Onko sinun helppo avautua ihmisille omista asioistasi?
Minun ei. Luulen, että monikaan ihminen ei tätä piirrettä mussa huomaa (eikä se siis haittaa). Puhun kyllä kaikenlaisista asioista, mutta niistä kipeämmistä asioista en. Kuuntelen myös ihmisiä ja olen kiinnostunut heidän asioistaan, ja varmastikin tämä on osasyynä sille, miksi moni ei tätä asiaa mussa tajua. Enkä nyt siis kirjoita tätä sillä, että pitäisi tajuta tai pitäisi houkutella avautumaan. Jälkimmäinen varmastikin olisi varmin tapa karkottaa mut luotaan.
Kiinnostaa tietää, miten muilla! Onko avautuminen helppoa läheisille tai potentiaalisille läheisille? Jos ei ole, mihin se mielestäsi stoppaa? Jos siis olet muutoin sosiaalinen ja tulet ihmisten kanssa toimeen.
En avaudu kenellekään. Ensinnäkään ketään ei aidosti kiinnosta muiden ongelmat ja toisekseen en luota kehenkään. MUTTA siitä huolimatta minä huomasin jatkuvasti olevani se, joka kuuntelee muiden ongelmia. Kun saan yhden ilmaisen ”terapia asiakkaan” pois, niin seuraava odottaa jo vuoroaan oveni takana. Mutta nyt on sellainen homma, että tänne ei tule yksikään enää avautumaan! Ikinä! Ihmiset on aivan perseestä!