*~*TAMMITENAVAT*~* vko 21 to-pe

Tervetuloa uudet mukaan!!! Onnea plussista!!!!



Tähän laitankin heti linkin Tammimuruihin msn-yhteisöön, tervetuloa mukaan!



http://groups.msn.com/Tammimurut2008/_whatsnew.msnw



Eilen kävin yksityisellä lääkärillä ultrassa.

Siellä näkyi kohdunsisäinen raskaus, jossa normaali ruskuaispussi, sikiökaikua ei eroittunut. Eli raskaus ainakin alkanut normaalisti, mennyt kesken tai sit on pienempi kuin viikot näyttää. Suositteli menemään viikon päästä kontrolliin.



Nyt on vähän hassu olo.... Ainakin oikeasssa paikassa, mut onko sit elämää, se on toinen juttu.

Vuoto jatkuu jo 12 päivää.



Onkos muilla jo vuodot loppuneet?



Aamun_kuiskaus ja papu rv 6+1

Ammun kuiskaus - mulla oli ekassa raskaudessa alkuraskauden ultrassa sama tilanne (ilman vuotoa) että näkyi ruskuaispussi muttei muuta. Raskaus olikin alkanut myöhemmin kuin luulin. Kontrolliultrassa viikon päästä löi jo pieni sydän... Pidetään peukkuja!



Mulla on tässä kolmannessa raskaudessa suuremmat pelot keskenmenosta tai kehityshäiriöstä kuin aikaisemmissa. Tieto lisää tuskaa, eikö? Oma olo on aika hyvä, välillä voin pahoin, ruoka maistuu (nälkä) ja masua nippailee. Muuten voin aivan normaalisti. Turovtus on aika kamalaa, masu näyttää jo tosi isolta (noermaalin verrattuna), liekö syynä se, että olen laihtunut aika paljon ja olen hoikassa kunnossa tällä hetkellä. Pienikin turvotus näkyy nyt tosi hyvin. Töissä hankala salata pitkään, jos turpoaminen jatkuu tätä tahtia.



Gallupeihin hieman: kolmas lapsi on aina ollut itsestäänselvyys. Tähän se sitten ehkä jää ;) Mies tosin kysyi eräänä päivänä että kuinkakohan paljon me vielä innostutaan ja tehdään lisää lapsia?? Olen 30, eli vielä ehtii...



Aion ottaa äitiyspakkauksen. Poikien vaatteet on jo niin loppuun käytetyt että uusia tarvitsee...



Nyt tuntuu että täällä on tyttö vuorostaan. Ei kylläkään haluta sitä tietää. Aikaisemmissa oma tunne on pojista ollut oikeassa heti alusta alkaen. Ja voin paremin kuin aikaisemmissa sekä finnejä on enemmän, tytön merkkejä??



No, nyt töihin



Ansku 5+1

Ei ole tullut paljoa kirjoteltua, ku jotenki niin epätodellinen olo vielä :)

No, neuvola reilu kahenviikonpäästä ja sillon näkee ultrassa et onko kaikki ok.

Oireina on kova väsymys ja palelu, niin ja se kamala kuvotus.



Ihan samanlainen alku kun tyttöä odottaessa oli, siispä veikkaan et tyttö tulossa ja rakenneultrassa aiotaan sitä kyllä kysyä, vaikkakaan sillon ei tyttöä ainakaan voi varmaksi sanoa vielä, ku joillain pojilla ne kivekset laskeutuu jopa 30 viikolla vasta, mut katsotaan.



Mulla myös hirveesti turvotusta, kaikki mahassa.

Äitiyspakkaus otetaan, oli niin kivan näkönen, on otettu se kaikille kolmelle aikasemmallekki ja hyviä ne on kaikki ollu.



Nyt pitää mennä,kun toi poika 6kk tuolla huutelee!

AAMUN_KUISKAUS: Täällä pidetään peukkuja pystyssä!! Varmasti on vain viikkoja vähemmän kuin veikkasit! Ja seuraavalla kerralla jo pikku sydän siellä jumputtaa!



