Mökkinaapuri kuoli keväällä
ja perikunta on kaiketi tehnyt päätöksen mökin kohtalosta. Lauantaina yksi perikunnan jäsenistä kävi meidän mökillä ja kertoi, että he ovat hakkauttamassa koko metsäpalstan alueelta puita pois, osin avohakkuutakin, koska perintöverot pitää maksaa ja heille oli kerrottu, että hakkuu olisi nopein tapa saada rahaa. Koska palsta on meidän naapurissa, niin kyseli, onko meillä siihen mielipidettä ja näytti karttoja ja jotain ajolinjoja. Me tietty vastustimme ja mies sanoi, ettei missään nimessä suostu, mutta vastaus oli, että naapuri ei voi kieltää, he nyt ajatteli, että varoittavat etukäteen. Vaihtoehtona on se, että maksamme heille, että eivät hakkaa vaikka 10 vuoteen, siitä voi tehdä sopimuksen. Oletin, että summa on jotain muutaman tonnin luokkaa, mutta sopiva summa olisi kuulemma 28 000 euroa! Tuo on kuulemma vähemmän, mitä hakkuista saavat rahaa ja se takaisi maiseman ja marjamaiden säilymisen 10 vuoden ajan.
Sanottiin samantien, että kiitos ei. Nyt olen miettinyt, että yrittikö se mies vedättää meitä oikein tosissaan vai maksaako ihmiset oikeasti tuollaisia summia siitä, että ei tule avohakkuita. Ja onko tuo edes laillista, minusta se oli kiristystä.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos ei ole mökkiä järvi-Suomessa. Noita hakkuuaukeita on siellä päin yhä enemmän ja enemmän. En käy siellä päin enää edes turistina vaan menen suosiolla ulkomaille tai saaristomerelle, jossa ei hakuuaukeita ole. Toki saaristomeren mökitkin ovat huomattavasti kalliimpia, ja syystä.
Arvokkain maa-alue on merenranta, ei sisämaa.
Mitä tekemistä sillä on tämä keskustelun kanssa?
Siellä saaristossa ei ole koskaan puita ollutkaan. Pelkkää tuulenpieksämää rantaa.
Meillä oli lapsuudessa, sinällään ihan asiallinen, mökki perämerellä, eikä siellä käynyt kuin isä veljineen. Kalastivat ja pyytivät hylkeitä jäiltä. Isän kuoltua mökki myytiin pois, koska ei sillä mitään käyttöarvoa ollut. Oma mökki on sisämaassa järvi-Suomessa.
Kun olen koko ikäni, 70- luvulta asti tuolla Perämerellä aikaa viettänyt niin saarissa on puita ja paljon, en tiedä sitten missä karilla teidän mökki on ollut
En sanonut, etteikö puita olisi. Mutta vastavuoroisesti oli sitä tuulenpieksämää rantaviiva. Ankeaa ja liian kylmää valtaosan vuodesta, että siellä voisi uida, tai nauttia. Lisäksi sinne tosiaan piti puksuttaa sillä vanhalla dieselin hajuisella paatilla ees-sun -taas. Siirrellä tarvitkkeet autosta veneeseen ja palatessa takaisin jne.
Kyllä isä siellä tykkäsi "kalle abbastella". Ketään muuta se norjalainen villapaita -romantiikka vain ei kiinnostanut. Äitiäkään ei sinne saanut kirveelläkään. Isä olisi aina halunnut merille, mutta tehtaalla teki päivänsä. Kyllä se mökki hänelle tärkeä oli, ei siinä. Itse viihdyn sisämaassa.
Tai ehkä jostain Espoon Suvisaaristosta jonkun luksushuvilan ottaisin, kun autolla pääsee pihasta pihaan 30min , jos raha ei olisi este...
Harmillinen tilanne ap:lla. Mutta mukavasti voi toki elellä myös ilman metsänäkymiä, tarvitaan vain oikea asenne. Rohkaisevana esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Voiko koirien ulkoiluttamisen omassa metsässä kieltää?
Ei valitettavasti. Eikä pyöräilyä tai ratsastusta. Me ollaan järjetetty asia niin, että pidetään tien varret läpipääsemättömänä ryteikkönä ja jätetään sinne kaatuneet puunrungot kulkuesteeksi. Sillä tavalla pystyy pitämään muut ihmiset pois omasta metsästä, koska ihmiset ovat varsin laiskoja kulkemaan ryteikköjen yli.
