Lue keskustelun säännöt.
Asuinpaikkashoppailen ja koulushoppailen, eikä edes hävetä myöntää
31.07.2026 |
Perheen koti on ostettu alueelta, josta lapsi ei voi joutua paikkakunnan huonompiin kouluihin. Maksoimme mielellään 30 000 e enemmän kodistamme kuin vastaavasta kodista rauhaisalta alueelta, josta joutuu levottomaan lähikouluun (lähiseudun huonojen alueiden lapset ja rauhallisen alueen lapset joutuvat samaan kouluun). Tällä takaamme meille rauhallisen, keski- ja hyvätuloisten asuinalueen, josta pääsee hyvään kohtuullisen kokoiseen alakouluun sen sijaan, että lapsi joutuisi suureen kouluun. Yläkoulun osalta ei voi enää valita, kun niitä on vain muutama ja nuoret sekoittuvat. Mutta alakouluiässä luodut kaverisuhteet ja pohja oppimiselle kantavat yläkoulussakin.
Sillä on valtavan iso merkitys, millainen kasvuympäristö lapsella on. Lapsemme kävi kääntymässä vuoden huonomaineisen alueen päiväkodissa, kun jonotimme paikkaa lähipäiväkotiin. Huonossa päiväkodissa lapseen alkoi heti tarttua tapoja, joita ei ole kotoa opittu: lapsi alkoi oppia englantia (ei mitään järkevää, vaan pelikieltä ja turhia huudahduksia), lapsi alkoi käyttäytyä aggressiivisesti ja arkisista asioista tuli päiväkodissa pelleilyä. Lapsen päiväkodissa meni kohtuuttoman paljon aikaa kielitaidottomien lasten ja vanhempien opastamiseen, eivätkä edes kaikki työntekijät osanneet kunnolla suomea. Vähät suomenkieliset lapset kaverustuivat keskenään, kun pystyivät juttelemaan suomeksi. Päiväkodista oli karsittu monet mukavat asiat pois, kun kielitaidottomuus ja lasten levottomuus veivät niin paljon aikaa. Kun päiväkoti vaihtui asuinalueellemme, ongelmat katosivat.
Ei yhtään hävetä myöntää, että asuinpaikkashoppailemme ja koulushoppailemme mieheni kanssa. Olemme kumpikin yliopiston käyneitä, arvostamme koulutusta ja sivistystä. Olemme itse opiskelleet ahkerasti, tehneet töitä ja säästäneet, jotta asuinpaikan valinta on mahdollinen. Haluamme, että lapsi saa oppia rauhassa, eikä hänen tehtävänsä ole rauhoittaa toisia lapsia tai opettaa heille suomea. Olemme kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä, tuemme läksyjen teossa ja sivistämme itsekin lasta lukemalla, käymällä museoissa, pitämällä yllä suomalaista kulttuuria jne. Haluamme omalta osaltamme mahdollistaa sen, että lapsella on hyvät mahdollisuudet kasvaa kunnon kansalaiseksi. Monesta muusta voin tinkiä, mutta lapseni tulevaisuudesta en.
Ja on muuten mahtavaa asua asuinalueella, jossa aikuiset käyvät töissä, lapsia kasvatetaan ja koulu on rauhallinen. Ja muutkin alueen asukkaat haluavat pitää kiinni siitä, että alue säilyy tällaisena.
Kommentit (42)
Aina näitä juttuja lukiessani tunnen suurta kiitollisuutta asuinpaikkaani kohtaan (täydellinen oma rauha, alle kilsan päässä kauppa, apteekki, pizzeria ja koulu lukioon asti, vartin ajomatka pikkukaupunkiin ja puoli tuntia isompaan sekä ta-daa...nolla haittamamua).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi noita kehitysmaamamuja haalitaan tänne niin valtavia määriä, kun niiden tuloon liittyy pelkkiä ongelmia eikä suomalaiset halua edes olla niiden kanssa missään tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita kehitysmaamamuja haalitaan tänne niin valtavia määriä, kun niiden tuloon liittyy pelkkiä ongelmia eikä suomalaiset halua edes olla niiden kanssa missään tekemisissä?
Aikoinaan, kun näistä asioista päätettiin, oli tulijoiden määrä pienempi ja tulijat halusivat tehdä töitä. Sittemmin tulijoita on ollut paljon, työt eivät kiinnosta läheskään kaikilla ja sosiaalituilla eläminen on heistä mukavaa. Perheenkin saa tuoda tänne.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo mm-lasten iso määrä päiväkodissa oli kynnyskysymys myös toisesta syystä. Päiväkodissa oli tehty linjaus, että suomalaista kulttuuriperintöä/kristinuskoa ei saanut näyttää millään tavalla, ettei vain loukata toisia. Ei ollut joulujuhlia, ei askarreltu joulu- tai pääsiäiskoristeita, ei vietetty perinteisiä juhlapyhiä ja opetettu suomalaisesta kulttuurista (joka usein pohjautuu kristinuskon perinteisiin).