Mitenkäs tuonne msn juttuun saa ne " salasanat" . Itseni tekisi kovin mieli jo liittyä tuonne sekä pstituslistalle..mutta taidan odottaa vielä ensimmäiseen ultraan saakka. Ensimmäinen ultra on minulla 1.6

(ei enää kovin pitkä aika)



(.) Eilen oli ensimmäinen jo aika kamea päivä. Huono-olo oli kokonaisvaltaista. Edellisissä raskauksissa oksentelin jatkuvasti, nyt en ole vielä oksentanut mutta olo on aika kaamea muuten. Heräilen öisin ja olen tosi väsynyt mutten saa nukuttua. Finnejä on selkä aivan täynnä YÖK! (ei ole ennen tällaistakaan vaivaa ollut)



Rinnat ovat kasvaneet...niitä eilen taas ylpeänä miehelleni esittelin ;)

Ihan mukavaa kun kahden pitkän imetyksen jälkeen on taas " lätkiin" tullut täytettä!



Vatsa pömpöttää...muttei kyllä näytä miltään suloiselta vauvamasulta vaan tuntuu että toi löysä nahkamäärä on vaan siirtynyt eteenpäin...mulle tulee aikaisin (tai ainakin ennen on tullut) vauvamasu. Ekasta se oli sellainen sievä pallo jo heti alkuunsa (ei htään ylimääräisiä kiloja) toisesta se nahkamäärä tasoittui vasta jonkin ajan kuluttua ja nyt taitaa käydä samoin.



Galluppeihin sen verran: Eli tämä on varmaan viimeinen lapsemme... 3 on hyvä luku. Neljäs on jo taloudellisesti iso meno. Täytyisi ostaa isompi auto. Tarha maksu ovat taivaalliset (tuntuu jo että kahdesta näin on yms...)



Kysy aika oudon kysymyksen...toivottavasti ketään ei loukkaannu.



Mitä mieltä olette? Onko kaksoset lahja?



Itse olen tuota paljon miettinyt...monille (varsinkin jos lapsia on jo enemmän kuin 1) voi kaksosraskaus olla aika shokki. Varsinkin taloudellisesti sekä tietenkin äidin jaksamisen kannalta.



Kaikenlaista minäkin pohdin... -nauraa-



Oikein hyvää viikon jatkoa kaikille!!!!



PS.laitan tähänkin hyvän raskauslaskurin linkin



http://www.oys.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=111



Mitenkäs te muut, varsinkin toissynyttäjät... KOSKA MENETTE NEUVOLLAN/VARAATTE NEUVOLAA? Itse ajattelin vasta ultran jälkeen sinne soitella!



Pikkuinenko rv 6+1

Minäkin pidän peukkuja, aamun_kuiskaus!



Mulla on tuo etova olo vähän jo helpottanut. Olen pyrkinyt syömään tasaiseen tahtiin, joten se varmaan auttaa.

Minäkin odotan innolla ensimmäistä ultraa (1. kesäkuuta), että pääsee näkemään kaiken olevan kunnossa. Tämä raskaus tuli vähän puun takaa yllättäen, että jotenkin on sellainen olo, että kaikki menee hyvin loppuun asti. Ehkä Luoja nyt haluaa meille antaa tällaisen lahjan :)



Mietin kans tuota kaksosraskautta. Olishan se shokki, mutta sitten olisi lapset tehty! Ollaan ajateltu, että tämän jälkeen vielä yksi vauva tulis meidän perheeseen. Sitten meidän uusperheessä oliskin kuusi henkeä, joten auto ainakin menee vaihtoon. Täällä maalla on melkein sääntö kuin poikkeus, että lapsia on paljon. Lähes kaikilla ystävillä ja tuttavilla on vähintään neljä lasta ja siitä ylöspäin. Täällä melkein katsotaan kieroon, kun minäkin tuo tyttöni kanssa kuljeskelen kahdestaan ;)



Tuon laskurin mukaan mulla olis LA 1.1.08. Taitaa tuo mennä sen kierron mukaan. Neuvalantäti laski sen pidemmällä kierrolla, joten eräpäivä siirtyy päivällä. Tuon laskurin mukaan nyt olis rv 8+2...



plumeria

Täällä kohtuullisesti nukuttu yö takana, joten olo on energinen pitkästä aikaa.



Gallupeista ensin: Uskon raskausoireiden perusteella odottavani tyttöä. Oireet on samanlaiset kuin ensimmäisessä raskaudessa. Kasvoihin on tullut " iki-ihania" finnejä ja makeaa tekee mieli (suolainenkin menee, mutta enemmän tekee mieli makeaa). Aion kysyä ultrassa vauvan sukupuolta. Olisi ihan kiva tietää etukäteen, että kumpi on tulossa, niin voi vähän ostella vaatteita ym. Jos on tyttö, niin sitten ei tarvitse ostaa vaatteita.



