Lue keskustelun säännöt.
Yksin tuntemattomien pöydässä häissä
Olen menossa ystäväni (morsian) häihin ensi viikolla. Emme ole mitään sydänystäviä, mutta kuitenkin ihan ookoo-tuttuja, kun kerran sain kutsunkin.
Tunnen hänet yhteisestä ystäväporukasta, johon kuuluu häiden seremoniamestari, eräs pariskunta ja vielä yksi yksittäinen ystävä. Olemme tunteneet porukan kanssa jo vuosia, ja ihan hyvissä väleissä. Olen opiskellut ulkomailla nyt 1,5 vuotta, jonka aikana emme ole nähneet kuin kerran, mutta olemme kuitenkin säännöllisesti kirjoitelleet ja soitelleet. Matkustan Suomeen nimenomaan näihin häihin ja palaan niiden jälkeen kakkoskotiini vielä hetkeksi, kunnes palaan kokonaan takaisin.
Sain äsken kuulla, että joudun istumaan erikseen tästä ystäväporukasta. Muu kaveriporukka istuu kaasojen pöydässä, vaikka yksikään heistä ei ole kaaso. Pariskunnan toinen puolisko oli, mutta morsian antoi hänelle lähtöpassit jo alkuvaiheessa, kun ei osallistunut paljon mihinkään. Ei muun muassa osallistunut hääpuvun sovitukseen, vaan varasi viikkoa ennen sitä parin päivän reissun ulkomaille, kun ”kerrankin oli vapaata”.
Istun siis yksin täysin tuntemattomien pöydässä ja loput kaverini istuvat keskenään. Muita kuin kaverini en näistä häistä tunne. Tiedän, että pöydässä on yksi henkilö, jonka kanssa työskentelemme samassa ammatissa, mutta jota en tunne tai ole koskaan tavannut, emmekä työskentele samassa yrityksessä. Juhlafiilis painui kyllä pohjamutiin, kun tästä kuulin.
Investoin paljon aikaa ja rahaa häihin, kun lennän paikalle ulkomailta, majoitun hotellissa ja laitan myös rahaa hääparin matkakassaan. Jos olisin tiennyt tästä istumapaikasta, olisin varmaan jättänyt häät väliin. Menemme kuitenkin kirkkoon ja juhlapaikalle yhdessä, ja sitten joudun eri pöytään istumaan.
Olenko ainoa, josta tämä järjestely tuntuisi kurjalta vai olenko nyt vain hankala tai dramaattinen?
Kommentit (580)
Itse olen ollut vielä alaikäisenä tilanteessa missä minut sijoitettiin "nuorisopöytään" kauas vanhemmistani ja muusta suvusta. olin opiskelijana ja matkustin Roveniemeltä Helsinkiin häihin. Majoituin onneksi yhden ystäväni luona, mutta hän ei ollut häissä. Pöydässä olijat olivat muuten tuttuja keskenään ja en kokenut itseäni kovin tervetulleeksi siihen porukkaan. Loppujen lopuksi oikeastaan vain ruokailu ja ohjelman ajan istuttiin pöydissä ja muuten oltiin vapaasti. Paikkaan oli Kämp Gallerian peilisali ja vaikka se oli pieni paikka sille määrälle ihmisiä niin tosi hyvin löysin aina jonkun tutun naaman jonka kanssa pystyin juttelemaan. Eli rohkeasti vaan mukaan. ehkä sieltä hyvinkin löytyy juttuseuraa ja varmasti ehdit nähdä myös ystäviäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku kutsuisikin häihin, niin rientäisin tukka suorana!
Niin harvoin pääsee, etten ole edes tiennyt, että niissä on syytä loukkaantua jo etukäteen.
Voin hyvin ymmärtää, että on plaseeraus, mutten sitä, että kysymys on arvojärjestyksestä, itselleni riittää, että paikka löytyy.
