Lue keskustelun säännöt.
Olen tajunnut vasta jälkikäteen, miten nuoruudessani tyttöyttä vähäteltiin rajusti
03.08.2026 |
Olin nuori 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tuolloin kaikkea tyttömäistä pilkattiin urakalla. Kaikki ns. perinteiset tyttöjen mielenkiinnonkohteet meikkaamisesta aikakauslehtien lukemiseen miellettiin pinnallisiksi, turhiksi jne. Poikien mielenkiinnonkohteet urheilusta pleikkaripeleihin olivat taas "kunnollisia". Jos haaveilit urasta vaikka sairaanhoitajana tai päiväkodissa, oli se aina huonompi kuin hakeutuminen sähköinsinööriksi tai muulle poikien suosimalle alalle. Jos tykkäsit romanttisista komedioista Blondin kostosta Mean Girlsiin, olivat ne turhia ja huonoja elokuvia. Kauhu- ja kaikenlaiset K16 elokuvat olivat kunnon elokuvia. Minulle irvailtiin, että olen lapsellinen ja nolo, kun halusin 17-vuotiaana katsoa High School Musical -elokuvan. Jos kuuntelit tyttömäistä poppia tai kevyempää rokkia kuten Britney Spearsia tai Nylon Beatia, oli se huonompaa kuin "kunnon musiikki". Kunnon teinit dokasivat kaljaa ja viinaa, siidereitä nauttineet leimattiin pissiksiksi ja nirsoiksi. Kaikki tyttömäinen ja tyttöyteen liittyvä oli alempiarvoista.
Tyttöyden muotti ulkonäön suhteen oli todella kapea. Ihan kirjaimellisesti. Tytön oletettiin olevan hoikka, jotta hän voisi olla viehättävä. Nuortenlehdet olivat täynnä laihoja tyttöjä, normaalipainon ylärajalla olevia, lihavista puhumattakaan ei näkynyt. Nuortenlehdissäkin saattoi näkyä kevytruokavinkkejä ja opastusta siihen, miten treenaat enemmän tai pukeudut hoikistaviin vaatteisiin. Tyttöjenlehdissä saattoi joskus harvoin näkyä yksittäinen "pyöreä" nuori mitoilla 160 cm/70 kg ja jaettiin pukeutumisvinkkejä ylipainoisille. Itse olin kokoa 162 cm/62 kg ja sain jatkuvasti kuulla olevani lihava ja pitäisi laihduttaa ollakseni kelpaava.
Täysi-ikäistyessäni liikuin vuosikausia hevi- ja metallimusiikkipiireissä. Niissä vasta tyttöyttä vähäteltiinkin. Arvosteltiin hiustenväri, jos se ei ollut hevihabitukseen sopiva musta (korkeintaan punainen oli ok). Vaatteiden olisi pitänyt olla katu-uskottavasti mustat, heviä kuuntelevalla keltainen paita ei olisi ollut ok. Jos naisena kerroit baarissa/illanvietossa tapaamallesi miehelle kuuntelevasi heviä/metallia, alkoi samantien tenttaaminen, että mikä oli Metallican kolmannen levyn viides biisi tai ketkä soittivat Stonen ensimmäisellä levyllä. Ja usein tentattiin sitä, mitä bändejä kuuntelit ja suosikki teilattiin, jos ne olivat ns. kevyemmästä päästä, melodisempaa jne. Musamaun piti muutenkin olla tarkka, ei katsottu hyvällä jos metallin lisäksi luukutit kevyttä musaa. Naiset olivat muutenkin tuossa hevikulttuurissa ihan sivuroolissa, miehet hoitivat keskustelut pitkälti keskenään ja naisten odotettiin sosialisoivan keskenään.
Nyt jälkikäteen joitakin tuon ajan ilmiöitä katsellaan ihan eri näkövinkkelistä, ihaillaan ja nostalgisoidaan. Todellisuudessa oli kurjaa olla 2000-luvun alussa tyttömäinen teinityttö. Ja miten vaikea on ollut aikuisena oppia, että nämä tyttömäiset jutut ovat ihan yhtä arvokkaita ja hyviä.
Kommentit (322)
Olen syntynyt 90-luvun puolivälissä, eli elin lapsuuttani 2000-luvun alkupuolella. Ala-asteella minulla oli tunneilla usein vaikeuksia olla hiljaa tai muuten keskittyä opetukseen. Sain usein opettajilta tai muilta oppilailta kommentteja että ”käyttäydyn kuin pojat”.
Lisäksi muistan lastenohjelmista sen, että minua ärsytti kuinka poikahahmot olivat aina niitä tekijöitä jotka ottivat riskejä jne, ja tyttöhahmojen tehtävä oli olla järjen ääni ja huolehtia poikahahmojen hyvinvoinnista. Ja näinhän se menee aikuisten elokuvissa ja sarjoissakin, miehet tekee tai haluaa tehdä jotain ja siihen laitetaan nainen sanomaan että tuo on vaarallista ja tyhmää ja olemaan huolissaan. Ja tietysti yleensä nämä mieshahmot onnistuvat siinä hulluntyhmässä jutussaan, ja naisten huolehtiminen näytetään vain naurettavana hysteerisyytenä.