Koin, että lapset menettävät tuossa ihan valtavasti. Kyllä, noista asioista kerrotaan meillä kotonakin, mutta onhan se ihan eri asia kaverien kanssa tehdä jouluaskarteluja, maalata pääsiäismunia tai juhlistaa itsenäisyyspäivää suomenlippuja piirtämällä.
Meillä Vantaan multikulti-päiväkodissa suomalaisia juhlia huomioidaan, mutta äitienpäivä ja isänpäivä ovat "tärkeiden aikuisten päiviä" jotta yksinhuoltajien lapset eivät pahoittaisi mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo mm-lasten iso määrä päiväkodissa oli kynnyskysymys myös toisesta syystä. Päiväkodissa oli tehty linjaus, että suomalaista kulttuuriperintöä/kristinuskoa ei saanut näyttää millään tavalla, ettei vain loukata toisia. Ei ollut joulujuhlia, ei askarreltu joulu- tai pääsiäiskoristeita, ei vietetty perinteisiä juhlapyhiä ja opetettu suomalaisesta kulttuurista (joka usein pohjautuu kristinuskon perinteisiin).
Koin, että lapset menettävät tuossa ihan valtavasti. Kyllä, noista asioista kerrotaan meillä kotonakin, mutta onhan se ihan eri asia kaverien kanssa tehdä jouluaskarteluja, maalata pääsiäismunia tai juhlistaa itsenäisyyspäivää suomenlippuja piirtämällä.
Aivan absurdia pelleilyä piilottaa oman maan kulttuuri tulijoiden vuoksi, vaikea uskoa todeksi. Jos muuttaa johonkin maahan, kannattaa itse sopeutua tai muuttaa pois.
-Ulkosuomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo mm-lasten iso määrä päiväkodissa oli kynnyskysymys myös toisesta syystä. Päiväkodissa oli tehty linjaus, että suomalaista kulttuuriperintöä/kristinuskoa ei saanut näyttää millään tavalla, ettei vain loukata toisia. Ei ollut joulujuhlia, ei askarreltu joulu- tai pääsiäiskoristeita, ei vietetty perinteisiä juhlapyhiä ja opetettu suomalaisesta kulttuurista (joka usein pohjautuu kristinuskon perinteisiin).
Koin, että lapset menettävät tuossa ihan valtavasti. Kyllä, noista asioista kerrotaan meillä kotonakin, mutta onhan se ihan eri asia kaverien kanssa tehdä jouluaskarteluja, maalata pääsiäismunia tai juhlistaa itsenäisyyspäivää suomenlippuja piirtämällä.
Aivan absurdia pelleilyä piilottaa oman maan kulttuuri tulijoiden vuoksi, vaikea uskoa todeksi. Jos muuttaa johonkin maahan, kannattaa itse sopeutua tai muuttaa pois.
-Ulkosuomalainen
Voi kuule, tämä on ihan normimenoa tänä päivänä. Meillä sama juttu kuin edellisellä, jonka päiväkodista suomalaisuus on riisuttu pois. Eikä ole äitienpäivää, eikä isänpäivää, ettei kenellekään tule paha mieli.
Mekin shoppaillaan. Asutaan tosi hyvällä alueella Helsingissä, aika ahtaasti (ollaan korkeakoulutettuja mutta sote-alan pienipalkkaisissa töissä). Ja lapset ovat hyvissä kouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta isoin ongelma on siinä, että perheen aikuiset eivät opettele suomea. Miten lapsi voisi oppia sujuvasti kielen, jota ei puhuta kotona ollenkaan? Ja sekin, että päiväkodeissa/kouluissa on loputtomasti tarjolla englanniksi tulkkaamista, vaikka se ei edes ole valtiomme virallinen kieli.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi molottaa sitä omaa hyödytöntä kieltä jos aikoo elää loppuelämän Suomessa? Juurihan uutisointiin, että esim. somalitaustaiset äidit pelkäävät lasten suomalaistumista. Miksi ihmeessä? Vai elävätkö jossain varjo-yhteiskunnassa jossa mies hakkaa jos ei noudeta tiukkaa i_s_lamin tulkintaa?