Minä menisin syömään hyvin ja nauttimaan siitä, että saan olla mukana. Ihmisten kanssa juttelen aina, enkä edes odota, että esim. 100 vieraan häissä tuntisin ennestään läheskään kaikkia.
Plaseeraus on maailman sivu suoritettu nimenomaan arvojärjestyksen mukaan. Menet mihin hyvänsä, missä on plaseeraus, paikkasi syödessä kertoo miten arvokas olet.
Tämä on sikäli kiehtovaa, että vaikka arvokkain paikka on kulttuurisidonnainen, ajatus ruokailupaikasta arvon osoittimena ei ole. Kun Jeesus makaili syömässä opetuslasten kanssa, paikka suhteessa Jeesukseen (isäntään) osoitti arvon, sama roomalaisten pidoissa tai nenetsien kodassa.
Me ihmiset olemme laumaeläiminä äärettömän hierarkisia. Ja kun joku osoittaa meille "paikkamme", eli osoittaa pitävänsä alempiarvoisena, serotoniinirasot laskee tai jopa romahtaa.
Tästä ap:n pahassa mielessäkin on kyse: serotoniinitasot romahti, koska lauma kertoi että paikkasi nokkimisjärjestyksessä on muuten matala. Ap ei ylireagoinut, vaan aivorunko reagoi kuten se on ohjelmoitu.
Tietoinen minä tietysti voi auttaa pääsemään tuosta yli. Voi keskittyä niihin yhteisöihin joissa asema on hyvä. Tai ajatella, että pelkkä hääkutsun saaminen kertoi että on sentään aika spessu, on yli 8mrd ihmistä, joita ei edes kutsuttu.
Jossain tosi virallisissa plaseerauksissa noin mutta jos on sukulaisia, tuttuja ja ystäviä, niin huomaavaisesti voi ajatella keskenään toimeen tulevia jos se tiedetään. Sitä päätypaikkaa kun ei riitä kaikille. Vain vanhemmat ja kaasot siihen pääparin rinnalle. Tuossakin ap:n tapauksessa on voitu ajatella että se ulkomaan elävä ei tarvitse mitään klikkiä ympärilleen, vaan pitää seuraa muillekin.
Millähän perusteella häät ei ole yksi arvokkaimmista juhlista joita suomalainen järjestää ja plaseeraa?
Vaikea kuvitella että ap on aikuinen ihminen. Nyt on hyvä tilaisuus harjoitella elämää. Työelämässäkin joudut tilanteisiin, jossa et tunne koko tilaisuudessa ketään, koet olosi epämukavaksi ja joudut heittäytymään keskusteluihin toisten ihmisten kanssa. Voi olla että tutustut myös ihan uusiin ihmisiin tai ajatuksiin. Miten voi olla vaikeaa jutella muiden kanssa ruokailu ja kahvi? Sen jälkeen minglailet koko muun illan kenen kanssa vain. Vähän nyt ryhtiä. Et ole menossa frendien kanssa baariin pitämään hauskaa vaan kunnioitat hääparia läsnäolollasi. Vai luulitko että juhlat on järjestetty sinulle?
En menisi. Oletteko edes olleet paljoa tekemisissä tämä morsiamen kanssa, kun asut ulkomaillakin ja hurjan kalliit matkakustannuksetkin?
Voit lähettää lahjan ja onnittelut postitse ja pahoittelet, ettet pääse, tulee halvemmaksikin.
Vierailija kirjoitti:
En menisi. Oletteko edes olleet paljoa tekemisissä tämä morsiamen kanssa, kun asut ulkomaillakin ja hurjan kalliit matkakustannuksetkin?
Voit lähettää lahjan ja onnittelut postitse ja pahoittelet, ettet pääse, tulee halvemmaksikin.