Äitiyspakkauksen otan, koska siinä oli ihan kivan näköisiä vaatteita ja muita tärkeitä tavaroita. Esikoisesta sain vuoden 2006 äitiyspakkauksen ja se on toppavaatteiden osalta niin vaaleansininen, että en enää jaksaisi toisen kohdalla katsella niitä samoja pukuja. Lisäksi kevyttoppapukua on käytetty niin paljon, että se on jo ihan nyppyinen ja nuhjuisen näköinen.

Uudelle vauvalle on myös kiva saada jotain uutta ja jää sitten kiva muisto, kun kummalakin on lapsella on ollut omalaisensa äitiyspakkauksen vaatteet.



Mun mies haluaisi vielä kolmannen lapsen (on aina halunnut kolme tyttöä). Minä en halua kolmatta lasta, ainakaan ihan heti. Nytkin hirvittää vauva-ajan kannalta tämä raskaus, kun esikoisen ja uuden tulokkaan ikäeroa olisi siis 1 v. 3kk. Ihanaa on olla uudelleen raskaana, mutta kyllähän sitä miettii, miten selviää kahden pienen lapsen kanssa. Vauva-aika on niin tuoreessa muistissa, että aika ei ole vielä kullannut muistoja. Meillä esikoisen kanssa alku on ollut todella raskasta (pikkuneiti syntyi keskosena, huusi 6 kuukautta koliikkia jne.), mutta oma lapsi on aina oma lapsi. Kyllä tässä vielä sen verran nuori on, että hyvinkin voi käydä niin, että sitä haluaa kymmenen vuoden päästä iltatähden tai pari :)



Moni olikin jo käynyt ultrassa. Itse odottelen sinne np-ultraan asti. Välillä käy mielessä pelko keskenmenosta (varsinkin, kun lukee tammikuun odottajien vastoinkäymisistä...), mutta jotenkin en osaa kuitenkaan kauheasti pelätä. Se johtuu varmasti siitä, että kun en ole koskaan kokenut keskenmenoa ja edellinen raskaus meni ennen aikaisesta synnytyksestä huolimatta hyvin, niin on jotenkin " luottavainen olo" . Kai se on vähän sama asia kuin synnytyksen suhteen, että jos edellisestä synnytyksestä on jäänyt traumoja, niin tulevakin synnytys pelottaa aivan varmasti. Iso kasa haleja ja tsemppiä kaikille, joilla on vuotoja ja sitä kautta pelko keskenmenosta!



Sorry, jos on sekavaa tekstiä, mutta pää on täynnä ajatuksia ja koska ei ole aikaa kirjoittaa romaania, niin pitää pomppia asiasta toiseen :)



Terkuin, aamuhalla rv 7+5

Olin 25v kun sain ensimmäisen lapseni, tytön. Kerronpa kokemukseni ekasta ultrasta. Asuin silloin Espoossa, edellisistä kuukautisista oli kulunut 92 vrk kun tein raskaustestin, sain heti neuvola-ajan ja ultran. Minulla oli siihen aikaan hyvin epäsäännöllinen kierto, olin jo monta pettymystä kokenut, kun en millään tullut raskaaksi. Siksi viivytin testin tekoa.

No Jorvissa ultrattiin ja tosi tympeä naislääkkäri etsi ja etsi...kunnes totesi " jos täällä jotakin on, niin se on kuollut" ! Itkin ja olin niin shokissa. Odottelin pari tuntia käytävällä, joku vanhempi professorismies kutsuttiin tekemään minulle sitten " sisä- eli vaginaalinen ultra" . Hän totesi hymyillen: hyvä rouva, kyllä täällä on raskaus ja ihan kunnossa, mutta 5 vk myöhemmässä ! Siksi se ei näkynyt tavallisessa ultrassa. Minä kun olin sen parin tunnin aikana jo ehtinyt mielessäni menettää esikoiseni. Eli olinkin yllättäen vasta 8 viikolla raskaana! Homma siirtyi 5 viikkoa pakilla, ja näytti neuvolakortissa aika hauskalta. Alku tuntui siis TOSI pitkältä junnaukselta, mutta tyttöpä päätti syntyä tasan rv 35, eli siellä päässä kirittiin. Tosin Jorvi ei ottanut minua synnyttämään, koska olin alle 36 rv, eli keskosrajan.

