Eveliina Lappalaisen vuonna 2000 surmannut ”Otto” (Otto Martikainen) on nykyään hieman yli 40-vuotias ja elää tavallista perhe- sekä työeläm

Linkedinissä nyt joku säälittelee tätä ja syyttää lehtijutun kirjoittajia. Kun tuomiot on tuollaisia, on melkeinpä ihme, ettei Suomessa ole ihan verikostokulttuuri jo pystyssä. Ihmiset ei saa mitään oikeutta. Se että tappajan maine ei nyt sentään palaudu tuollaisen jälkeen, on vähintä mitä voi toivoa sen jälkeen, kun käytännössä ilman tuomiota jatkaa eteenpäin tuollaisesta teosta. Ja sitä hyvää mainetta te ette pysty ihmisiltä takaisin vaatimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskan näköistä kun juntit alapeukuttelee tunnettujen ajattelijoiden viisauksia. 😆

Päättelit että alapeukuttajat eivät tunnista "viisauksia" tai niiden sanojia ja ovat siis juntteja? Mitähän tuollainen logiikka kertoo sinusta itsestäsi.

En mä niin päätellyt enkä sanonut. 

”Viha on menetys”
Swahiliksi:
Hasira ni hasara.
Sanat ovat lähes kaksoset: hasira tarkoittaa vihaa ja hasara menetystä tai vahinkoa. Ajatus on, että hallitsematon viha alkaa periä maksua omalta kantajaltaan. Se voi viedä maineen, ystävän, harkinnan tai tilaisuuden, vaikka alkuperäinen suuttumus olisi ollut täysin oikeutettu. 
Mietelause:
Viha voi olla oikeassa siitä, että jotain rikottiin, ja silti väärässä siitä, mitä seuraavaksi pitäisi rikkoa.

”Vihan paras lääke on viivytys”
Toinen swahililainen sananlasku kuuluu:
Dawa kubwa ya hasira ni kuchelea.
Vihan paras lääke on viivyttely.
Tämä ei tarkoita asian lakaisemista maton alle. Se tarkoittaa, ettei peruuttamatonta päätöstä tehdä tunteen korkeimman aallon harjalla. Viivytys antaa vihalle aikaa muuttua tiedoksi: mitä tapahtui, mitä pitää suojella ja mikä vastaus todella palvelee tarkoitusta? 
Mietelause:
Älä vastaa tänään tavalla, jota huominen joutuu puolustamaan.

Leijona nukkumaan, elefantti heräämään
Kaunis swahililainen sanonta neuvoo:
Lala uli simba. Amka uli ndovu.
Mene nukkumaan leijonana, herää elefanttina.
Lähteessä leijona edustaa voimaa ja kiukkua, elefantti vielä suurempaa voimaa mutta samalla arvokasta itsehillintää. Uni ei tee ihmisestä heikkoa. Se voi palauttaa hallitsijan takaisin valtaistuimelle sen jälkeen, kun viha on hetken kolistellut kruunu päässään. 
Mietelause:
Kaikkeen, minkä pystyy kostamaan yöllä, pystyy vastaamaan viisaammin aamulla.

Mustekala, joka hyppäsi itse veneeseen
Swahililainen sananlasku sanoo:
Hasira ya mkizi furaha ya mvuvi.
Mustekalan viha on kalastajan ilo.
Sananlaskuun liittyvän selityksen mukaan pyydystetty eläin riehuu niin raivokkaasti, että se saattaa hypätä itse kalastajan veneeseen. Sen raivo tekee vastustajan työn loppuun. 
Tämä on terävä kuva kostosta. Väärintekijä voi jopa toivoa, että suutut hallitsemattomasti, koska silloin saatat vahingoittaa omaa asemaasi, uskottavuuttasi tai tulevaisuuttasi.
Mietelauseita:
Älä tee vihollisesi työtä hänen puolestaan.
Kun toinen virittää ansan, älä tuo paikalle omia köysiäsi.
Raivo voi näyttää hyökkäykseltä, vaikka se olisi antautumista.

Ahkera mies, eiköhän hän pistä uutta yritystä pystyyn.

”Vääryyden unohtaminen on paras kosto”

Swahililainen kokoelma tuntee myös sanonnan:

Kusahau maudhi ndio njia nzuri ya kulipiza kisasi.

Vääryyden unohtaminen on paras tapa kostaa.

