Oletko ollut tilanteessa jossa olisit voinut kuolla, mutta 'pelastuit' kuin ihmeen kautta?

Pup pailin! 🤠🥳🥸 ja kaaduin. Melkein lähti henki.

Liikenteessä useasti. Henkilöauto lähti sohjossa liukumaan vastaan tulevien kaistalle. Sain hallinan vasemman puolen pientareella, jossa oli soraa.

Kerran ohitin ja vastaan pamahti auto nokkaan. 110kmh vauhtia.

2 kertaa olen ajanut kuorma-auton ojaan nukahtamisen vuoksi.

Ei henkilövahinkoja ikinä.

Uskon jumalaan ja jeesukseen kyllä. Koko suku uskoo mutta ei käy kirkossa. Kuulun kyllä kirkkoon. M40

Kerran etelässä uimassa ajauduin rannalla yhtäkkiä paikkaan, missa maa petti jalkojen alla ja virtaukset sekä aallot esti rantaan pääsyn. Siinä aalloissa pyöriessäni elävästi muistan, kuinka jo annoin periksi ja hyväksyin kuoleman, kunnes suurempi aalto viskaisi minut rannalle. Makasin varmaan puoli tuntia hiekalla ja raahauduin hotellihuoneeseen, missä nukuin 20 tuntia yhtäsoittoa. 

Sen kokemuksen jälkeen kaikki on ollut tavallaan palkintoa. Uskossa korkeampaan olen ollut aina, en tosin mihinkään ihmisen luomaan uskontoon usko. 

Tipuin katolta. Jäi ihan pienestä kiinni, että tömähdin pehmeälle nurmikolle, enkä betonille 3 m syvemmälle. Siinä pudotuksen aikana ehti tulla monta asiaa mieleen, mutta jumala ei ollut yksikään niistä. 

Vierailija kirjoitti:

Kaksi kertaa jäänyt auton alle ja pari kertaa ollut teholla muuten, mutta hengissä oon vielä. En ole tullut uskoon.

Lapsena meni toisen lapsen ampuma luoti ihan liian läheltä ohi. Jos en olisi hypännyt lattialle niin päässä olisi ylimääräinen reikä. Toinen kerta lapsena oli kun auto kaahasi ylinopeutta ja se osui sivullaan polkupyöräni eturenkaaseen. Lensin aika komean lennon ojan yli pusikkoon. Aikuisena yksi sairaalareissu teholle josta oli huono ennuste selviämisestä. En usko minäkään. Jätän tällä kertaa sanomatta mitä ajattelen uskonnoista.