Lue keskustelun säännöt.
Mikä juttu tämä nyt on, että vanhemmat muuttavat perässä nuoren opiskelupaikkakunnalle??
06.08.2026 |
Siis lyhyessä ajassa olen sekä työn, tuttavapiirin ja somen kautta kuullut useasta tapauksesta, että perheen nuori on lähtenyt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, ja perhe, tai vähintään äiti, lähtee perässä. Ihan vaan siksi, kun lapsi muuttaa sinne, "kauas pois".
Ihan tavallisia nuoria ja tavallisia (olen luullut) vanhempia, ei siis ole kyse erityislapsista tms kuin yhdessä tapauksessa ja se onkin ynmärrettävämpää. Mutta nuo muut?!
Miehen työkaverin lapsi muutti 100 km päähän, niin laittoivat talon myyntiin ja muuttivat koko perhe asumaan lapsen lähelle. Nuoremmilla vaihtui sitten koulut ja päiväkodit ja isä ajaa nyt sitten 200 km päivässä työmatkaa, mutta kun on tärkeää päästä lähelle esikoista.
Toisessa tapauksessa äiti muutti lapsen perässä yhdelle paikkakunnalle, lapsi vaihtoikin vuoden päästä koulua toiseen kaupunkiin, niin äidillä "pakkomuutto" myös. Taas.
Ja nyt juuri näin somessa tuttavani asuntoilmoituksen, kertoo että pakko laittaa ihana asunto myyntiin, koska lapset muuttivat isoon kaupunkiin ja täytyy sinne itsekin sitten muuttaa. Lapset ovat täysikäisiä, fiksuja nuoria.
Näitä on enemmänkin, mutta nämä nyt esimerkkinä. Wtf??
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hyvä suuntaus se, ettei lasta heitetä heti 18-v. synttäreiden jälkeen ulos kodista yksin pärjäämään. Tuo on joku suomalaisten erikoisuus, että jokaisen pitäisi jo nuorena pärjätä yksinään tai muuten jää itsenäistyminen kokonaan väliin. Ehtii sitä myöhemminkin itsenäistyä, ja sekin sujuu paremmin, kun on saanut kasvaa aikuiseksi turvassa.
Kyse ei ole heittämisestä, kun lapsi lähtee opiskelemaan. 18 v on sopiva ikä ottaa itsenäisempi ote omaan elämään. Voi olla, ettei joka kulttuurissa toimita näin. Lapseni muualta maailmasta lähtöisin ollut luokkakaveri asui jo lukioaikana omaa asuntoa (perhe asui toisessa asunnossa lähietäisyydellä), mutta lukion jälkeen hän ei voinut lähteä opiskelemaan, koska ei olisi ollut soveliasta asua yksin eri paikkakunnalla. Mielestäni suomalainen tapa on paljon parempi, kun aikuinen saa alkaa elämään omaa elämää eikä ole kiinteästi sidoksissa vanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat jäisivät asuttamaan isoa taloa jonnekin syrjäseudulle tai pikkukaupunkiin sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet Helsinkiin?
Jos heillä vaikkapa on työt, suku ja kaverit sillä pikkupaikkakunnalla?
Entä tosiaan jos lapsista yksi lähtee Joensuuhun ja toinen Turkuun. Niin mihin vanhempien sitten pitäisi muuttaa?
Lapissa perheen nuoriso 3 lasta lähtee kotoa opiskelemaan peruskoulun jälkeen eli 15-16-vuotiaana pidemmälle.
Äiti ja isä muuttavat Hesoihin samaan aikaan. Se on moro.
Töihinkin pitää ottaa äiti mukaan
Ei voi kovin yleistä olla, koska äidit ovat yleensä töissä ja harva isä niin hölmö, että suostuisi 200 km ajamaan työmatkoja.
Taitaa olla huhupuhetta koko aloitus.