Tällä muuten varmasti on jotain tekemistä sen kanssa, että suurin osa kuolemaan johtavista kolareista on miesten ajamia. Jos lapsesta asti näkee, miten riskien ottaminen on siistiä ja siitä selviää aina, niin ei ihme jos niitä riskejä ottaa myös liikenteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisena 45v miehenä pitää todeta että samaa alistavaa skeidaa oli poikien ja nuorten miesten elämä ysärillä ja 2000-luvun alussa. Miehen roolin rajat olivat hyvin ahtaat, väkivaltainen kiusaaminen yleistä ja tappelutkin olivat niitä "pojat olivat poikia" juttuja. Hyvä mies (eli poika) on sellainen joka jatkuvasti todistaa fyysisiä kykyjään ja kaikenlaista paremmuuttaan. Osana tätä pitää halveksia heikkoutta eli erilaisuutta ja tätä myötä naisia ja tyttöjä.
Vanhemmat mies ja naissukupolvet opettivat että vittuilu on välittämistä ja mies ei itke. Jos saa turpiinsa on neiti (eli naismainen, heikko, halveksittava). Jos homo lähentelee olet neiti ja varmaan homo itsekin (eli homous tietenkin halveksittavaa). Jos nainen lähentelee etkä lähde matkaan tai suhtaudu perseenpuristeluun huumorilla olet homo JA impotentti.
Tällä kirjoituksella en väheksy kirjoittajan tai muiden kokemuksia ja uskon että naisen rooli on ollut vieläkin kapeampi. Mutta koskaan kyse ei ole ollut vastakkainasettelusta nainen vs mies vaan yksilö vs. alistus-kiusauskulttuuri.
Tämähän se, naiset vs. miehet tai vasemmisto vs. oikeisto jne. asetelmat ovat keinotekoisia riidanaiheita, joilla viedään huomiota siitä todellisesta ongelma-asetelmasta, eli pieni valtaeliitti vs. tavalliset ihmiset.
Miesten sukupuolirooli on ihan yhtä ahdas siinä missä naistenkin. Sillä erotuksella, että misogynia ohjaa sitäkin, koska miehenä olemisen suurin vaatimus on se, ettei sinussa ole feminiinisiä piirteitä. Poikia opetetaan olemaan miehiä lähinnä alleviivamalla sitä, miten ei olla tyttöjä. Neidittelemällä ja ämmittelemällä sekä pojille että tytöille kerrotaan, että pahinta on olla tyttö tai nainen, niin pahaa, että se on haukkumasanakin.
Oikeasti miehet ovat myös tämän systeemin uhreja, koska heiltä viedään mahdollisuus hellyyteen, lempeyteen ja vapauteen tehdä itselleen mielekkäitä asioita. Samalla heidät groomataan kätevästi siihen ajatukseen, että miehekkäintä ja kunniakkainta mitä mies voi tehdä, on uhrata omansa ja toisten henkiä pienen eliitin aseman turvaamiseksi. Hämmästyttävinä tässä on lähinnä se miksi niin monet miehet puoltavat tätä heille vahingollista systeemiä.
Miksi et ajattele että itseasiassa miesviha ohjaa poikien kasvatusta? Ja ketkä sielä ovat usein kasvattamassa?
Äidit.
Tuon myöntäminen tarkoittaisi että pitäisi myöntää olevansa ongelma. Eivät kykene siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hämmästyttävinä tässä on lähinnä se miksi niin monet miehet puoltavat tätä heille vahingollista systeemiä."
Koska jokaikinen nainen sitä häneltä edellyttää
"Hämmästyttävinä tässä on lähinnä se miksi niin monet miehet puoltavat tätä heille vahingollista systeemiä."
Koska jokaikinen nainen sitä häneltä edellyttää"
En ole kyllä kolmen lapsen 45-vuotiaana isänä ole kokenut että naiset kollektiivisesti painostaisivat olemaan misogynisti tai toisia alistava. Naisseuraa on löytynyt aina ja lähentelyjä on näin suhteessa olevana perheenisänä turhankin paljon.
Toki joskus törmää yksittäisiin ressukoihin jotka rakastuvat sarjamurhaajiin tai muihin koviksiin.
Oman kokemukseni mukaan naiset arvostavat sitä että heihin suhtautuu yksilöinä eikä ihmislajin puolikkaina. Ihan samoin miehenä arvostaisin enemmän sellaista lähestymistä jossa minuun suhtaudutaan yksilönä kun jonakin "kaikki miehet" ihmislajin puolikkaana.