Olin ehtinyt olemaan vasta yhden päivän äitiyslomalla, kun sain mielettömän pahoinvointikohtauksen, kuin puukolla olisi tökitty vatsaa. Oksensin ja kierin lattialla, enkä päässyt jaloilleni. Mieheni ei saanut minua autoon, vaan joutui soittamaan ambulanssin. Naistenklinikalla todettiin vauvan sydänäänteen heikentyneen rajusti ja ultrassa arveltiin olevan kyseessa istukan repeymä. Minulle tehtiin hätäsektio.

Asia, johon en kuuna päivänä osannut varautua!

Vauva joutui teholle keskoskaappiin, josta sain sen osastolle 10 vrk:n ikäisenä. Painoa oli 2120gr ja pituutta 41cm. Puin tumman prinsessani nuken vaatteisiin, koska niin pieniä ei ollut olemassakaan ainakaan silloin.

Hei Ansku,



sinähän olet ihan sielun tytär minulle - samat ajatukset pyörivät päässä, on kaksi tervettä poikaa ennalta, mitäs jos jotain kamalaa tapahtuu tällä kertaa? Välillä näen yöllä painajaisia vaikka mistä ikävästä.

Masu kasvaa tosi nopeasti (en nyt olen ihan trimmissä kunnossa, mutta näkyy jo), onneksi olen seuraavat kaksi viikkoa lomalla, joten saa olla rauhassa työkavereiden uteliailta katseilta. Mutta jännä juttu noi finnit - niitä on kohta joka puolella - toivottavasti se on tyttövauvan tekosia?



Ollaan saman ikäisiä ja sama LA ja molemmilla kolmas raskaus - onpa mukavaa seurata kuulumisia sinun raskaudesta omaan verrattuna.



Onko listalla muita, joilla on kolmas raskaus ja LA suurinpiirtein 22.1.??? Mitkäs on olot siellä??





Terv. stage3 ja masuasukki 5+2

Heti alkuun kaikille hyviä vointeja ja aamunkuiskaukselle paljon paljon onnea ja jaksamista! Yritä jaksaa odottaa vielä viikko.... vaikka aika onkin pitkä.

Minullakin mieli tekisi jo päästä näkemään masukkia, mutta odottelen tuonne np-ultraan saakka. Neuvola on varattu, ja sen on 7pv, kätevästi on samalla sitten tytön 2.v neuvola. Minulla on myös pelkoja välillä, mietin että josko on tullut keskenmeno vaikkei vuotoa olekkaan tai lapsi on jotenkin vakavasti vammautunut tms. Mutta noihin asioihinhan en voi vaikuttaa joten yritän sulkea ne pois.

Äitiyspakkaus vaikuttaa ihanalle mutta luulen että emme sitä ota, ihan turhaan tulee tuplana kaikki tilaavievät peitot ja haalarit yms. Meillä on säilynyt vaatteet tosi hyvinäkin. Mietin kyllä vielä sitä sukupuolen selvittämistä, kiinnostaisi kuitenkin. Jos tosiaan olisi poika niin aika vaaleanpunainen olisi vaatevalikoima :). Voisi vähän varautua etukäteen... toisaalta on se mahtavaa kun on tehnyt rankan työn synnytyksessä ja sitten kuulee ne sanat: se on tyttö/poika.

Edellisessä raskaudessa odotin poikaa, ja nähtiin ultrakuvissa vehkeetkin ym. mutta oli se sitten ihanaa saada yllätystyttö!

No niin lähdempä taas töihini tässä ennekuin tulee kirjoitettua romaania.... Mukavaa päivää kaikille!!

Kirjoitinpa viestini vanhaan pinoon... Tässä kopio siitä:



Onnea uusille raskautuneille!

Ja tsemppiä epätietoisuudessa eläville!



Mä sain neuvola-ajan 6.6. ja ultran 14.6. Kiva kiva!

Laskettu aikakin selvisi, kun soitin neuvolaan: 13.1.



Eipä enempää tällä erää :).