Ja jos aloitus ei ole huhupuhetta, mitäs se kenellekään ulkopuoliselle kuuluu, mistä syystä jotkut muuttavat ja minne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä samaiset tukahduttajamammat ovat ehkä niitä, jotka hommaa kesätyöt ja myöhemmät työpaikat "lapselle", ja uran ja kaiken muunkin oleellisen on aikuislapsi tietenkin valinnut mamman käskyjen pohjalta, eikä suinkaan itseään opetellen ja itseään kuunnellen ja omia elämänvalintojaan seuraten. Jos mamman laps ei tule valituksi työhön, saattaa mamma saapua jopa työpaikalle mesoamaan tai vähintään sekoaa viestien välityksellä, koska olisihan se kirkkaasti paras pitänyt valita. Eli mamman pikkukultalapsi, maailman ainoa keskipiste.
Keskuudessamme vaeltaa kyllä niin monenlaista kulkijaa, ettei sitä olisi aikoinaan elämänsä alussa uskonutkaan. :)
Onhan näitä. Minun tuttavaperheeni ei sentään muuttanut, mutta se curlingvanhemmuus on jatkunut 250 kilometrin päästä. Ensin muuttivat lapsen kamat Helsinkiin ja kun lapsi tuli kesätöihin kotipaikkakunnalle isin järjestämään työpaikkaan niin isi ajoi peräkärryn kanssa Helsinkiin tyhjentämään soluasuntoa, jotta "säästettiin" luovuttamalla se kesäksi pois. Ja taas syksyllä sama ruljanssi ja samat ajelut uudestaan uuteen kämppään muuttaessa. Ei kyllä todellakaan ollut omassa nuoruudessa tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa nytkö asunnot meneekin kaupaksi ja voi noin vain muuttaa
Vierailija kirjoitti:
Töihinkin pitää ottaa äiti mukaan
Kyllä. Ja puolison valkkaa äiti. Mahdollisesti hankittavat lapset kasvattaa äiti. Kaapin paikan nuoren parin kodissa määrää äiti. Kodin sisustaa äiti ja kaiken mitä tehdään, määrää äiti. Tai ollaan tekemättä, myös sen määrää äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä. Minun tuttavaperheeni ei sentään muuttanut, mutta se curlingvanhemmuus on jatkunut 250 kilometrin päästä. Ensin muuttivat lapsen kamat Helsinkiin ja kun lapsi tuli kesätöihin kotipaikkakunnalle isin järjestämään työpaikkaan niin isi ajoi peräkärryn kanssa Helsinkiin tyhjentämään soluasuntoa, jotta "säästettiin" luovuttamalla se kesäksi pois. Ja taas syksyllä sama ruljanssi ja samat ajelut uudestaan uuteen kämppään muuttaessa. Ei kyllä todellakaan ollut omassa nuoruudessa tällaista.
On täysin normaalia auttaa läheisiä muutossa. Kun muutimme perheellisenä, niin mieheni isä ja veli olivat muuttoapuna. Viimeisimmässä muutossamme oli apuna kaksi aikuista lastamme. Samoin mekin olemme auttaneet lapsiamme, kun he muuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä. Minun tuttavaperheeni ei sentään muuttanut, mutta se curlingvanhemmuus on jatkunut 250 kilometrin päästä. Ensin muuttivat lapsen kamat Helsinkiin ja kun lapsi tuli kesätöihin kotipaikkakunnalle isin järjestämään työpaikkaan niin isi ajoi peräkärryn kanssa Helsinkiin tyhjentämään soluasuntoa, jotta "säästettiin" luovuttamalla se kesäksi pois. Ja taas syksyllä sama ruljanssi ja samat ajelut uudestaan uuteen kämppään muuttaessa. Ei kyllä todellakaan ollut omassa nuoruudessa tällaista.
Tämä nyt ei kuulosta niin kummalliselta. Säästyyhän tuossa vuokrarahat ja ehkä solusta oli tarkoitus muutenkin päästä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä. Minun tuttavaperheeni ei sentään muuttanut, mutta se curlingvanhemmuus on jatkunut 250 kilometrin päästä. Ensin muuttivat lapsen kamat Helsinkiin ja kun lapsi tuli kesätöihin kotipaikkakunnalle isin järjestämään työpaikkaan niin isi ajoi peräkärryn kanssa Helsinkiin tyhjentämään soluasuntoa, jotta "säästettiin" luovuttamalla se kesäksi pois. Ja taas syksyllä sama ruljanssi ja samat ajelut uudestaan uuteen kämppään muuttaessa. Ei kyllä todellakaan ollut omassa nuoruudessa tällaista.