Kiva. "Meillä" olit joko "yksi meistä" (eli ylläpidit noita sairaita rooleja) tai sut eristettiin muista. Jätettiin yksin. Täysin. Tervetuloa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisena 45v miehenä pitää todeta että samaa alistavaa skeidaa oli poikien ja nuorten miesten elämä ysärillä ja 2000-luvun alussa. Miehen roolin rajat olivat hyvin ahtaat, väkivaltainen kiusaaminen yleistä ja tappelutkin olivat niitä "pojat olivat poikia" juttuja. Hyvä mies (eli poika) on sellainen joka jatkuvasti todistaa fyysisiä kykyjään ja kaikenlaista paremmuuttaan. Osana tätä pitää halveksia heikkoutta eli erilaisuutta ja tätä myötä naisia ja tyttöjä.
Vanhemmat mies ja naissukupolvet opettivat että vittuilu on välittämistä ja mies ei itke. Jos saa turpiinsa on neiti (eli naismainen, heikko, halveksittava). Jos homo lähentelee olet neiti ja varmaan homo itsekin (eli homous tietenkin halveksittavaa). Jos nainen lähentelee etkä lähde matkaan tai suhtaudu perseenpuristeluun huumorilla olet homo JA impotentti.
Tällä kirjoituksella en väheksy kirjoittajan tai muiden kokemuksia ja uskon että naisen rooli on ollut vieläkin kapeampi. Mutta koskaan kyse ei ole ollut vastakkainasettelusta nainen vs mies vaan yksilö vs. alistus-kiusauskulttuuri.
Naiset lähtivät tuohon mukaan. Ihan omasta tahdostaan. Koska saivat sillä huomiota ja etua. Harvassa ovat sellaiset, jotka eivät tuohon alentuneet. Ai niin. Se joka ei alentunut, oli heikko luuseri, jota tuli kiusata ja syrjiä.
Syyttely ja menneiden ruotiminen on turhaa. Se mikä merkitsee on että misogynia ohitetaan nyt ja naiset alkavat elämään omia elämiään ja nauttimaan niistä. Misogynit ruikuttavat mutta antaa ruikuttaa.
Miksi vain "muiden" eikä *kaikkien"?
Joo, jos miettii vaikka kuinka Britneytäkin kiusattiin.
Itse olen ollut ikäni naisellinen ja tyttömäinen ja lähes päivittäin saanut siksi lokaa niskaani. Olen silti pysynyt omana itsenäni, vaikka ympäristön asenteet ovat vanhoja ja huonoja malleja ja on paljon ihmisiä jotka eivät katkaise huonoa kierrettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytötkin vähätteli ja pilkkasi toisiaan milloin pukeutumisesta, musamausta tai muusta.
Sitä kutsutaan sisäistetyksi naisvihaksi. Ilmiö on ollut olemassa kautta historian. Esim. patriarkaatti (miehet) keksi kohtuuttomia moraalisääntöjä jotka koski vain naisia, ja ikävien seurausten (käytännössä väkivalta ja kuolema) uhan alla elävistä naisista tuli usein toistensakin moraalivartijoita, yrittäessään selviytyä itse. Tietenkään se ei todellisuudessa suojellut heitäkään väkivallalta.
Siksi mekin jotka olemme kasvaneet kulttuurissa jossa kaikki tyttömäinen/naisellinen on automaattisesti huonompaa, saamme itsemme kiinni sellaisista ajatuksista itsekin vaikka tiedämme nyt että se on väärin ja tuhoisaa. Siitä aivopesusta pitää aktiivisesti opetella pois uudelleen ohjelmoimalla omat tavat ajatella terveiksi.
Minun täytyy miehenä todeta että omasta mielestäni yksinkertaistat turhan paljon. Samojen alistustematiikkojen voimasta kärsii myös valtaosa miehistä. Paitsi ehkä ne pari kuvitellun pyramidin huipulla jotka pelkäävät jatkuvasti tulevansa syrjäytetyksi. Pärjätäkseen alistusympäristössä miehet ovat toistensa moraalinvartijoita jotka vartioivat toistensa "kunniaa" ja moraalisääntöjä. Tämäkään ei suojele patriarkaalisessa yhteiskunnassa vahvempien alistamiselta ja vallankäytöltä.
Jos sanot "miehet" olet yhtä kehno kuin ne luuserit jotka vihaavat naisia. Vihaa niitä jotka rakenteita tekevät, olivat he sitten miehiä tai naisia.
Niin patriarkaatti sortaa kaikkia ja on stressaavaa myös sille sortajalle eli alfalle. Tietty terveissäkin yhteisöissä on lähes aina johtaja, sillä se on kaikille yhteisöille normaali tapa organisoitua. Johtaja on vahvin, joka kestää eniten iskuja ja stressiä, tämän läpi kulkee paljon asiaa ja tietoa, johtaja myös puolustaa laumaa koska on kaikista vahvin. Johtaja saa tästä syystä syödä ensin, eniten, jne. Mutta jos johtaja laiminlyö velvollisuuksiaan, ei puolusta ja huolehdi, tai toimita muita velvoitteitaan, tämä muuttuu tyranniksi ja tullaan syrjäyttämään.