Selityksen mukaan väärintekijä tulee voitetuksi, kun hän ei enää hallitse loukatun ihmisen mieltä. 

Tässä ”unohtaminen” kannattaa ymmärtää irrottautumisena, ei tosiasioiden pyyhkimisenä. Voit muistaa, kerätä todisteet, vaatia korvausta ja pitää ihmisen poissa elämästäsi. Silti sinun ei tarvitse pitää häntä mielesi vakituisena vuokralaisena.

Mietelause:

Paras kosto ei ehkä ole se, että toinen muistaa sinut ikuisesti, vaan se, ettei sinun enää tarvitse ajatella häntä.

”Kärsivällisyys voi keittää kiven”
Fulfuldenkielinen sananlasku kuuluu:
Kärsivällisyys voi keittää kiven.
Sanontaa käytetään tilanteissa, joissa ihminen on tekemässä kiireistä ratkaisua, suunnittelemassa kostoa tai vastaamassa provokaatioon väkivallalla. Sen ajatus ei ole passiivinen odottaminen. Kärsivällisyys tekee ajan kanssa sellaista työtä, johon raaka voima ei kykene. 
Mietelause:
Kosto haluaa tuloksen heti. Viisaus haluaa tuloksen, joka kestää.

Ubuntu: toisen ihmisyyden rikkominen rikkoo myös sinua
Eteläisen Afrikan ubuntu- tai hunhu-ajattelun tunnettu ydin ilmaistaan eri bantukielissä suunnilleen näin:
Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.
Ajatus ei väitä, että kaikkien kanssa pitäisi olla sovussa tai että vakavat teot pitäisi jättää rankaisematta. Se väittää, että oma ihmisyytemme toteutuu siinä, miten tunnustamme myös muiden ihmisarvon. Toisen nöyryyttäminen tai epäinhimillistäminen vahingoittaa samalla omaa moraalista luonnettamme. Ubuntua onkin sovellettu sovintoon ja palauttavaan oikeuteen, jossa kysytään rangaistuksen lisäksi, miten rikottu yhteisö ja ihmisarvo voidaan rakentaa uudelleen.

Mietelauseita:
Kun riistät viholliseltasi kaiken ihmisarvon, harjoittelet samalla elämään ilman omaasi.
Oikeus voi olla luja ilman että se nauttii nöyryyttämisestä.
Anteeksianto ei poista vastuuta. Se poistaa koston oikeuden kirjoittaa tulevaisuus.

Jorubojen oikeusajattelu: seuraamuksen pitää palauttaa järjestystä
Jorubojen sananlaskuihin perustuvaa oikeusajattelua tutkinut tutkimus kuvaa oikeuden luonnetta sovittelevaksi. Rangaistuksen tarkoitusta ei nähdä pelkästään kärsimyksen maksamisena kärsimyksellä, vaan myös rikkoutuneiden suhteiden ja yhteisön tasapainon korjaamisena. 
Tästä voi johtaa hyvän kysymyksen:
Kun rangaistus on toteutettu, onko maailmassa enemmän järjestystä vai ainoastaan enemmän kipua?
Jos vastaus on vain ”enemmän kipua”, kyse saattaa olla oikeuden sijasta kostosta hienommassa takissa

Etiopialainen näkökulma: sovinto katsoo eteenpäin
Amharan- ja tigrinjankielisiä sovinnon sananlaskuja käsittelevän tutkimuksen mukaan sovinto esitetään tulevaisuuteen katsovana työnä. Se voi vaatia osapuolilta välittömän epämukavuuden, väsymyksen ja ylpeyden kolhun sietämistä, jotta pidempi rauha tulee mahdolliseksi.

Tämä ei tarkoita halpaa rauhaa, jossa loukattu määrätään vaikenemaan. Todellinen sovinto vaatii vääryyden tunnistamista ja valmistautumista siihen, ettei luottamus palaudu yhdellä kädenpuristuksella.
Mietelause:
Sovinto ei ole eilisen mitätöimistä. Se on päätös siitä, ettei eilinen saa yksin omistaa huomista.