On täysin normaalia auttaa läheisiä muutossa. Kun muutimme perheellisenä, niin mieheni isä ja veli olivat muuttoapuna. Viimeisimmässä muutossamme oli apuna kaksi aikuista lastamme. Samoin mekin olemme auttaneet lapsiamme, kun he muuttavat.
Eli oletko sinäkin muuttanut toisella puolella maata asuvan isäsi avustuksella aina välillä pariksi kuukaudeksi vanhempiesi nurkkiin vai mitä tarkoitat?
Ikinä kuullutkaan mistään noin typerästä touhusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat jäisivät asuttamaan isoa taloa jonnekin syrjäseudulle tai pikkukaupunkiin sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet Helsinkiin?
Jos heillä vaikkapa on työt, suku ja kaverit sillä pikkupaikkakunnalla?
Entä tosiaan jos lapsista yksi lähtee Joensuuhun ja toinen Turkuun. Niin mihin vanhempien sitten pitäisi muuttaa?
Mun mielestä tuossa tilanteessa kuuluu hankkia vanhemmille asunnot molemmista kaupungeista. Niissä ollaan sitten vuoroviikoin, tai toinen toisessa ja toinen toisessa kaupungissa. Tärkeintä on kuitenkin pitää koko ajan näköyhteys aikuiseen lapseen, jotta hänet saa laitettua ruotuun jos hän käy esimerkiksi oluella terassilla tai alkaa deittailla. On tärkeää olla sanomassa mitä hän saa tehdä ja mitä valita. Ei tyhmä lapsi itse osaa, ei edes vielä kuusikymppisenä.
Perheyhteys on kiva juttu, halutaan viettää aikaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä. Minun tuttavaperheeni ei sentään muuttanut, mutta se curlingvanhemmuus on jatkunut 250 kilometrin päästä. Ensin muuttivat lapsen kamat Helsinkiin ja kun lapsi tuli kesätöihin kotipaikkakunnalle isin järjestämään työpaikkaan niin isi ajoi peräkärryn kanssa Helsinkiin tyhjentämään soluasuntoa, jotta "säästettiin" luovuttamalla se kesäksi pois. Ja taas syksyllä sama ruljanssi ja samat ajelut uudestaan uuteen kämppään muuttaessa. Ei kyllä todellakaan ollut omassa nuoruudessa tällaista.
Tämä nyt ei kuulosta niin kummalliselta. Säästyyhän tuossa vuokrarahat ja ehkä solusta oli tarkoitus muutenkin päästä pois.
Joo, mutta ihan itse se duunipaikka ja uusi asunto hankitaan eikä vanhemmat. Muuttoapu on sitten roki kiva.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että äidit voivat noin vain muuttaa paikkakuntaa. Suurin osa suomalaisistahan käy töissä ja voi hyvin. En tunne ainuttakaan äitiä, joka ei ole töissä, ja olen ihan tavallinen työssä käyvä äiti itsekin.
No siis näissä tapauksissa mitä tiedän, äiti on joko irtisanoutunut työstään ja hakee uutta työtä sitten uudelta paikkakunnalta, tai tekee etätyötä. Ja sitten tosiaan isän työmatka saattaa siitä muuton myötä sitten kasvaa tosi paljon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttö ei pärjää omillaan. Joensuu on iso kaupunki ja kaikkea pahaa voi tapahtua.
Perhe on paras turva.
Itse olet tainnut kasvattaa hänet avuttomaksi.
Ns erityisnuoret ehkä tarvitsevat enemmän tukea.
18-vuotissynttäreiden jälkeen ollaan vielä kovastikin kiinni toisen asteen opinnoissa. Niissä kun kestää sen 3-4 vuotta, joten yleensä lukiosta tai amiksesta valmistutaan sinä vuonna, jona täyttää 19.