Oikeasti hierarkkisuus siis palvelee kaikkia. Se on vääristynyt ainoastaan kapitalismin ja koulutuksen myötä, missä johtajiksi pääsee sellaisia yksilöitä, jotka eivät ole oikeasti johtajan asemaan kykeneviä, ja toisaalta luontaiset johtajat saattavat jäädä jopa täysin ulkopuolelle koko kuviosta, sillä eivät omaa taas hyviä alaistaitoja. Tai eivät pysty kunnioittamaan määrättyä johtajaa.
No elämä on. Parempi kun vaan oppii toimimaan sen kanssa miten maailma on nyt järjestetty ja nauttimaan siitä mistä pystyy. Mukavaa päivää kaikille.
Tuo hierarkkisuus ja vahvan johtajan kaipuu on miehille ominaista.
Naisten yhteisöissä asiat hoidetaan enemmän neuvotellen ja yhteistyössä.
Tästä on antropologisia tutkimuksiakin.
Sellaisia tutkimuksia on myös paljon, että jos ryhmässä on useita naisia ja yksi mies, se mies alkaa kuvitella olevansa ryhmän johtaja.
Monia sovinistisia asenteita on huomannut vasta jälkikäteen vanhempana. Vieläkin minulle tapahtuu sitä, että jos olen liikkeellä mieheni kanssa ja pysähdymme juttelemaan jonkun miehen kanssa, se mies puhuu ainoastaan miehelleni, oikein kehonkielellä ja katseella sulkee minut ulos ja kohdistaa puheensa vain miehelleni. Joskus hieman huvittavaa, jos vaikka olemme asuntonäytössä ja minä olen se, joka olen ostamassa asuntoa, mies vain seurana.
Olin teini 80-luvulla ja minusta paljonkaan ei ole muuttunut. Odottaessani tänä vuonna Naidtenklinikan poliklinikan käytävällä, potilashuoneesta tuli nuori nainen, jolta äiti kysyi odottavasti, että millaista hoitoa hän nyt saa. Se tyttö kertoi melkein itkien, ettei minkäänlaista, ettei hänen oireitaan otettu ollenkaan vakavasti. Äiti oli ihan tyrmistyneen oloinen. Toivottavasti menivät myöhemmin yksityiselle, jotta tyttö sai hoitoa. Tämä vuonna 2026.
Niin ja miehet käyttävät yhä kannustavia hokemia, että Siknä vasta Äijä! Ja haukkumasanoja toisista miehistä, että Mikä neiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa ja mediassa yleensäkin kauneus ja seksikkyys oli naisen arvo.
Voisi sanoa että esimerkiksi Alien-elokuva oli uraaurtava, Sigourney Weaverin esittäessä Ellen Ripleyn roolin, joka oli tieteiselokuvan genressä ensimmäisiä naissankareita.
Muita mainittavia naisrooleja jotka edustivat vahvuutta ja viisautta ja selviytymistä olivat 1)Terminaattori-elokuvan Linda Hamiltonin esittämä Sarah Connor.
2)Renny Harlinin elokuvan The Long Kiss Goodnight pääosanesittäjä Geena Davies, joka esitti perheenäiti Samantha joka oikeasti on identiteetiltään jotin muuta.
3) Luc Bessonin ohjaama Tyttö nimeltä Nikita, pääosassa Anne Parillaud.
Sigourney Weaverin Ja Hamiltonin sankariroolit olivat hyviä juuri siksi etteivät ne olleet naispäärooleja ja naissankareita vaan Sankareita ilman naisetuliitettä.
Siinä missä tuijotetaan sankareiden roolia olisi hyvä laittaa merkille myös se, että elokuvissa myös se paha on yleensä mies. Onko se sitten miesvihaa, mene ja tiedä.
Kiinnitäpä huomiota leffoihin ja rikossarjoihin, niin huomaat, että rikosten uhri on niissä aina (nuori ja seksikäs) nainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaisena 45v miehenä pitää todeta että samaa alistavaa skeidaa oli poikien ja nuorten miesten elämä ysärillä ja 2000-luvun alussa. Miehen roolin rajat olivat hyvin ahtaat, väkivaltainen kiusaaminen yleistä ja tappelutkin olivat niitä "pojat olivat poikia" juttuja. Hyvä mies (eli poika) on sellainen joka jatkuvasti todistaa fyysisiä kykyjään ja kaikenlaista paremmuuttaan. Osana tätä pitää halveksia heikkoutta eli erilaisuutta ja tätä myötä naisia ja tyttöjä.
