mikroon,jos oli jäähtynyt. Jossain vaiheessa iltaa joku sitten nosti viilenneen kattilan jääkaappiin.
Höpöhöpö. Kyllä meillä oli tuolloinkin ihan ruoka-ajat jolloin kaikki söivät yhtä aikaa. Lapsuudenkodissani oli näin myös tuolta 50-luvulta asti, minkä itse muistan.
joskus 1980-luvulla lapset olivat ns. avainkaulalapsia, eli huolehtivat itsensä kouluun ja koulusta kotiin. Kotiin tullessa tekivät itse itselleen välipalaa, toiset jopa ruokaa ja lähtivät sen jälkeen harrastuksiin itsenäisesti, tai kaverin kanssa viettämään aikaa (olipa se sitten vaikka yhteistä läksyjen tekoa, ulkona olemista, leikkimistä, mitä vain)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tältäkin välttyy, kun ei syö mitään eilistä.
Teet sitten joka päivä ruokaa? Itse teen mielummin ison määrän jota syödään useampana päivänä. Jäädytän nopeasti ylijäävän ruuan ja siirrän jääkaappiin. Missään helloilla ei ruoka seisoskele.
Et sinä oikeasti voita aikaa tuossa systeemissäsi yhtään. Sama aika se menee vanhan ruoan kuumentaminen syömäkelpoiseksi kuin tehdä kerralla yksi kertasatsi ruokaa. Olen kokeillut kumpaakin keinoa monet kerrat ja yleensä teen kertasatsit. Poikkeuksen tekee ainoastaan keitot, joiden maku paranee uusintakuumennuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.
Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu
Sama täällä. Äiti 75v,iskä 78v ja minä 47v. Terveysongelmia toki on,mutta ei mitään ruuan jäähdytykseen liittyviä.
Äitisi ei ollut käynyt talouskoulua? Nuo opetettiin siellä vielä 1950-luvun lopulla syntyneille.
Oman ikäpolveni naiset eivät enää käyneet talouskoulua.
Melko harva 60-luvulla tai sitä ennen syntynyt on käynyt talouskoulun, koska se oli kallis ja vain suurimmissa kaupungissa ja siitä valmistui ammattiin.
Eikä siihen saanut edes opintolainaa,.koska oli alle vuoden. Siloin ei ollut mitään tukia, vaan kaikki maksettiin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.
Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu
Sama täällä. Äiti 75v,iskä 78v ja minä 47v. Terveysongelmia toki on,mutta ei mitään ruuan jäähdytykseen liittyviä.
Äitisi ei ollut käynyt talouskoulua? Nuo opetettiin siellä vielä 1950-luvun lopulla syntyneille.
Oman ikäpolveni naiset eivät enää käyneet talouskoulua.
Eivät 50-luvulla syntyneetkään automaattisesti mitään talouskoulua käyneet; ainakaan itse en tunne vanhempieni ikäluokasta ketään (mm. äiti, äidin siskot, isän siskot).
kouluissa oli oppiaine nimeltään "kotitalous". Oli ainakin vielä 1980-luvulla eikä ollut valinnainen, vaan kaikille pakollinen. Siellä opeteltiin niin ruoanlaittoa kuin silittämistä, mankelointia, vaatteiden pesua ja kemikaalien kanssa läträämistä (esim. meille opetettiin ensiapuakin, että mitä pitää tehdä ensiavuksi, jos lapsi on juonut sitä ja sitä pesuainetta)
Vierailija kirjoitti:
Vanha mummoni piti lihapullia eteisen kylmähyllyllä. Myös kesäisin, kun eteinen ei ollut kylmä. Hyvin säilyivät.
Ennen okt oli ruokakomerot myös eteisessä, jossa säilytettiin helposti pilaantuvia, kun usein se oli kylmempi kuin keittiön ruokakomero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.
Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu
Sama täällä. Äiti 75v,iskä 78v ja minä 47v. Terveysongelmia toki on,mutta ei mitään ruuan jäähdytykseen liittyviä.
Äitisi ei ollut käynyt talouskoulua? Nuo opetettiin siellä vielä 1950-luvun lopulla syntyneille.
Oman ikäpolveni naiset eivät enää käyneet talouskoulua.
Melko harva 60-luvulla tai sitä ennen syntynyt on käynyt talouskoulun, koska se oli kallis ja vain suurimmissa kaupungissa ja siitä valmistui ammattiin.
Eikä siihen saanut edes opintolainaa,.koska oli alle vuoden. Siloin ei ollut mitään tukia, vaan kaikki maksettiin itse.