Meillä on siis itselläkin koiria joita ulkoilutetaan omassa metsässä eikä haluta sinne siksi muita kulkijoita. Meidän metsäautotiekin lähtee omasta aidatusta pihasta eikä yleisen tien varresta niin sekin karkottaa hyvin muut kulkijat.
Enpä kysynyt naapurilta lupaa metsäni kaatoon. Luvat hain ihan muualta. Tarjosin mahdollisuutta ostaa tonttia. Ei ollut ostohousut jalassa, joten metsä lähti.
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrätkö että metsä kasvaa takaisin sen avohakkuun jälkeen?"
Mikään metsä ei ole pariin sukupolveen saman näköinen kuin se oli ennen hakkuuta.
Samaa sanoi tuttavaperheen cityvihreä, joka tuli mustikkaan "ikimetsään" ja ihaili sitä, miten jossain vielä on vanhoja puita. Kerroin, että olen ihan itse ne istuttanut 50 vuotta sitten avohakkuun jälkeen, siinä menee todella 2 sukupolvea ennen kuin "ikimetsä" on taas "ikimetsä".
Vierailija kirjoitti:
Millainen metsä kasvaa avohakkuun jälkeen? Joku täällä lurittelee. Käykäähän katselemassa minkälaista jälkeä avohakkuut metsillemme tekee. Ja miten metsässä liikkuminen on tämän jälkeen mahdotonta.
Kai nyt jokainen joka ei ole luonnosta vieraantunut tietää millainen on avohakkuu. Ihan hyvin siellä voi liikkua ja sieltä voi kerätä keväisin vaikka korvasieniä jos niistä on kiinnostunut.
Meidän mökkinaapuri veti kans sileäksi metsänsä ja pitää suurta nurmikkoa.
Onneks meillä on alle puolen hehtaarin tontilla vain pieni piha ja isoja puita.
Nyt naapurin tontille menee kaikki tuulipaine järveltä, kun muilla on metsäistä. Tontista tuli tuulitunneli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen metsä kasvaa avohakkuun jälkeen? Joku täällä lurittelee. Käykäähän katselemassa minkälaista jälkeä avohakkuut metsillemme tekee. Ja miten metsässä liikkuminen on tämän jälkeen mahdotonta.
Kai nyt jokainen joka ei ole luonnosta vieraantunut tietää millainen on avohakkuu. Ihan hyvin siellä voi liikkua ja sieltä voi kerätä keväisin vaikka korvasieniä jos niistä on kiinnostunut.
Ei ole kaunista metsäkoneen jälkeen avohakkuu ja menee 30 vuotta ennen kuin siinä on minkäänlaista puustoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen metsä kasvaa avohakkuun jälkeen? Joku täällä lurittelee. Käykäähän katselemassa minkälaista jälkeä avohakkuut metsillemme tekee. Ja miten metsässä liikkuminen on tämän jälkeen mahdotonta.
Kai nyt jokainen joka ei ole luonnosta vieraantunut tietää millainen on avohakkuu. Ihan hyvin siellä voi liikkua ja sieltä voi kerätä keväisin vaikka korvasieniä jos niistä on kiinnostunut.
Avohakkuu aukeilta kerätään ensin vadelmat pois. Aika nopeasti se metsä sinne kasvaa, varsinkin kun Suomessa on velvollisuus istuttaa puut aukealle
Vierailija kirjoitti:
Voiko koirien ulkoiluttamisen omassa metsässä kieltää?
Voi kieltää ulkoiluttamasta ilman hihnaa, koiran tulee siis olla kytkettynä, ei pelkästään kytkettävissä ja tästä tulee toistuvasti riitaa koiranomistajien kanssa. He tulkitsevat, että koira saa vapaasti juosta, kunhan on kutsuttavissa takaisin, mutta noin se ei ole.
Ihmeesti muuten koirien ulkoiluttaminen metsässä vähenee, kun sinne käy viskomassa lihapullia.
Hommatkaa sinne valkoselkätikka ja liito-orava. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos ei ole mökkiä järvi-Suomessa. Noita hakkuuaukeita on siellä päin yhä enemmän ja enemmän. En käy siellä päin enää edes turistina vaan menen suosiolla ulkomaille tai saaristomerelle, jossa ei hakuuaukeita ole. Toki saaristomeren mökitkin ovat huomattavasti kalliimpia, ja syystä.
Tilastojen mukaan avohakkuita on 2020-luvulla hehtaareissa vähemmän kuin 1980-luvulla, mutta kummallisesti moni kuvittelee avohakkuiden alkaneen vasta nyt tai että hakkuu on aina avohakkuu.