Miami & Justus rv6+3

Aamun_kuiskaus, hyviä uutisia ultrasta! Hyvä, että ruskuaispussi löytyi, uskon että papu on muutamaa päivää nuorempi kuin mitä luulette ja ensi viikolla näkyy jo pieni pumputuskin! Nyt siis on vielä viikko edessä odottamista, jaksamisia sinulle (((halaus))) bdbdbd



Pikkuisen kyssäriin vastaan, että omalle kohdalleni jos sattuisi kaksoset, niin olisin ihan varmaan shokissa ainakin aluksi! Ikää kun on jo aikas paljon ja ulkomailla asutaan niin tähän hetkeen en kyllä kaksosia toivoisi¿ =/ Veljeni sai juuri muutama viikko sitten kaksostytöt ja heille pienet olivat enemmän kuin tervetulleita =) Mutta siis omalle kohdalleni toivoisin yksöisraskautta =)



Jännä, kun olette puhuneet noista finneistä ja siitä, että ne liittyy tyttövauvan odotukseen sillä nimittäin mun selkä on aivan karseen näköinen =/ Ikuna en ole kärsinyt finneistä missään ja nyt tosiaan, varsinkin olkapäiden seutu on yhtä tikkausta =( Voisiko tämä siis olla mun ensimmäinen raskausoire¿? ;)



O.N toisin kuin Pikkuisella, mulla ei edes ne rinnat ole kasvaneet, jotka ovat aikaisemmissa raskauksissa olleet ne ensimmäinen varma merkki masuasukista¿Eilen juuri miehelle asiasta kerroin ja tunnustelun jälkeen hänkin oli samaa mieltä, lätkät mitkä lätkät! ;) No, jospa se tästä¿ En malta odottaa huomiseen sitä betaHCG:n otattamista, vaan käyn nyt aamulla antamassa verta näytteenottoa varten¿



Mukavaa loppuviikkoa kaikille =)



-Allu ja Jänis (rv4+)

Ihan ensimmäistä kertaa kirjoittelen tänne (tai ylipäänsä mihinkään foorumiin). Esikoista odotellaan syntyväksi tammikuussa ja LA olisi 21.1. Maaliskuun alussa sain keskenmenon 6+ ja nyt laskujen mukaan olisi menossa 5+3. Pelko uudesta keskenmenosta on koko ajan läsnä. Tuossa keskenmeneessä raskaudessa olin koko tuon ajan plussasta keskenmenoon todella negatiivinen joka asiassa. Olin aivan varma että kesken menee ja että kaikki ei ole kunnossa. Ja huonostihan sitten kävi... Nyt on tuosta tämän hetken plussasta asti ollut aivan erilaiset fiilikset ja olenkin paljon positiivisemmalla mielellä koko ajan ja uskallan jopa ajatella, että vauva vielä syliini tammikuussa tulee!!



Onko muilla ollut vastaavia tuntemuksia ja ovatko ne pitäneet paikkansa?



Taustoistani vielä: olen 27 vuotias mies 30 asutaan Uudellamaalla ja ensimmäinen yhteinen lapsi olisi tulossa, miehellä kaksi lasta aikaisemmasta liitosta.



Mukavaa torstaipäivän jatkoa kaikille :)

Aamun_kuiskaukselle paljon peukutuksia. Toivotaan, että siellä kohdussa olisi kaikki hyvin. Minullakin on kyllä sellainen fiilis, että seuraavassa ultrassa saat jo nähdä pienen sydämen sykkeenkin...



Kaksosista: Minulle olisi varmaan myös pienoinen shokki saada kerralla kaksi vauvaa. Tuntuu siltä, että helpompi olisi opetella hoitamistakin yhden vauvan kanssa. Ollaan lisäksi suunniteltu niin, että pärjätään kyllä yhden lapsen kanssa tässä kaksiossamme vielä hetken aikaa. Sitten saattaisi kyllä tulla muutoksia suunnitelmiin jos tupsahtaisi kerralla kaksi nyyttiä kainaloon. Eiköhän siihenkin asiaan sopeutuisi. Ja vaikka kahden vauvan kanssa on hirmuinen työ, niin saisi heiltä sentään kaksi hymyäkin. :-)



Mukavaa torstaita!



Siru-Sofia rv 7+1

Hei kaikille!



Kirjoitan ensimmäistä kertaa tänne, joten tässä lyhykäinen esittely: olen 27 ja mieheni 29. Esikoisemme (tyttö) syntyi 05/04. Asumme Uudellamaalla ja molemmat opiskelijoita tosin itse aloitan kohta " ihan oikeat" työt ja valmistumiseen ei ole enää pitkälti.