Vielä kasarin alussa moni minun kaveri kävi tuon koulun. Ei se maksanut mitään ja kyllä siihen opintorahan sai. Opintolainaa ei saanut, koska se oli vain yhden lukukauden kestävä koulutus. Joku jatkoi siitä emäntäkouluun, siihen sai opintolainankin. Meidän kaupungissa tuo koulu oli normaalisti koulutuskuntayhtymän järjestämä koulutus eli missä on muka ollut maksullinen koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeellä vielä 60-luvelle saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.
Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli seinässä olevasta räppänästä.
Maakellari oli huoneilmaa kylmempi.
normikodissa ruoka viilenee nopeiten vesihauteessa (on nopeampi kuin ilmalla viilentäminen, jos ilma ei ole pakkasilmaa). On olemassa ns. viilennyskaappejakin, mutta ne ovat varsin harvinaisia ja oikeastaan turhiakin, koska vesihaudevaihtoehto on olemassa. ja ruoka pitäisi viilentää nimenomaa mahdollisimman nopeasti. Itse käytän talvisin hyödyksi parveketta. Sinne vain pakkasilmaan ruoka jäähtymään ja sen jälkeen jääkaappiin. Tulee nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten noin tyhmiä ihmisiä on olemassa?
Tietämättömyydestähän tuo johtuu. Kukaan ei ole kertonut oikeaa tapaa. Perimätietonahan tulee paljon tietoa.
Meillä 1980-luvun lopussa koulussa neuvottiin että talouskoulu on aika lailla turha, koska olette oppineet samat asiat jo kotitaloustunnilla ja neuvottiin, että talouskouluun yleensä menevät ne, jotka eivät tiedä vielä mihin menevät opiskelemaan, tai joiden keskiarvo ei riitä esim. lukioon eikä halua kymppiluokalle mennä (sieltä kun tuli mainehaittaa ja sitä pidettiin paikkana niille, joilla ei ole älyllistä kykyä ollut riittävästi mennä suoraan lukioon. Tuo oli sitä 1980-luvun toksista ilmapiiriä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan että ap puhuu 90luvusta.
Silloin oli yleistä että kun perheen äiti oli valmistanut päivällisen,hän meni muihin kotitöihin tai vaikka pihaa kuokkimaan ja "Salla,Minna ja Simo" saivat koulusta tai kavereilta tai harrastuksista tullessa ottaa ruokaa hellalla nököttävästä kattilasta ja lykätä mikroon,jos oli jäähtynyt. Jossain vaiheessa iltaa joku sitten nosti viilenneen kattilan jääkaappiin.
Höpöhöpö. Kyllä meillä oli tuolloinkin ihan ruoka-ajat jolloin kaikki söivät yhtä aikaa. Lapsuudenkodissani oli näin myös tuolta 50-luvulta asti, minkä itse muistan.
Sinulla ei varmaan ollut ratsastustuntia kello17,veljelläsi sählytuntia klo 16 jalisharkkoja kello 18 . Yhdessä pöydässä istuminen oli hiukan vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeellä vielä 60-luvelle saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.
Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli seinässä olevasta räppänästä.
Ilman vatsavaivoja? Ruokamyrkytyksiin on muinoin jopa kuollut valtavasti ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.
Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu
Sama täällä. Äiti 75v,iskä 78v ja minä 47v. Terveysongelmia toki on,mutta ei mitään ruuan jäähdytykseen liittyviä.
Äitisi ei ollut käynyt talouskoulua? Nuo opetettiin siellä vielä 1950-luvun lopulla syntyneille.
Oman ikäpolveni naiset eivät enää käyneet talouskoulua.
Eivät 50-luvulla syntyneetkään automaattisesti mitään talouskoulua käyneet; ainakaan itse en tunne vanhempieni ikäluokasta ketään (mm. äiti, äidin siskot, isän siskot).
kouluissa oli oppiaine nimeltään "kotitalous". Oli ainakin vielä 1980-luvulla eikä ollut valinnainen, vaan kaikille pakollinen. Siellä opeteltiin niin ruoanlaittoa kuin silittämistä, mankelointia, vaatteiden pesua ja kemikaalien kanssa läträämistä (esim. meille opetettiin ensiapuakin, että mitä pitää tehdä ensiavuksi, jos lapsi on juonut sitä ja sitä pesuainetta)
Sisältyi kansailaiskoulun/peruskoulun opetukseen 1h viikossa, jossa käytiin perusasioita läpi. ja kotitaloutta opetetaan edelleen.