Eihän lapsi voi oppia kunnolla paikallista kieltä jos kotikielenä on jokin Afrikan mongerrus ja koulussa ja päiväkodissa kaikilla lapsilla on eri äidinkieli, joten hekään eivät osaa kunnolla jos ollenkaan suomea.
Vierailija kirjoitti:
Mekin shoppaillaan. Asutaan tosi hyvällä alueella Helsingissä, aika ahtaasti (ollaan korkeakoulutettuja mutta sote-alan pienipalkkaisissa töissä). Ja lapset ovat hyvissä kouluissa.
Sijainti ja lasten hyvä koulu ovatkin tärkeämpiä kuin isot neliöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululla on todellakin merkitystä. Ja opettajalla. Olen itse asunut lapsuudessa monella alueella ja paikkakunnalla joten vaihdoin koulua lähes vuosittain. Muistan vain yhden lukuvuoden, jossa kukaan ei kiusannut luokalla ketään. Itsekin oireilin jatkuvaa muuttamista ja yritin parhaani mukaan mukautua aina uudelle luokalle. Muistan sen yhden opettajan aina, sillä hän puhui kaveritaidoista ja kiusaamisesta joka päivä. Sain siellä monta kaveria ja koska ympäristö oli niin hyväksyvä, tein koulussakin oikeasti parhaani. Tuo koulu ei ollut edes mikään hyvämaineisin helsingissä. Toisella puolella koulua oli lähiöt ja toisella puolella omakotitaloja.
Kaikkein huonoiten voin koulussa, joka oli kehyskunnassa ja siellä kävi ainoastaan omakotitaloalueen asukkaiden lapsia. Vertailu oli kovaa ja nykyisin monet sen hyvän alueen lapset kamppailevat mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa. Tiedän useamman, jotka olivat yksinhuoltajia jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Ja kaikki täysin kantasuomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulushoppailen, mutta en lapsen luokkakavereita. Mahdollisimman esteetön ympäristö, jossa lapsi voi toimia itsenäisesti. Hyvät iltapäiväkerhot ja erikoisluokat, kuten musiikki, luonnontieteet tai kuvis. Lapseni käyttää pyörätuolia. Monelle perheelle varmaan hänkin on luokkakaverina kauhistus, monella tuntuu olevan ennakkoluuloja v*mmaisista.
Vähiten haluaisin lapseni luokalle keskittymiskyvyttömiä ja aggressiivisia lapsia. Aivan sama mitä kansallisuutta tai uskontoa edustavat. Näitä on kuitenkin jokaisessa sosiaaliluokassa ja on tuurista kiinni miten käy omalle lapselle luokkakaverilotossa.
Kulttuuri on aina yksilöä vahvempi. On todellakin tärkeää, että lapsi tulee länsimaisista kulttuureista, eikä kehitysmaasta. Tempperamentti on myös synnynnäinen piirre ja adhd ja autismi periytyviä sairauksia. Erilaiset kehitysvammat ovat yliedustettuina tietyissä eteläisen maapallon maissa kulttuurillisistakin (serkkuavioliitot) syistä johtuen. Nämä ovat kaikki tutkittua tietoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai kaikki älykkäät vanhemmat shoppailevat jos se on mahdollista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo mm-lasten iso määrä päiväkodissa oli kynnyskysymys myös toisesta syystä. Päiväkodissa oli tehty linjaus, että suomalaista kulttuuriperintöä/kristinuskoa ei saanut näyttää millään tavalla, ettei vain loukata toisia. Ei ollut joulujuhlia, ei askarreltu joulu- tai pääsiäiskoristeita, ei vietetty perinteisiä juhlapyhiä ja opetettu suomalaisesta kulttuurista (joka usein pohjautuu kristinuskon perinteisiin).
Koin, että lapset menettävät tuossa ihan valtavasti. Kyllä, noista asioista kerrotaan meillä kotonakin, mutta onhan se ihan eri asia kaverien kanssa tehdä jouluaskarteluja, maalata pääsiäismunia tai juhlistaa itsenäisyyspäivää suomenlippuja piirtämällä.
Aivan absurdia pelleilyä piilottaa oman maan kulttuuri tulijoiden vuoksi, vaikea uskoa todeksi. Jos muuttaa johonkin maahan, kannattaa itse sopeutua tai muuttaa pois.
-Ulkosuomalainen
Tässä on kyllä menty överiksi. Saksassa ei tällaista harrasteta. Kaikkien pitää sopeutua sikäläisiin tapoihin ja kulttuuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta isoin ongelma on siinä, että perheen aikuiset eivät opettele suomea. Miten lapsi voisi oppia sujuvasti kielen, jota ei puhuta kotona ollenkaan? Ja sekin, että päiväkodeissa/kouluissa on loputtomasti tarjolla englanniksi tulkkaamista, vaikka se ei edes ole valtiomme virallinen kieli.