Miksi hän lähettäisi lahjan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap on aikuinen ihminen. Nyt on hyvä tilaisuus harjoitella elämää. Työelämässäkin joudut tilanteisiin, jossa et tunne koko tilaisuudessa ketään, koet olosi epämukavaksi ja joudut heittäytymään keskusteluihin toisten ihmisten kanssa. Voi olla että tutustut myös ihan uusiin ihmisiin tai ajatuksiin. Miten voi olla vaikeaa jutella muiden kanssa ruokailu ja kahvi? Sen jälkeen minglailet koko muun illan kenen kanssa vain. Vähän nyt ryhtiä. Et ole menossa frendien kanssa baariin pitämään hauskaa vaan kunnioitat hääparia läsnäolollasi. Vai luulitko että juhlat on järjestetty sinulle?
Morsian laittelee taas viestiä ketjuun. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole väittänyt, ettei morsian olisi päivän päähenkilö. Siitä ei tässä keskustella.
Kyse on siitä, että kun kutsut ihmisiä häihisi, kutsut heidät vieraiksesi. Silloin sinulle syntyy myös isäntäparin velvollisuus huolehtia heidän viihtyvyydestään parhaasi mukaan. Päähenkilöys ei kumoa vieraanvaraisuutta.
Juuri siksi istumajärjestys on yksi häiden tärkeimmistä suunnitteluratkaisuista. Sen tarkoitus ei ole vain täyttää pöydät, vaan saada ihmiset tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja välttää turhaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Alkuperäisessä tilanteessa ongelma ei ollut se, ettei aloittaja saanut erityiskohtelua. Ongelma oli se, että koko hänen ystäväporukkansa istui yhdessä ja juuri hänet erotettiin yksin täysin tuntemattomaan pöytään, vaikka hän oli vielä matkustanut ulkomailta osallistuakseen häihin. Moni kokisi sen loukkaavana riippumatta siitä, oliko tarkoitus loukata vai ei.
Jos ystäväporukkaa on pakko hajauttaa, yleensä parempi ratkaisu on hajauttaa sitä tasaisemmin kuin jättää yksi ainoana ulkopuolelle. Se ei ole vain etikettiä, vaan myös ihan perustavanlaatuista sosiaalipsykologiaa: ihminen huomaa hyvin herkästi, jos kaikki muut kuuluvat ryhmään ja vain hän jää sen ulkopuolelle.
Siksi vastaus tähän ei ole "morsian on päivän päähenkilö". Sen kaikki jo tietävät. Kysymys on siitä, miten päähenkilö kohtelee ihmisiä, jotka ovat käyttäneet aikaansa, rahaansa ja vaivaansa tullakseen juhlimaan hänen kanssaan. Hyvä hääjuhla ei synny vain siitä, että hääpari nauttii päivästä, vaan myös siitä, että vieraat kokevat olevansa aidosti tervetulleita.
Tarinan päähenkilö voi halutessaan jäädä mieleen myös pahiksena. Marie Antoinette oli päähenkilö.
Sulhasella myös joku rooli päivässä...
Paperilla kyllä. Luehan tämän keskustelun bridezillan viestejä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mulle tehtäisiin noin kysyisin suoraa morsiamelta voisiko istuinjärjestystä vielä muuttaa että pääsisit samaan pöytään ystävien kanssa joita et ole nähnyt pitkään aikaan. Se miten morsian vastaa määrittelisi menenkö juhliin vai en. Olen ollut yksissä häissä joissa olin ihan ventovieraiden kanssa samassa pöydässä ja ne oli tosi ankeat häät. Päädyin keittiöön avuksi kun keskustelu ei vain lähtenyt pöydässä käyntiin enkä jaksa takakireää porukkaa yhtään tai tylsiä keskustelunaiheita. Puolisoni puolestaan päätyi juomaan reippaammin kuin normaalisti jotta ei olisi lähtenyt taksilla kotiin. Jos itse järjestäisin häät, en tekisi istumajärjestystä vaan jokainen saa istua kenen kanssa tahtoo. On typerää pakottaa aikuisia ihmisiä tutustumaan ventovieraisiin tyyppeihin joita ei edes halua tuntea. Sukujen yhdistyminen voi olla tärkeää morsiusparille, mutta meille jäsenille ja ystäville on aivan sama tunnenko jotain sulhasen serkkuja vai en.