Vanhemmat mies ja naissukupolvet opettivat että vittuilu on välittämistä ja mies ei itke. Jos saa turpiinsa on neiti (eli naismainen, heikko, halveksittava). Jos homo lähentelee olet neiti ja varmaan homo itsekin (eli homous tietenkin halveksittavaa). Jos nainen lähentelee etkä lähde matkaan tai suhtaudu perseenpuristeluun huumorilla olet homo JA impotentti.
Tällä kirjoituksella en väheksy kirjoittajan tai muiden kokemuksia ja uskon että naisen rooli on ollut vieläkin kapeampi. Mutta koskaan kyse ei ole ollut vastakkainasettelusta nainen vs mies vaan yksilö vs. alistus-kiusauskulttuuri.
Ai että kun kolahti tuo viimeinen lause. Hieno oivallus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ap, huomaatko, että itsekin määrittelet tyttöyden aika stereotyyppisesti: Mean Girls, High School Musical, terveydenhoitoala jne. Eikö se ole vähän ristiriitaista?
N58
Ei siinä ole mitään ristiriitaista koska nuo oli juuri ne joita markkinoitiin tytöille ja joita kaikki tuohon aikaan piti tyttöjen juttuina.
Mutta miksi antaa sellaisen lokeroimisen hallita ajattelua? Sitä en ymmärrä.
Nykyäänhän "tyttöjen" juttuja sitä paitsi jopa arvostetaan, mutta siinäkin on tiettyä ennakoivaa lokeroimista.
Yhtä hyvin roolipelaaminen tai tietokoneet voi olla tyttöjen juttu.
N58
Niin, keskustelun aihehan ei ollut se voivatko tytöt harrastaa poikien juttuja ja toisin päin, vaan se miten aiemmin tytöille suunnattuja juttuja aliarvostettiin ja suoranaisesti pilkattiin.
Aivan, mutta "tytöille suunnatut jutut2 eivät ole sama asia kuin ap. otsikossa mainittu "tyttöys". Tätä siis ajoin takaa.
N58
Minusta aloituksessa oli outo ristiriita. Kritisoitiin että tytöille suunnattuja juttuja ei arvostettu ( ja huom. näissä jutuissa ihannoitiin laihuutta, korostetun seksikästä pukeutumista jne.) Seuraavassa kappaleessa aloittaja taas kritisoi itse laihuusvaatimuksia ja pukeutumiseen liittyviä vaatimuksia
Näinpä. Tätä itsekin ajan takaa sillä että en pidä korkokengistä ja seksihepeneistä. Ne ovat vahingollisia naisille, mutta naiset ovat niin sisäistäneet naisvihan että pitävät noita omana valintanaan kuten toiset naiset burkhaa.
Aijaa. No mä käytän korkokenkiä täysin omasta halustani, edelleen. Eikä yksikään mies ole koskaan tytötellyt tai nauranut, toisille naisille ne kengät tuntuvat aiheuttavan ahdistusta. Ja ei, ei ollut nuorenakaan mitään noloilua tai naisellisuudelle nauramista. Opettele olemaan rohkeasti oma itsesi.
Vm.-81
Olet asian ytimessä. Nimen omaan naiset tekevät näitä naisille osoitettuja asioita omasta halustaan. Ja sitten on se toinen puoli jossa koetaan ulkonäköpaineita, laihdutetaan, muokataan perseitä ja tissejä, pumpataan huulia, kuljetaan paljastavissa ja tiukoissa vaatteissa, meikataan, värkätään tukkaa, ja kaikki siitä omasta halusta.
Osan mielestä kaikkien pitää suhtautua noihin siten että jokainen tehkööt miten itse haluaa, ja jopa positiivisesti kaikkeen omasta mielestä täysin turhaan ja jopa vaaralliseen. Jos ei suhtaudu, on naisvihaaja. Toisaalta taas on naisvihaa jos ei halua eikä tykkää noista asioista eikä niitä toteuta. Sekin on naisvihaa jos tekee kuten miehet tekee ja pukeutuu kuin miehet. Koskaan ei tule sellaista aikaa että miehet kulkee tissit töröllä korkkareissa huulet punattuina, ei vaikka mitä tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naulankantaan tuo metallipiirien kuvaus. Siellä kyllä odotettiin nuoren naisen todistelevat itseään ja vähättely oli jatkuvaa. Välillä naurattaa nämä "hevimies on herrasmies" hokijat, kun tietää millaista meno oli oikeasti.
Muistan kerran kun yksi jumppa osoitti paitaani ja pyysi nimeämään kolme Mayhemin kappaletta. Alkoi sitten pilkata minua poseeraajaksi, kun kysyin miksi tekisin niin. Minulla oli päällä Darkthronen paita ja ääliö ei tajunnut edes sitä.
Pahoittelut lievästä ot:sta.
Metallipiireissä kuviteltiin, että miehet ovat niin kohteliaita herrasmiehiä naisia kohtaan. Todellisuudessa kaikkea muuta. Naisia vähäteltiin rankasti.
