En tiedä pidä siitä kun ihmiset kysyvät miten minulla menee
Lapsuudessa meni hyvin, kun kukaan ei juuri kiinnittänyt sinuun huomiota. Erityisen hyvin meni silloin, jos vanhempi papatti sinulle omia juttujaan ja osasit vastata niihin tai kysyä jotain sellaista, mistä vanhempi piti.
Silloin meni sen sijaan todella huonosti, kun päädyit itse huomion kohteeksi. Silloin sinua matkittiin ja nälvittiin, mahdollisesti myös lyötiin ja potkittiin.
Älä loukkaannu siitä jos vastaan kysymykseesi nopeasti enkä välttämättä kysy sinulta kuulumisia. Edelleen toisinaan kuvittelen, että muutkin yleensä mieluiten katoavat seinään mikäli vain mahdollista. Tajuan kyllä, että taustasi voi olla toinen etkä sinä välttämättä koe samoin.
Kommentit (51)
minä vastaan vittuako se sulle kuuluu kyllä loppuu kyselyt.
Vierailija kirjoitti:
minä vastaan vittuako se sulle kuuluu kyllä loppuu kyselyt.
Ihan varmasti. Palstalla ihmiset sanovat toimivansa näin, eivät toimi silti oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset on keksineet, että "mitä kuuluu" tarkoittaa sitä, että pitää ryhtyä avautumaan elämän ongelmista? Tuo on puhtaasti rupattelufraasi, siihen vastataan "eipä ihmeempää, entä sinulla" ellei sitten halua jakaa jotain hienoa juttua elämästään tyyliin "hankittiin viime kuussa koiranpentu".
Ap:n kaltaiset ihmiset ovar rasittavia ja heidän seurastaan haluaa pois mahdollisimman nopeasti.
No miksi kysytään, että "mitä kuuluu", jos ei halutakaan tietää? Pelkkä tervehdys riittäisi silloin.
Koska on kohteliasta osoittaa olevansa kiinnostunut toisesta. Ja on kohteliasta vastata samalla tavalla fraasilla eikä ryhtyä avautumaan itsemurhayrityksistä.
Missä ihmeen Helsingin lähiössä kasvaa kaltaisiasi ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista tajua siitä, miten muiden ihmisten kanssa ollaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset on keksineet, että "mitä kuuluu" tarkoittaa sitä, että pitää ryhtyä avautumaan elämän ongelmista? Tuo on puhtaasti rupattelufraasi, siihen vastataan "eipä ihmeempää, entä sinulla" ellei sitten halua jakaa jotain hienoa juttua elämästään tyyliin "hankittiin viime kuussa koiranpentu".
Ap:n kaltaiset ihmiset ovar rasittavia ja heidän seurastaan haluaa pois mahdollisimman nopeasti.
No miksi kysytään, että "mitä kuuluu", jos ei halutakaan tietää? Pelkkä tervehdys riittäisi silloin.
Koska on kohteliasta osoittaa olevansa kiinnostunut toisesta. Ja on kohteliasta vastata samalla tavalla fraasilla eikä ryhtyä avautumaan itsemurhayrityksistä.
Missä ihmeen Helsingin lähiössä kasvaa kaltaisiasi ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista tajua siitä, miten muiden ihmisten kanssa ollaan?
Millä ihmeen logiikalla on kohteliasta osoittaa olevansa kiinnostunut toisesta jos ei oikeasti ole kiinnostunut? Typerää ja feikkiä käytöstä. On ihan ok olla välillä vain hiljaa. Ei tarvitse koko ajan pitää ääntä jos ei ole oikeasti mitään sanottavaa.
Pitäisikö sinun käydä lääkärillä vainoharhan takia.
Ei kukaan halua oikeasti mitään elämänselvitystä miten menee kysymykseen.
Kukaan ei kerää tietoja sinusta vaikka tuntuu siltä. Tuohon auttaa lääkitys ja terapia. Sitten voit vastata, Kiitos, hyvin menee, ilman harha-ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sinun käydä lääkärillä vainoharhan takia.
Ei kukaan halua oikeasti mitään elämänselvitystä miten menee kysymykseen.
Kukaan ei kerää tietoja sinusta vaikka tuntuu siltä. Tuohon auttaa lääkitys ja terapia. Sitten voit vastata, Kiitos, hyvin menee, ilman harha-ajatuksia.
En pidä huomion kohteeksi joutumisesta. Mikset voi olla vain hiljaa, jos sinua ei kerran oikeasti kiinnosta miten minulla menee?
Onko joku joka ilahtuu siitä, kun häneltä kysytään mitä kuuluu? Esimerkiksi työpaikalla kesäloman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Muita? Toivon aina että keskustelu kulkisi niin luontevasti, että kuulumiset tulisi vaihdettua vapaamuotoisesti rennon juttelun lomassa eikä kummankaan tarvitsisi erikseen niitä kysellä.
Minua ei muuten haittaa jos keskustelussa puhutaan välillä päällekkäin. On paljon muodollisempaa jos pitää aina odottaa omaa puheenvuoroa eikä keskustelu silloin pääse rönsyilemään. Kohteliaan odottamisen aikana kun voi unohtua mitä piti sanoa ja toiset saattavat pitää putkeen pitkiä monologeja useammasta aiheesta. Voi olla silloin vaikea hahmottaa mikä olisi hyvä välillä vastata jotakin tai ylipäätään odotetaanko edes minkäänlaista kommentointia.
Pidän kyllä myös hiljaisuudesta seurassa. On mukavaa olla toisten seurassa niin, että on tilaa ajatella omia ajatuksiaan. Jutella voi sitten jos jotain tulee mieleen.
Miten sinulla menee? Onko eroa jos tätä kysytään kahden kesken kuin isomman porukan ollessa paikalla?
Raivo-oksennan kurkkuuni jenkkien how are you doing-nollapuheesta. Ketään ei kiinnosta miten menee mutta jokin sanaton sosiaalinen lähetyskäsky velvoittaa kysymään.