Moukka!
Isäntäpari järjestää juhlat nimenomaan vierailleen.. jotka kokoontuvat juhlimaan isäntäparia. Mitä nämä keskustelun narsistit oikein kuvittelevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap on aikuinen ihminen. Nyt on hyvä tilaisuus harjoitella elämää. Työelämässäkin joudut tilanteisiin, jossa et tunne koko tilaisuudessa ketään, koet olosi epämukavaksi ja joudut heittäytymään keskusteluihin toisten ihmisten kanssa. Voi olla että tutustut myös ihan uusiin ihmisiin tai ajatuksiin. Miten voi olla vaikeaa jutella muiden kanssa ruokailu ja kahvi? Sen jälkeen minglailet koko muun illan kenen kanssa vain. Vähän nyt ryhtiä. Et ole menossa frendien kanssa baariin pitämään hauskaa vaan kunnioitat hääparia läsnäolollasi. Vai luulitko että juhlat on järjestetty sinulle?
Tämä viesti voisi olla suoraan tuntemani diagnosoidun narsistin suusta. Kiinnostavaa, vaikka todennäköisesti taustalla vaan tylsä ja tavallinen itsekäs tavis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlissa ärsyttää ettei vieraita esitellä toisilleen.
Ai esitellä sata ihmistä toisilleen? Siinähän se ilta kivasti menee.
Ihmiset osaa yleensä esitellä itsensä sille joukolle, jolle on syytä esittäytyä, eli esim. omalle pöytäkunnalle.
Normitapoihinhan kuuluu, että kierretään tervehtimässä muut samaan pöytään tulevat ennen kuin istutaan. Kukaanhan ei tietysti istu alas ennen kuin ainakin suurin osa samaan pöytään tulevista on koolla? Se on luonteva paikka esittäytyä. Jos joku tulee myöhemmin ja muut istuvat jo, hän osannee sanoa nimensä.
Jenkkiläinen tapa pitää häitä edeltävänä iltana ns. harjoitusillallinen kokoaa tuttavia, ystäviä ja kahden puolen sukulaisia tutustumaan toisiinsa. Pitkien matkojen maassa kun on hyvä olla hääpaikan lähimaastossa jo edellisenä päivänä.
Onko joku ollut amerikkalaisella harjoitusillallisella?
Kaikenlaista on häätavoissakin omittu jenkkilästä, mutta tätä ei juuri taida olla meillä? Syykin lie ilmeinen… kaikki maksaa häiden järjestämisessä ihan riittävästi ilman aloitusbileitäkin. Ja meillä taitaa lähin hääväki viettää edellisen illan hiki päässä hoitamassa viime hetken asioita.
Jenkeissäkin on jossain piireissä alettu pitää pieniä häitä, jopa nyyttäriperiaatteella. On tajuttu, että on hullua hassata asunnon käsiraha häihin ja sormukseen.
On alettu kysellä, haluaako häät, vai avioliiton?
Miksi pitää hääjuhla jos ei ole varaa tarjota edes ruokaa lähimmille?
No, ne katsos tekevät elämänmittaisen sitoumuksen ja haluavat läheiset ihmiset paikalle sitä todistamaan ja siitä iloitsemaan.
Tuolla sitäpaitsi häälahjaprobleemikin ratkeaa kätevästi, jokainen tuo lahjaksi omaa bravuurileipomustaan. Tämä useimmissa tapauksissa säästää rahaa lahjan antajallekin.
Minusta tuo oli tavattoman herttainen ajatus. Idea on nimenomaan viettää aikaa läheisten kanssa, ei pröystäillä isoilla häillä.