Senkin muistan, miten yleinen protokolla oli, että naisena ei puhuttu ensin sinulle, vaan miehellesi. Jos olit vaikka poikaystävän kanssa baarissa, miespuolinen metallipää jutteli ensin miehellesi ja jossain vaiheessa suunnilleen pyydettiin mieheltä lupa, että voiko naisellesi puhua pari sanaa. Sitäkin oli paljon, ettei vieraalle naiselle sanottu mitään. Naiset nähtiin lähinnä miehen omaisuutena tai jonain statistina.
Muistan kuulleeni, että kun joku nainen meni pankkiin anomaan asuntolainaa, koska oli pankin asiakas, virkailija puhui koko ajan hänen miehelleen, joka oli eri pankin asiakas.
oikein kehonkielellä ja katseella sulkee minut ulos ja kohdistaa puheensa vain miehelleni. Joskus hieman huvittavaa, jos vaikka olemme asuntonäytössä ja minä olen se, joka olen ostamassa asuntoa, mies vain seurana.
-Mulla käy tätä päivittäin mieheni kanssa ja myös niin, ettää se vastapuoli on NAINEN. Tätä jopa enemmän. :D eli naiset itse yrittää sivuuttaa toisen naisen. On myös käynyt niin, että minulle ei puhuta kun kanssani on pidempi ihminen jos olen ostajana. :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, jos miettii vaikka kuinka Britneytäkin kiusattiin.
Itse olen ollut ikäni naisellinen ja tyttömäinen ja lähes päivittäin saanut siksi lokaa niskaani. Olen silti pysynyt omana itsenäni, vaikka ympäristön asenteet ovat vanhoja ja huonoja malleja ja on paljon ihmisiä jotka eivät katkaise huonoa kierrettä.
Tuo on tosi väärin. Ei saisi kiusata ketään mieltymysten vuoksi. Itse olen naisellinen täysin eri tavalla kuin sinä, naisellisuuteeni kuuluu muita asioita kuin ulkonäön puleeraaminem tai opetelllut naismaiset eleet ja käytös. En ole siltikään saanut olla rauhassa.
Kyllä tytöt ja naiset ovat yleensä perheen pomoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80- ja 90luvulla oli paljon enemmän eri genrepukeutumista esim punkkareita oli paljon! Eikä siinä ollut sen kummempaa. Eihän niitä nykyisin siinä muotissa juuri edes ole. En kyllä tunnista. Itse teini 80-luvulla ja se ero nykypäivään ettei vedetty sentään kiloa pakkelia naamaan. Mutta kyllä silloinkin meikattiin vähän jne. Sanotaan että konservatiivisuus oli teinien pukeutumisessa enemmän läsnä eikä kouluun menty jossakin läpikuultavissa shortseissa ja paidoissa. Hautajaisissa oltiin asiallisesti pukeutuneita eikä lenkkarit olleet esim. juhlavaate tai kuuluneet juhlapukeutumiseen. Painoa ei kytätty kun se jotenkin luonnostaan oli monella hyvin matala koska liikuttiin paljon kävellen ja pyörillä ja myös harrastettiin liikuntaa eri muodoissa. Hyvin vähän oli ns. lihavia lapsia kun esim. roskaruokaa ei syöty niin paljon. Ei ollut megasipsipusseja tai megakarkkipusseja. Usein lapsilla oli karkkipäivät jne. Sukupuoliroolit olivat enemmän läsnä. Mutta moni asia johtui siitä että valtaosa kansasta kuului kirkkoon ja tapakristittyjä oli paljon.
Siihen aikaan oli tapana syödä ruoka-aikana. Vasta myöhemmin yleistyi tapa napostella vähän väliä. Ei myöskään ollut tapana ostaa limsoja ja muita, joiden mukana tulee ylimääräisiä kaloreita. Tunnen yhden, joka kertoi lihoneensa selvästi alettuaan käyttää smoothieita. Ehkä ruokavalio muuttui samalla heikommaksi.
Tuo on tosi väärin. Ei saisi kiusata ketään mieltymysten vuoksi. Itse olen naisellinen täysin eri tavalla kuin sinä, naisellisuuteeni kuuluu muita asioita kuin ulkonäön puleeraaminem tai opetelllut naismaiset eleet ja käytös. En ole siltikään saanut olla rauhassa
-Mieltymysten? Siis opittua naisvihaa. Ei siinä mitään mieltymyksiä mietitä. Ethän sinä tiedä millälailla olen naisellinen. :)
En ole milläänlailla opetellut naismaisuutta vaan olen sitä ihan luonnostaan. :D
Seurustelin nuorena naisena nuoren miehen kanssa, joka petti minua jatkuvasti muiden naisten kanssa. Hänen miesystävänsä kysyi häneltä, että voiko käyttää minua, kun olen nyt vapaa, niin poikaystävä ex sanoi tälle, että käytä vaan. Ihan kuin olisin jokin kiertopalkinto toiselle ja saa lupaa kysymättä minulta ihan käyttää minua seksiin? Haistakoon pitkän paskan. Eräät ovat todella julmia naisia kohtaan. En toki lähtenyt tämän typeryksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyihän tuo kaikessa, varsinkin vastakkainasetteluna tyttöjen ja poikien välillä.