Jos lapselle puhutaan kotona hoono soomi, hän ei opi mitään kieltä kunnolla. Eli vahva äidinkieli auttaa myös oppimaan suomen kielen.
Mielestäni kuitenkaan lapsille ei tulisi tarjota tulkkausta tai oman kotikielen opetusta. Lapset kielikylpyyn suomeksi ja vanhemmille voi tarjota tulkkausta kasvatuksen henkilökunnan palavereissa esimerkiksi kahden ensimmäisen vuoden ajan, sen jälkeen pitää jo pärjätä suomeksi tai maksaa tulkkaus omasta pussista.
Jos vanhempi ei osaa käyttää google kääntäjää, ei siis ole luku- ja kirjoitustaitoinen niin lapset tulisi yksinkertaisesti ottaa huostaan Suomessa. Ei näillä äideillä ole mitään annettavaa lapsilleen. Pakkokeinot käyttöön, jos vanhempi ei viitsi tai on kehitysvammaisen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta isoin ongelma on siinä, että perheen aikuiset eivät opettele suomea. Miten lapsi voisi oppia sujuvasti kielen, jota ei puhuta kotona ollenkaan? Ja sekin, että päiväkodeissa/kouluissa on loputtomasti tarjolla englanniksi tulkkaamista, vaikka se ei edes ole valtiomme virallinen kieli.
Kerro joku järkevä syy panostaa suomen kielen opiskeluun?
Suomi on alle 10v sisään IMF:n ohjauksessa ja se tarkoittaa valuuttakontrolleja, jotka tappaa jalostavan teollisuuden kuin seinään. Suomessa ei ole yksinkertaisesti tulevaisuutta lapsille, eikä lapset ole ansainneet joutua tämän sotkun maksajiksi.
Vanhemmista jotka ei suunnittele lapsilleen poistumistietä Suomesta pitäisi tehdä lasu!
TOISTAISEKSI SUOMALAISILLA IHMISILLÄ ON VIELÄ VALINNANVAPAUS!
Sanokoon Salmela ja kanssa-ajattelijansa mitä tahansa🤬
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo mm-lasten iso määrä päiväkodissa oli kynnyskysymys myös toisesta syystä. Päiväkodissa oli tehty linjaus, että suomalaista kulttuuriperintöä/kristinuskoa ei saanut näyttää millään tavalla, ettei vain loukata toisia. Ei ollut joulujuhlia, ei askarreltu joulu- tai pääsiäiskoristeita, ei vietetty perinteisiä juhlapyhiä ja opetettu suomalaisesta kulttuurista (joka usein pohjautuu kristinuskon perinteisiin).
Koin, että lapset menettävät tuossa ihan valtavasti. Kyllä, noista asioista kerrotaan meillä kotonakin, mutta onhan se ihan eri asia kaverien kanssa tehdä jouluaskarteluja, maalata pääsiäismunia tai juhlistaa itsenäisyyspäivää suomenlippuja piirtämällä.
Aivan absurdia pelleilyä piilottaa oman maan kulttuuri tulijoiden vuoksi, vaikea uskoa todeksi. Jos muuttaa johonkin maahan, kannattaa itse sopeutua tai muuttaa pois.
-Ulkosuomalainen
Tässä on kyllä menty överiksi. Saksassa ei tällaista harrasteta. Kaikkien pitää sopeutua sikäläisiin tapoihin ja kulttuuriin.
Saksassa on ahkerille töitä, joista saa ihan oikeaa palkkaakin. Se motivoi valtavasti sopeutumaan.
Suomessa on 200000 ihan normaalia työntekoon motivoitunutta suomalaistakin ilman töitä, joten tulijoille ei takuuvarmasti riitä yhtään mitään enää tässä elämässä, joten on mukavampaa olla vaan sopeutumatta, koska se vapauttaa vastuusta käyttäytyä.
Ainahan ihmisillä on ollut kriteereitä asuinpaikkansa suhteen, sitä ei vain ole kutsuttu shoppailuksi. Työmatkan pituus, asunnon koko, koulut, naapurusto, lähialueen palvelut, aina niitä arvioidaan kun päätetään missä asutaan. On sitten rahasta ja prioriteetista kiinni mihin kukakin päätyy asumaan.
Jokainen, jolla on siihen mahdollisuus, valitsee itselleen ja lapsilleen mahdollisimman viihtyisän ja turvallisen asuinpaikan. Tämähän on päivänselvä asia.
Löytyikö lapsellesi ystäviä akateemisista perheistä?