Vaan köyhäillä pienillä itsepalveluhäillä...? Kai siinä on joku välimuotokin olemassa...
Miksi pitäisi, jos tuossa niin kätevästi yhdistyi matalat kulut ja se, että vieraat saavat tuoda järkevän lahjan joka syödään heti pois?
Ruoka luultavasti oli itse asiassa paljon parempaa kuin jos ottaa pitopalvelun.
Vihkiäisissähän tärkeintä pitäisi olla nimenomaan sen vihkitoimituksen, ja toiseksi tärkeintä sen, että ihmiset ovat yhdessä koolla.
Miksi se on mennytkin siihen amerikan malliin, että koko ajan kalliimpaa sormusta ja kolttua, oudompia ruokia, ihmeellisempää ohjelmaa, kauheampia bridezilloja?
Tuossa blogissa on pari kirjoitusta tuollaisista pienistä häistä:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap on aikuinen ihminen. Nyt on hyvä tilaisuus harjoitella elämää. Työelämässäkin joudut tilanteisiin, jossa et tunne koko tilaisuudessa ketään, koet olosi epämukavaksi ja joudut heittäytymään keskusteluihin toisten ihmisten kanssa. Voi olla että tutustut myös ihan uusiin ihmisiin tai ajatuksiin. Miten voi olla vaikeaa jutella muiden kanssa ruokailu ja kahvi? Sen jälkeen minglailet koko muun illan kenen kanssa vain. Vähän nyt ryhtiä. Et ole menossa frendien kanssa baariin pitämään hauskaa vaan kunnioitat hääparia läsnäolollasi. Vai luulitko että juhlat on järjestetty sinulle?
Morsian laittelee taas viestiä ketjuun. <3
Sorry mut en ole naimisissa. Formaaleja juhlatilaisuuksissa sen sijaan takana valtaisa määrä. Plaseeraukset tehdään usein niin että pöydässä vieraat tutustuvat toisiinsa. Tällainen tapa kannattaa sisäistää ja opetella keskustelemaan.
Miten se, että on pihiä pyytää vieraita tuomaan ruoat mukanaan liittyy mitenkään amerikkaan? Ihan joka hiton kulttuurissa kautta aikojen tuo on noloa, ellei kuulu johonkin spesifiin alakulttuuriin jolla on omat tapansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlissa ärsyttää ettei vieraita esitellä toisilleen.
Ai esitellä sata ihmistä toisilleen? Siinähän se ilta kivasti menee.
Ihmiset osaa yleensä esitellä itsensä sille joukolle, jolle on syytä esittäytyä, eli esim. omalle pöytäkunnalle.
Normitapoihinhan kuuluu, että kierretään tervehtimässä muut samaan pöytään tulevat ennen kuin istutaan. Kukaanhan ei tietysti istu alas ennen kuin ainakin suurin osa samaan pöytään tulevista on koolla? Se on luonteva paikka esittäytyä. Jos joku tulee myöhemmin ja muut istuvat jo, hän osannee sanoa nimensä.
Jenkkiläinen tapa pitää häitä edeltävänä iltana ns. harjoitusillallinen kokoaa tuttavia, ystäviä ja kahden puolen sukulaisia tutustumaan toisiinsa. Pitkien matkojen maassa kun on hyvä olla hääpaikan lähimaastossa jo edellisenä päivänä.
Onko joku ollut amerikkalaisella harjoitusillallisella?
Kaikenlaista on häätavoissakin omittu jenkkilästä, mutta tätä ei juuri taida olla meillä? Syykin lie ilmeinen… kaikki maksaa häiden järjestämisessä ihan riittävästi ilman aloitusbileitäkin. Ja meillä taitaa lähin hääväki viettää edellisen illan hiki päässä hoitamassa viime hetken asioita.