Nyt rv 5+0. Oireina kauheat (ensimmäiseen raskauteen verrattuna) alavatsa jomotukset ja rinnat tosi kipeät. Pahaolo ei ole vielä alkanut.

Tämä raskasus alkanut kuten ensimmäinenkin, ilman sen kummempia oireita. Ruoka maistuu vähän liinakin hyvin eikä mikään vielä ole etonut. Toivottavsti sama linja jatkuu. Väsymys vähän kiusaa, mutta voihan sitä ottaa päikkärit kun muksukin nukkuu. Kovin pohdin että pitäiskö mennä alkuraskauden ultraan vai ei. Ekalla kerralla olin kun oli niin oireeton olo että halusin jotain varmistusta asialle. Nyt haluaisin varmistaa että sikiö löytyy oikeasta paikasta. Ettei käy niin kuin eräälle tutulleni, että tuulimuna paljastui vasta np-ultrassa!

Neuvolaa en ole varannut, kohta pian varmaan pitäisi soitella.

Äitiyspakkaus näytti tänä vuonna ihan kivalta mutta en siltikään meinaa ottaa sitä. Viimeksikin otin rahana koska kaiken tarvittavan sai " perintönä" . Suku on täynnä tyttöjä joten aika vaaleanpunainen on vaatevarasto. Eli shoppailua olisi tiedossa jos poika tulisi. Jotenkin on tyttö-fiilis, mutta saas nähdä pitääkö paikkaansa vai syntyykö sukuun eka poika 25 vuoteen!

Mä olen jotenkin aina " kuvitellut" itselleni kaksoset mutta olisihan tuo pienoinen shokki ainakin aluksi! Tosin jos olisivat samanlaisia kuin tuo esikoinenkin niin eipä juuri ongelmia tulisi.



Nyt varmaan kannattaisi käyttää tilaisuus hyväksi ja käpertyä tuohon sohvalle pienille nokosille... =o)

Plussasin eilen elämäni neljännen plussan-melko shokki,sillä olimme käyttäneet ehkäisyä ja suunnitelmissa olisi ollut jo sterilointi.Ens kuussa oli aika ehk.nlan lääkärille,jolta olis saanu lähetteen klipsijonoon.Noh,elämässä sattuu ja tapahtuu=) Viime yönä nukuin varmaan 3h,kun päässä kieppui kaikki ajatukset,ilosta epätoivoon.



Olen 36v ja mieheni 27v.Meillä on yhteinen kullanmuru,puoli vuotta.Ikäeroa tulee siis nippanappa reilu vuosi8-0 Aikalailla mietityttää miten siitä selviää,kun on kaksi vaippahousua jaloissa! Kertokaas te,joilla on pienellä ikäerolla lapsia!!!!

Lisäksi on vielä poika 10v ja tyttö 8v edellisestä liitostani,jotka ovat vuoroviikoin meillä.



Asumme pääkaupunkiseudulla.



Hedelmöitysaika ei ole nyt ihan selvä,koska tuo ehkäisyrengas petti.Oletan kuitenkin,että on vasta rv 4+6 eli la.24.1.Voihan se olla kiertoa pitemmälläkin,mutta selviää sitten ultrassa.Esikoisen kanssa neuvolakortti oli yhtä sotkua,kun se la vaihtui neljä kertaa!!! Mulla tuli kolmet kuukautiset,vaikka olin raskaana!



Oireita on mahtava väsymys,kuvotus ja vatsakivut,jotka olivat pahimmillaan n.vko sitten.Rinnat ei ole tulleet vielä ainakaan kipeiksi.Yksi finni on pompannut namaan.



Edellisessä raskaudessa alussa teki mieli chiliä ja valkosipulia.Nyt oli sama muutaman pvn,mutta meni jo ohi.Edellisessä himosin myös hapanta:piimää,etikkasäilykkeitä,sitruunoita,majoneesia...Nyt on piimähimoa,muttei vielä muuta.Mansikoita on saatava joka päivä puoli litraa,onneksi tuontimansikat ovat nykyisin oikein hyviä.Salaatti on ideaali lounas,muu ei oikein maistuisi.



Lapsilukugallupista sen verran,että tämän neljännen synnytykseni yhteydessä laitatan kyllä piuhat nips,että sellainen lapsiluku=)



Äitiyspakkus vaikuttaa suloiselta,luulen ottavani sen.