"Pojat on parempia matikassa ja matikka on tärkeämpi aine kuin äidinkieli." Matemaattisilta yms miesten aloina pidetyiltä aloilta saa parempaa palkkaa kuin ns. naisten aloilta. Jos valvot jonkin koneen toimintaa, saat siitä tuplapalkan verrattuna siihen, että vahtisit lapsia tai hoitaisit vanhuksia.
Ja sulle on edelleen epäselvää miksi niin on?
Norjassa insinöörin ja sairaanhoitajan palkat on samaa tasoa. Palkkaus tulee koulutuksen ja työn vaativuuden mukaan. Yhteiskunta ei toimi ilman sairaanhoitajia. Norjassa alan houkuttavuus pidetään hyvänä mm. palkkauksen avulla.
Norjalla on Öljyä, ja sen ansiosta satumaiset varat. Toisekseen: ei ole. Insinöörillä on Norjassakin korkeampi ansiotaso.
Kotitehtävänä sinulla on perehtyä siihen miksi.
Oletpa lapsellinen. Jokainen tietää kyllä miksi Norjalla on tähän varaa. Se ei ollut se pointti. Tietenkin palkkaus riippuu myös itse tehtävästä. Esimerkiksi teho-osaston sairaanhoitaja saa enemmän kuin suurin osa insinööreistä.
Norjan palkkatilastot
https://www.ssb.no/arbeid-og-lonn/lonn-og-arbeidskraftkostnader/statist…
Insinöörin keskimääräinen kuukausipalkka 81250 NOK (7400 EUR), sairaanhoitajan 64770 NOK (5900 EUR)
Toisaalta hintataso on korkea ja luullakseni sinne ei ole päästety kaikkia halpoja ruokakauppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytötkin vähätteli ja pilkkasi toisiaan milloin pukeutumisesta, musamausta tai muusta.
Sitä kutsutaan sisäistetyksi naisvihaksi. Ilmiö on ollut olemassa kautta historian. Esim. patriarkaatti (miehet) keksi kohtuuttomia moraalisääntöjä jotka koski vain naisia, ja ikävien seurausten (käytännössä väkivalta ja kuolema) uhan alla elävistä naisista tuli usein toistensakin moraalivartijoita, yrittäessään selviytyä itse. Tietenkään se ei todellisuudessa suojellut heitäkään väkivallalta.
Siksi mekin jotka olemme kasvaneet kulttuurissa jossa kaikki tyttömäinen/naisellinen on automaattisesti huonompaa, saamme itsemme kiinni sellaisista ajatuksista itsekin vaikka tiedämme nyt että se on väärin ja tuhoisaa. Siitä aivopesusta pitää aktiivisesti opetella pois uudelleen ohjelmoimalla omat tavat ajatella terveiksi.
Minun täytyy miehenä todeta että omasta mielestäni yksinkertaistat turhan paljon. Samojen alistustematiikkojen voimasta kärsii myös valtaosa miehistä. Paitsi ehkä ne pari kuvitellun pyramidin huipulla jotka pelkäävät jatkuvasti tulevansa syrjäytetyksi. Pärjätäkseen alistusympäristössä miehet ovat toistensa moraalinvartijoita jotka vartioivat toistensa "kunniaa" ja moraalisääntöjä. Tämäkään ei suojele patriarkaalisessa yhteiskunnassa vahvempien alistamiselta ja vallankäytöltä.
Jos sanot "miehet" olet yhtä kehno kuin ne luuserit jotka vihaavat naisia. Vihaa niitä jotka rakenteita tekevät, olivat he sitten miehiä tai naisia.
Niin patriarkaatti sortaa kaikkia ja on stressaavaa myös sille sortajalle eli alfalle. Tietty terveissäkin yhteisöissä on lähes aina johtaja, sillä se on kaikille yhteisöille normaali tapa organisoitua. Johtaja on vahvin, joka kestää eniten iskuja ja stressiä, tämän läpi kulkee paljon asiaa ja tietoa, johtaja myös puolustaa laumaa koska on kaikista vahvin. Johtaja saa tästä syystä syödä ensin, eniten, jne. Mutta jos johtaja laiminlyö velvollisuuksiaan, ei puolusta ja huolehdi, tai toimita muita velvoitteitaan, tämä muuttuu tyranniksi ja tullaan syrjäyttämään.