Jenkeissäkin on jossain piireissä alettu pitää pieniä häitä, jopa nyyttäriperiaatteella. On tajuttu, että on hullua hassata asunnon käsiraha häihin ja sormukseen.
On alettu kysellä, haluaako häät, vai avioliiton?
Miksi pitää hääjuhla jos ei ole varaa tarjota edes ruokaa lähimmille?
No, ne katsos tekevät elämänmittaisen sitoumuksen ja haluavat läheiset ihmiset paikalle sitä todistamaan ja siitä iloitsemaan.
Tuolla sitäpaitsi häälahjaprobleemikin ratkeaa kätevästi, jokainen tuo lahjaksi omaa bravuurileipomustaan. Tämä useimmissa tapauksissa säästää rahaa lahjan antajallekin.
Minusta tuo oli tavattoman herttainen ajatus. Idea on nimenomaan viettää aikaa läheisten kanssa, ei pröystäillä isoilla häillä.
Vaan köyhäillä pienillä itsepalveluhäillä...? Kai siinä on joku välimuotokin olemassa...
Yksinkertainen ja vaatimaton ei tarkoita köyhäilyä, välttämättä.
Esimerkiksi minun kaikki vaatteeni ovat hyvin yksinkertaisia ja vaatimattomia, mutta ei niitä halvoiksi voi väittää.
Nyyttäriperiaatteella luultavasti pöydässä on parempaa tarjottavaa ja monipuolisemmin kuin joku kälyinen pitopalvelun normimenu.
-eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi. Oletteko edes olleet paljoa tekemisissä tämä morsiamen kanssa, kun asut ulkomaillakin ja hurjan kalliit matkakustannuksetkin?
Voit lähettää lahjan ja onnittelut postitse ja pahoittelet, ettet pääse, tulee halvemmaksikin.
Miksi hän lähettäisi lahjan?
kun on kutsuttu ja jos ei pääse, niin kuuluisi laittaa. harvapa tätäKÄÄN sääntöä suomessa osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap on aikuinen ihminen. Nyt on hyvä tilaisuus harjoitella elämää. Työelämässäkin joudut tilanteisiin, jossa et tunne koko tilaisuudessa ketään, koet olosi epämukavaksi ja joudut heittäytymään keskusteluihin toisten ihmisten kanssa. Voi olla että tutustut myös ihan uusiin ihmisiin tai ajatuksiin. Miten voi olla vaikeaa jutella muiden kanssa ruokailu ja kahvi? Sen jälkeen minglailet koko muun illan kenen kanssa vain. Vähän nyt ryhtiä. Et ole menossa frendien kanssa baariin pitämään hauskaa vaan kunnioitat hääparia läsnäolollasi. Vai luulitko että juhlat on järjestetty sinulle?
Morsian laittelee taas viestiä ketjuun. <3
Sorry mut en ole naimisissa. Formaaleja juhlatilaisuuksissa sen sijaan takana valtaisa määrä. Plaseeraukset tehdään usein niin että pöydässä vieraat tutustuvat toisiinsa. Tällainen tapa kannattaa sisäistää ja opetella keskustelemaan.
Uskon, kuten joulupukkiin ja hammaskeijuumme. Et ole morsian, et suinkaan. Poikkeuksellisen kansainvälinen ja sivitynyt NAIMATON yksilö vain joka tietää nämä jutut. Et suinkaan ottanut henkilökohtaisesti koska olet omissa häissäsi tehnyt passkan plaseerauksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku kutsuisikin häihin, niin rientäisin tukka suorana!
Niin harvoin pääsee, etten ole edes tiennyt, että niissä on syytä loukkaantua jo etukäteen.
Voin hyvin ymmärtää, että on plaseeraus, mutten sitä, että kysymys on arvojärjestyksestä, itselleni riittää, että paikka löytyy.