Istuttakaa puita omalle puolelle tonttia, jos teidän puolella on muuten tasaista nurmikkoa.
https://www.maisematukku.fi/2026/05/11/miten-istutetaan-suuri-puu-ammat…
Miten te olette omalta tontiltanne hakanneet kaikki puut alas? Jos teillä on omaa puustoa tontin rajalla niin ei tarvitsisi katsella naapurin avohakkuualueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen metsä kasvaa avohakkuun jälkeen? Joku täällä lurittelee. Käykäähän katselemassa minkälaista jälkeä avohakkuut metsillemme tekee. Ja miten metsässä liikkuminen on tämän jälkeen mahdotonta.
Kai nyt jokainen joka ei ole luonnosta vieraantunut tietää millainen on avohakkuu. Ihan hyvin siellä voi liikkua ja sieltä voi kerätä keväisin vaikka korvasieniä jos niistä on kiinnostunut.
Ei ole kaunista metsäkoneen jälkeen avohakkuu ja menee 30 vuotta ennen kuin siinä on minkäänlaista puustoa.
Taidan olla todella harhainen, sillä myin juuri 30 vuotta sitten avohakatulta alueelta vähän yli 140 mottia koivukuitua. Miten tämä on mahdollista, jos sinun mielestäsi alueella ei ole minkäänlaista puustoa? Ja jo aikaisemmin tuolta tuli tehtyä melkein saman verran polttopuuta myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko koirien ulkoiluttamisen omassa metsässä kieltää?
Voi kieltää ulkoiluttamasta ilman hihnaa, koiran tulee siis olla kytkettynä, ei pelkästään kytkettävissä ja tästä tulee toistuvasti riitaa koiranomistajien kanssa. He tulkitsevat, että koira saa vapaasti juosta, kunhan on kutsuttavissa takaisin, mutta noin se ei ole.
Ihmeesti muuten koirien ulkoiluttaminen metsässä vähenee, kun sinne käy viskomassa lihapullia.
Itse harrastan metsästystä, täysin luvallista tässä omalla maallani. Tämän kun ilmoitin porukalle joka juoksutti koiriaan vapaana metsissäni, niin jännästi lakkasi kyseiset hurtat omistajineen laukkaamasta täällä. Outo homma. Erotan kyllä koiran ja ihmisen jäniksestä, linnuista, peuroista ja muistakin elukoista, mutta olisko luettu uutisia siitä että kaikki ei erota? Tähän vähän luotin, toimi. :)
Itsellä on muutama palsta, joista yksi on päätehakattu (avo) 12 vuotta sitten. Aiemmin tehty taimiharvennusta ja nyt ensi kesänä tarkoitus tehdä ensiharvennusta.
Tällä hetkellä niin tiivistä kasvustostoa, että läkikulkeminen on pirullisen vaikeaa. Siellä pesii mm. useita teeripareja joka vuosi. Viihtyvät hyvin tuollaisessa tiheässä ja peitteisessä maastossa, kun vieressä olevalla palstalla on hyvät marja-apajat vielä vieressä. Syksyisin siitä taimikon laidalta on hyvä käydä pudottamassa aina muutama kana kesän poikueista, ja tammikuussa hiihdellen viereisiä soita pitkin latvalintuja.
Kyllä niillä hakkuilla elämää on. Tosiaan myös ihmisen oman ikänsä ja kokemuksensa käyttäminen mittarina metsän suhteen on ihan hömppää. Ihminen elää kituuttaa sen 70-80 vuotta, josta vain niin pienen jakson murehtivana aikuisena, että metsän ajassa se ole mikhään vielä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko koirien ulkoiluttamisen omassa metsässä kieltää?
Rauhoitusaikana se on kielletty myös sinun omilta koiriltasi
Vierailija kirjoitti:
"Siihen tehtiin harvennushakkuu, mutta samantien laitettiin kyltit, jotka kielsivät koirien ulkoiluttamisen. Ei haluttu keskustelua siitä, miten meidän Mopen jalkaan tuli pipi, kun oli terävä oksa."
Ei sellaista vain voi millään kyltillä metsässä kieltää. Normaali tapa olisi laittaa varoituskyltti että aluella on edelleen hakkuujätettä.
Koirien pitäminen irti ei kuulu jokaisen oikeuksiin, vaan tarvitaan maanomistajan lupa. Maanomistajan laittama kieltokyltti = ei saa pitää koiraa irti.
Voiko koirien ulkoiluttamisen omassa metsässä kieltää?