Oikeasti hierarkkisuus siis palvelee kaikkia. Se on vääristynyt ainoastaan kapitalismin ja koulutuksen myötä, missä johtajiksi pääsee sellaisia yksilöitä, jotka eivät ole oikeasti johtajan asemaan kykeneviä, ja toisaalta luontaiset johtajat saattavat jäädä jopa täysin ulkopuolelle koko kuviosta, sillä eivät omaa taas hyviä alaistaitoja. Tai eivät pysty kunnioittamaan määrättyä johtajaa.
No elämä on. Parempi kun vaan oppii toimimaan sen kanssa miten maailma on nyt järjestetty ja nauttimaan siitä mistä pystyy. Mukavaa päivää kaikille.
Tuo hierarkkisuus ja vahvan johtajan kaipuu on miehille ominaista.
Naisten yhteisöissä asiat hoidetaan enemmän neuvotellen ja yhteistyössä.
Tästä on antropologisia tutkimuksiakin.
Sellaisia tutkimuksia on myös paljon, että jos ryhmässä on useita naisia ja yksi mies, se mies alkaa kuvitella olevansa ryhmän johtaja.
Monia sovinistisia asenteita on huomannut vasta jälkikäteen vanhempana. Vieläkin minulle tapahtuu sitä, että jos olen liikkeellä mieheni kanssa ja pysähdymme juttelemaan jonkun miehen kanssa, se mies puhuu ainoastaan miehelleni, oikein kehonkielellä ja katseella sulkee minut ulos ja kohdistaa puheensa vain miehelleni. Joskus hieman huvittavaa, jos vaikka olemme asuntonäytössä ja minä olen se, joka olen ostamassa asuntoa, mies vain seurana.
Olin teini 80-luvulla ja minusta paljonkaan ei ole muuttunut. Odottaessani tänä vuonna Naidtenklinikan poliklinikan käytävällä, potilashuoneesta tuli nuori nainen, jolta äiti kysyi odottavasti, että millaista hoitoa hän nyt saa. Se tyttö kertoi melkein itkien, ettei minkäänlaista, ettei hänen oireitaan otettu ollenkaan vakavasti. Äiti oli ihan tyrmistyneen oloinen. Toivottavasti menivät myöhemmin yksityiselle, jotta tyttö sai hoitoa. Tämä vuonna 2026.
Niin ja miehet käyttävät yhä kannustavia hokemia, että Siknä vasta Äijä! Ja haukkumasanoja toisista miehistä, että Mikä neiti.
On olemassa naisia jotka ovat ns. kollektiivisen hyvän puolella ja silloin on tosiaan paras pitää palaveri, laittaa viisaat päät yhteen, kerätä kaikki mahdollinen tieto esiin ja tehdä valistunut ratkaisupäätös sen perusteella. Harvalla naisella on varsinaista dominanssihalua. Mutta moni mies kyllä toivoo naisen johtavan. Toiset ovat sitten taas täysin allergisia tälle ja haluavat nimenomaan alistuvan naisen, koska ovat itse esim. työelämässä alaisasemassa, jne.
Mutta sitten on myös naisia, jotka ovat päsmäreitä ja kontrollifriikkejä, samalla tavalla vinksahtaneita kuin egomaaniset miehet. Aika vähän kyllä, mutta löytyy näitäkin.
Juu misogynia ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Sitä on ollut aina ja sitä tulee olemaan aina. Ainoa tapa poistua misogynian vaikutuspiiristä on yksinkertaisesti sulkea se ulos elämästään. Se ei tule loppumaan. Mutta misogyynilaumoista voi vähitellen tulla homogeenisiä ja ne kuolevat sukupuuttoon.
Leffoissa ja sarjoissa oli ennen ja on yhä nykyään häiritsevää se, miten niissä on vanha mies ja nuori nainen -pareja.
Nykyajan ohjelmissa suurin osa naisnäyttelijöistä on nuoria ja kauniita. Ennen oli edes sivurooleissa myös vanhempia naisia. Tosin heidät sitten esitettiin jotenkin siveydensipuleina. Vanhoissa Suomi-leffoissa vahvistettiin Justiina ja mieslapsi -asetelmaa, että ikäänkuin vaimot olisivat inhottava taakka miehelle, jonka pitää paeta niiden kurinpitoa ja keppostella kuin lapsi suhteessa äitiinsä. Niissä on se mies-naissuhde esitetty lapsi-äiti-suhteena. Sitten kaikkien naiskatsojienkin piti nauraa ja paheksua (rumaa, lihavaa) Justiinaa.
En edelleenkään tykkää katsoa esim. Pretty Woman-leffaa, siinä on niin paljon naisvihaa. Silloin aikoinaan sen ilmestyessä sitä ei huomannut, vaan sitä hehkutettiin. Ja joku Pulmuset-sarja, se oli todella vastenmielistä naisvihaa täynnä, koko sarja rakentuu sille. Aika järkyttävää ajatella, että kokonainen sukupolvi miehiä ja naisia on kasvanut imien siitä asenteita.
Niin siis kuka opetti?