Minä menisin syömään hyvin ja nauttimaan siitä, että saan olla mukana. Ihmisten kanssa juttelen aina, enkä edes odota, että esim. 100 vieraan häissä tuntisin ennestään läheskään kaikkia.
Plaseeraus on maailman sivu suoritettu nimenomaan arvojärjestyksen mukaan. Menet mihin hyvänsä, missä on plaseeraus, paikkasi syödessä kertoo miten arvokas olet.
Tämä on sikäli kiehtovaa, että vaikka arvokkain paikka on kulttuurisidonnainen, ajatus ruokailupaikasta arvon osoittimena ei ole. Kun Jeesus makaili syömässä opetuslasten kanssa, paikka suhteessa Jeesukseen (isäntään) osoitti arvon, sama roomalaisten pidoissa tai nenetsien kodassa.
Me ihmiset olemme laumaeläiminä äärettömän hierarkisia. Ja kun joku osoittaa meille "paikkamme", eli osoittaa pitävänsä alempiarvoisena, serotoniinirasot laskee tai jopa romahtaa.
Tästä ap:n pahassa mielessäkin on kyse: serotoniinitasot romahti, koska lauma kertoi että paikkasi nokkimisjärjestyksessä on muuten matala. Ap ei ylireagoinut, vaan aivorunko reagoi kuten se on ohjelmoitu.
Tietoinen minä tietysti voi auttaa pääsemään tuosta yli. Voi keskittyä niihin yhteisöihin joissa asema on hyvä. Tai ajatella, että pelkkä hääkutsun saaminen kertoi että on sentään aika spessu, on yli 8mrd ihmistä, joita ei edes kutsuttu.
Jossain tosi virallisissa plaseerauksissa noin mutta jos on sukulaisia, tuttuja ja ystäviä, niin huomaavaisesti voi ajatella keskenään toimeen tulevia jos se tiedetään. Sitä päätypaikkaa kun ei riitä kaikille. Vain vanhemmat ja kaasot siihen pääparin rinnalle. Tuossakin ap:n tapauksessa on voitu ajatella että se ulkomaan elävä ei tarvitse mitään klikkiä ympärilleen, vaan pitää seuraa muillekin.
Se plaseeraus/nokkimisjärjestyslogiikka on aina sama, olivat ihmiset miten läheisiä hyvänsä. Viimeisellä ehtoollisella oli vain 13 hyvää ystävää läsnää, ja silti paikat arvojärjestyksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi. Oletteko edes olleet paljoa tekemisissä tämä morsiamen kanssa, kun asut ulkomaillakin ja hurjan kalliit matkakustannuksetkin?
Voit lähettää lahjan ja onnittelut postitse ja pahoittelet, ettet pääse, tulee halvemmaksikin.
Miksi hän lähettäisi lahjan?
kun on kutsuttu ja jos ei pääse, niin kuuluisi laittaa. harvapa tätäKÄÄN sääntöä suomessa osaa.
Ei ole suomalainen tapa kuin korkeintaan ihan lähimmille. Katsos, jokaisessa maassa on ihan omansa.
Voi apua tätä meidän juhlakulttuuria. Oliko ap:llä ajatus että kaverit järjestää re-union bileet, jossa on kans joku outo sulhanen, ja jotain vanhoja ihmisiä. Toivottavasti ei droppaa tunnelmaa.
Nyt ap mekko päälle ja asenne kuntoon. Menet häihin ja käyttäydyt.
Minulle myös uusi ajatus että hääparia ajatellaan juhlien isäntäparin sijaan jonkinlaisena palvonnan kohteena. Vieraan pitää olla nöyrän kiitollinen kutsusta ja istua missä tahansa roskakasassa järsien näkkileipää tuottaen iloa hääparille.
Omissa häissämme katsos halusimme tärkeät ihmiset yhdessä juhlimaan onneamme ja kunniatehtävämme oli tehdä juhlista mahdollisimman viihtyisät. Häämatka oli sitten vain meille kahdelle