Afrikkalaisten opetusten yhteinen lanka
Näissä perinteissä koston vaihtoehto ei ole alistuminen, vaan itsehallinta, oikeuden hakeminen ja yhteisön korjaaminen:
Viha kertoo: ”Tätä ei saa hyväksyä.”
Harkinta kysyy: ”Mikä vastaus todella lopettaa sen?”
Kosto sanoo: ”Haluan hänen kärsivän.”
Oikeus sanoo: ”Haluan, ettei tätä enää tapahdu.”
Tiivistettynä:
Älä anna anteeksi niin nopeasti, että vääryys saa jatkua.
Älä kosta niin nopeasti, että vääryys saa jatkua sinussa.

Vierailija kirjoitti:

Otto voi mennä vaikka ulkomaille töihin. Mitäs palstalaiset sitten tekee?

Toi ihravuoriko? Ei tollanen läski nyt mihinkään mene. Toivottavasti ei murhaa nyt perhettään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otto voi mennä vaikka ulkomaille töihin. Mitäs palstalaiset sitten tekee?

Toi ihravuoriko? Ei tollanen läski nyt mihinkään mene. Toivottavasti ei murhaa nyt perhettään

Ajattele että se on sinua paremmin menestynyt elämässä. Varmasti kiukuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/topmec-tuotantopaallikko-sdsuu-20468…

Oikeus toteutui vihdoinkin, ainakin jollain tavalla 😊 Olen iloinen että m u r h a a j a menetti työpaikkansa. Ainakin hänen teollaan oli nyt konkreettisia seurauksia, vaikkakin pitkän ajan päästä 

Jes! Mä tulin niin iloiseksi tästä! Vihdoinkin vähän vaikeuksia läskille!! Luuli saavansa olla rauhassa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otto voi mennä vaikka ulkomaille töihin. Mitäs palstalaiset sitten tekee?

Toi ihravuoriko? Ei tollanen läski nyt mihinkään mene. Toivottavasti ei murhaa nyt perhettään

Ajattele että se on sinua paremmin menestynyt elämässä. Varmasti kiukuttaa!

Työtön pskahan se on. 

Intialainen ajattelu on koston suhteen yllättävän moniäänistä. Se ei tarjoa vain yhtä käskyä, kuten ”anna aina anteeksi”. Erityisesti Mahabharata kysyy hankalammin: milloin anteeksianto on voimaa, ja milloin se vain antaa vääryydelle lisää tilaa?

Mahabharata: älä valitse automaattisesti kostoa tai anteeksiantoa

Metsäkirjan keskustelussa Draupadi arvostelee Yudhishthiraa siitä, että tämä sietää vihollistensa tekoja liian pitkään. Hänen esittämänsä periaate on, ettei voimaa pidä käyttää liikaa, mutta myöskään anteeksianto sovi jokaiseen tilanteeseen. Viisaan on tunnistettava oikea aika, paikka ja mitta.
Yudhishthira puolestaan muistuttaa, että vihainen ihminen ei enää kunnolla erota sitä, ketä pitäisi rangaista, kuinka paljon ja milloin. Hän voi olla voimakas, mutta menettää kykynsä käyttää voimaa oikealla hetkellä. Mahabharata ei siis ratkaise kysymystä helpolla iskulauseella, vaan asettaa vastakkain Draupadin oikeudentajun ja Yudhishthiran itsehillinnän. 

Mietelauseita:
Anteeksianto väärään aikaan voi ruokkia röyhkeyttä. Kosto väärään aikaan voi tuhota oikean asian.
Viha ei ole voimaa. Se on voimaa, joka on kadottanut ohjauspyöränsä.
Viisas ei kysy vain, ansaitseeko toinen rangaistuksen. Hän kysyy myös, mitä rangaistus synnyttää.

Vierailija kirjoitti:

Rikoksesta lukiessa törmäsin useasti viranomaisten epäilyyn motiivista. Huono sää ja sählypelissä hermostumiseen ei uskottu.

Spekuloidaan. Mikä oli todellinen syy, jota otto ei kertonut? Mitä 15-vuotias teini ei tahtoisi kertoa? Veikkaan, että tuli torjutuksi. Ehkä Otto lähestyi Eveliinaa, ehdotti treffejä tai seurustelua, sai pakit ja raivostui. Tämä kävi niin psykopaatin itsetunnolle, että ei ole tahtonut kertoa koskaan. 

Ei Otto-paskaläjä tuossakaan mahdollisessa tilanteessa olisi voinut olla ihastunut Eveliinaan. Miespuolinen psykopaatti tavoittelee tasan kolmea asiaa, rahaa, seksiä ja valtaa.