G:Millaisin tunnelmin teidän perheen tulevat iskät ovat? Meillä ei meinaa pysyä nahoissaan,on niin innoissaan.Olinhan jo ilmoittanut että kolmeen jää,ja hän taas mieluusti paimentaisi isompaakin katrasta.No,hyvä kompromissi oikeastaan tämä=D



Ihanan aktiivinen ketju tämä!!!Kaikille mukavaa torstaita!!!

Täällähän on tapahtunut, en ole muutamaan päivään ehtinyt piipahtamaan...



Itselläni ei ole ollut oikein paljon mitään oireita. Tänään tosin huomasin pyöräillessäni töistä kotiin, että rinnat aristi ikävästi töyssyissä. Ja eilen tuntui välillä, niinkö olisi elohiiri " nykinyt" vatsassa. Mikäli sen nykimisen aiheutti pikkuinen, niin voi olla, että ollaan helisemässä elohiiren kanssa:D:D:D



Joku myös kyseli, onko samoihin aikoihin laskettua aikaa kuin hänellä (en muista kuka...) Mulla olis just tuossa 22.1 tienoilla. Eka aattelin, että 24.1. Mulle on tehty IVF-hoito ja nyt eka PAS:sta tärppäsi. Alkion siirron mukaan la olis 24.1 mutta soittaessani klinikalle, mulle sanottiin, että alkio oli tuolloin kaksipäiväinen, niin siksi la olisikin 22.1. Mutta se tarkentunee vielä myöhemmin. Aika samoissa siis kuitenkin mennään.



Lapsiluvusta sen verran, että tämä raskaus on minulle ja miehelleni ensimmäinen ja erittäin toivottu sellainen!!! Itseasiassa huomenna tulee kuluneeksi 2v, kun jätettiin ehkäisy pois. Tämä yksikin (jos nyt on edes oikeassa paikassa ja hengissä...) on jo lottovoitto meille, mutta mielelläni tekisin sisaruksen, ehkä kaksikin. Eli kaksi tai kolme lasta voisi olla hyvä...



Äitiyspakkauksestakin oli puhetta... Minusta se on tosi ihana:):):) Ja kun ensimmäinen on tulossa, niin ilman muuta otan sen. Aina on tullut kurkittua kelan sivuilta tai kavereilta tullut niitä nähtyä, mutta ainakin minusta tämä uusi on parempi/ihanampi/nätimpi kuin 2006. Minusta tammivauvojen kannalta myös se, että toppahaalari on 68cm on parempi kuin se entinen 80cm??? Tuntuu, että vastasyntynyt hukkuu 80cm:ään (toki voi kääriä lahkeita ja hihoja...), mutta toisaalta ei kyllä mene sitten enää seuraavana talvena.



-Helmiina-

Piti vielä lisätä... Onkohan tämä sitten poika, kun mulla ei ole ikinä ollut iho näin HYVÄSSÄ kunnossa???

Anteeksi heti alkuun, että kyselen tällaista, mutta...Olen huomannut tänään vessassa käydessäni, että pyyhkiessä on paperiin tullut vaaleanruskeaa valkovuotoa.Onkohan tämä normaalia? Viikkoja on vasta kasassa 4+3 tänään, ja olisi kyllä kamalaa, jos verta alkaisi tulla ihan oikeasti. Olen jo ehtinyt niin iloita tulevasta tammivauvasta!



Rizza ja helmiäinen 4+3

Rizza: Aika monella on tuhruvuotoa alussa, jopa ihan kunnon verta tulee. Ja kaikki voi olla hyvin, pitää vaan odotella :)



Aamun-Kuiskaukselle paljon peukkuja. Hyviä uutisiahan nuo oli, eli ei sieltä ainakaan mitään ole ulos tullut! Kyllä se syke sieltä vielä löytyy!!



Meitähän alkaa olla ihanan paljon :) Kaikki vaan mukaan!!



Minulla on myös vitsauksena nuo finnit. Saa nähdä tuleeko tyttö? Niinhän ne sanoo... Sitten on kiva miettiä mitä oireita oli kun nyytit on sylissä. Siis toivottavasti saamme nyytit syliin.



Vielä öööööö, hmmm, viisi pitkää päivää ultraan. Hui kun jännittää.. miksi se ei ekan kanssa jännittänyt näin??? Sitä ei kai tiennyt mitä sieltä voi tulla...



Piitu rv 7+3