Mutta se on aivan eri asia kuin talouskoulu. Talouskoulu on kokopäiväinen koulu ja kestää n. 9kk ja vastaa toisen asteen opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeellä vielä 60-luvelle saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.
Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli seinässä olevasta räppänästä.
Ilman vatsavaivoja? Ruokamyrkytyksiin on muinoin jopa kuollut valtavasti ihmisiä.
jääkaappeja on ollt jo 1800-luvulla. silloin ne vielä olivat nimensämukaisesti jääkaappeja. Oli kaappi, jonne vietiin kimpale jäätä ja sinne sitten ruoka säilöön. Joillakn kaappi oli isompi. kellareissakin saattoi olla isoja jääkimpaleita.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeellä vielä 60-luvelle saakka edes ihmiset pysyivät hengissä ja ilman vatsavaivpja, kun ei kaikilla ollut edes sähköä ja vielä harvemmalla jääkaappi.
Ruuat säilytettiin kesähelteellä maalla jossakin lämpimässä maakellarissa tai kaivossa ja kaupungissa oli keittiössä ruokakomero, josta viilennettiin ulkoilmalla, joka tuli seinässä olevasta räppänästä.
No eihän ne pysyneetkään. Ravintoperäiset vakavat sairastumiset ja kuolematkin olivat tavallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua, mikä tuossa on vikana. Onko veden säästöä täyttää lavuaari vedellä ihan kattilan jäähtymistä varten? Huh huh. Keitto tehdään. Kun kattila on haalea, se nostetaan jääkaappiin. Jos se on valtava, toki lämmitän pienemmässä kattilassa kerta-annokseni, mutta monesti se ruoka lämmitetään useita kertoja.
Hengissä ollaan kaikki. Minä 50+, äiti isä 80 + ja isovanhempi 100+ jolta ollaan malli otettu
Sama täällä. Äiti 75v,iskä 78v ja minä 47v. Terveysongelmia toki on,mutta ei mitään ruuan jäähdytykseen liittyviä.
Äitisi ei ollut käynyt talouskoulua? Nuo opetettiin siellä vielä 1950-luvun lopulla syntyneille.
Oman ikäpolveni naiset eivät enää käyneet talouskoulua.
Melko harva 60-luvulla tai sitä ennen syntynyt on käynyt talouskoulun, koska se oli kallis ja vain suurimmissa kaupungissa ja siitä valmistui ammattiin.
Eikä siihen saanut edes opintolainaa,.koska oli alle vuoden. Siloin ei ollut mitään tukia, vaan kaikki maksettiin itse.
Vielä kasarin alussa moni minun kaveri kävi tuon koulun. Ei se maksanut mitään ja kyllä siihen opintorahan sai. Opintolainaa ei saanut, koska se oli vain yhden lukukauden kestävä koulutus. Joku jatkoi siitä emäntäkouluun, siihen sai opintolainankin. Meidän kaupungissa tuo koulu oli normaalisti koulutuskuntayhtymän järjestämä koulutus eli missä on muka ollut maksullinen koulutus?
vielä 60-luvulle saakka koulut ja yliopistoilla oli lukukausimaksut, myös talouskoululla, sekä kaikesta maksettiin erikseen, kuten kirjat, ruoka jne. Samoin oppi-ja keskikoulussa.
Moni köyhän perheen lapsi jäi ilman ammattikoulutusta,.oli miten lahjakas ja hyvä tahansa.
Ja viimeistään 70-luvulla ei enää Suomessa peritty lukukausimaksuja, mutta ne ovat arkipäivää esim Yhdysvalloissa ja voit joutua maksamaan 10.000-30.000€ likukausi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun isä ei tehnyt sinulle ruokaa?
Eikös se ole vanhempien tehtävä ruokkia lapsensa, eikä äitipuolen?
Painu siitoshullu helvettiin
Jos se ruoka seuraavana päivän hellalla kuumennetaan siinä samassa valmistusastiassa, niin todellakin koko hoito haaleana jääkaappiin. Eikä mitään turhaa räpeltämistä.astiasta toiseen. Joskus viilennän pihalla ja joskus syksyllä säilytän yönylikin pihalla. Valurautapannu on aikoa minkä tyhjennän ja pesen ns. heti. Faijan jäljiltä se pannu aikoinaan putsattiin rälläkällä ja leivinuunissa. Vielä en oo kuollut, sitä odotellessa....
Vanha mummoni piti lihapullia eteisen kylmähyllyllä. Myös kesäisin, kun eteinen ei ollut kylmä. Hyvin säilyivät.