Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit kieltäytyä kutsusta. 

 

Kavereiden ja sukulaisten vieraiksi jääneiden puolisoiden ruokailun maksaminen on älytön kuluerä. 

Miksi kutsua kavereita häihin? Ystäviä vain, ja sitten on omakin moka jo, jos ei puolisoita tunne. 

Meillä oli n. 190 vierasta enkä tuntenut kaikkia, en kokenut älyttömäksi kulueräksi. Mutta oman elämäni keskipiste ei olekaan raha tai voittojen maksimointi. Rahalla saa asioita, kuten isot häät <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nää kalliit velkahäät on menossa pois muodista? Naimisiin voi mennä myös vaatimattomasti pelkän lähipiirin kesken 

Usein se avioliitto kestää sitä pidempään mitä intiimimpi se suhde on 

Suhteen intiimiys ja häiden koko ei liity toisiinsa mitenkään.

Intiimi suhde ei tarvitse isoja häitä, kalliita pukuja ja koko kylää juhliin. 

Tämä ketju on opettanut, että keskenään tai vain todistajien läsnäollessa naimisiin menneet ovat todella omahyväistä porukkaa.

Vain heidän rakkautensa on oikeaa ja kestävää.

Niinhän se on. Muut menevät naimisiin vain bileiden ja lahjojen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

No enpä tiedä. Naisilla taitaa olla normi, että ainakin oikeiden ystävien puolisot tunnetaan joten kuten (tai vähintään sen miehen asiat ruoditaan naisten kesken), mutta ainakaan mieheni kaverit eivät kyllä tunne minua käytännössä yhtään. Suurta osaa en ole koskaan nähnyt, koska tapaavat lähinnä harrastuksissa, ja ne muutamat tapaamanikin ovat käytännössä ihan vieraita minulle. En ole oikein ikinä ymmärtänyt tätä "kaveripariskuntien" ideaa, että pitää koota sellainen tunkkaisen keskiluokkainen heteropariskuntien kuppikunta, josta saa todella helposti kenkää, jos itselle tulee ero.

Ihmisillä on ihan ihmeellistä inhoa ja vihaa ihan normaaleja asioita kohtaan nykyään. Kaikki on kamalaa, jopa sekin, että ihmiset tapaavat ystäviään pariskuntina.

Se sitten on "tunkkaista" . Mitä ihmettä?  ja jos saat kenkää pariskuntien porukoista, kun eroat, niin eikö sama tapahdu sinkkuporukoissa, kun löydät puolison?? Sinua ei enää haluta porukoihin, koska raahaat sinne sen ihkun miesystäväsi johon muut ei halua tutustua ja se pilaa tyttöjen illat.  Sitten pitää ystävienkin olla pariskuntia, että sille miehellekin löytyy seuraa.

Hyvät ystävät pysyy mukana läpi elämän riippumatta siitä mikä oma elämäntilanteesi on. On kiinni sinusta itsestäsi pidätkö ystävyyssuhteistasi huolta, olipa oma tilanteesi mikä tahansa. Mutta jos ystäväpariskuntien tapaaminen on jo lähtökohtaisesti "tunkkaista" niin ei kai siinä sitten mitään. Käy vain niissä sinkkutapaamisissa ja kumppanisi omissaan. Mitäpä sitä yhdessä kavereita tapaamaan.

En ole sama, mutta kyllä mullekin oli aikoinaan vähän yllätys ja pettymys, että sen koommin, kun ihmiset alkoivat pariutua, kaikki tilaisuudet ja tapaamiset muuttuivat pariskuntien kokoontumisiksi, sen sijaan että olisi enää tavattu ystävien kesken. Sitten istuttiin jonkun kotona kahvilla ja juteltiin jotain tasapaksua, missä kaikki pysyivät mukana, ja vaikka esim. mun oma mieheni ihan kiltisti tuli mukaan ja kaverustuikin joidenkin toisten miesten kanssa, niin olihan se vähän erikoista, miten yksilöistä tuli tuollaisia yksikköjä. Ja nyt sitten, kun joillekin on alkanut tulla eroja, niin tapaamiset ovat loppuneet lähes kokonaan, ja sehän vasta hölmöä onkin, kun mua ei yhtään haittaisi tavata ystäviä ihan ystävinä, ilman sitä pariskuntakuviota, vaikka itse en eronnut olekaan.

Naimisiin mennään rakkaudesta ja sen voi tehdä vain kahden todistajan läsnäollessa.

Juhlat ovat siihen kiva lisä ja silloinkin niin kuin  hääpari sen on valinnut, onhan se HEIDÄN juhla. 

Jos jollekkin ei juhlien konsepti sovi, niin pysyköön omassa kodissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

No enpä tiedä. Naisilla taitaa olla normi, että ainakin oikeiden ystävien puolisot tunnetaan joten kuten (tai vähintään sen miehen asiat ruoditaan naisten kesken), mutta ainakaan mieheni kaverit eivät kyllä tunne minua käytännössä yhtään. Suurta osaa en ole koskaan nähnyt, koska tapaavat lähinnä harrastuksissa, ja ne muutamat tapaamanikin ovat käytännössä ihan vieraita minulle. En ole oikein ikinä ymmärtänyt tätä "kaveripariskuntien" ideaa, että pitää koota sellainen tunkkaisen keskiluokkainen heteropariskuntien kuppikunta, josta saa todella helposti kenkää, jos itselle tulee ero.

Ihmisillä on ihan ihmeellistä inhoa ja vihaa ihan normaaleja asioita kohtaan nykyään. Kaikki on kamalaa, jopa sekin, että ihmiset tapaavat ystäviään pariskuntina.

Se sitten on "tunkkaista" . Mitä ihmettä?  ja jos saat kenkää pariskuntien porukoista, kun eroat, niin eikö sama tapahdu sinkkuporukoissa, kun löydät puolison?? Sinua ei enää haluta porukoihin, koska raahaat sinne sen ihkun miesystäväsi johon muut ei halua tutustua ja se pilaa tyttöjen illat.  Sitten pitää ystävienkin olla pariskuntia, että sille miehellekin löytyy seuraa.

Hyvät ystävät pysyy mukana läpi elämän riippumatta siitä mikä oma elämäntilanteesi on. On kiinni sinusta itsestäsi pidätkö ystävyyssuhteistasi huolta, olipa oma tilanteesi mikä tahansa. Mutta jos ystäväpariskuntien tapaaminen on jo lähtökohtaisesti "tunkkaista" niin ei kai siinä sitten mitään. Käy vain niissä sinkkutapaamisissa ja kumppanisi omissaan. Mitäpä sitä yhdessä kavereita tapaamaan.

En ole sama, mutta kyllä mullekin oli aikoinaan vähän yllätys ja pettymys, että sen koommin, kun ihmiset alkoivat pariutua, kaikki tilaisuudet ja tapaamiset muuttuivat pariskuntien kokoontumisiksi, sen sijaan että olisi enää tavattu ystävien kesken. Sitten istuttiin jonkun kotona kahvilla ja juteltiin jotain tasapaksua, missä kaikki pysyivät mukana, ja vaikka esim. mun oma mieheni ihan kiltisti tuli mukaan ja kaverustuikin joidenkin toisten miesten kanssa, niin olihan se vähän erikoista, miten yksilöistä tuli tuollaisia yksikköjä. Ja nyt sitten, kun joillekin on alkanut tulla eroja, niin tapaamiset ovat loppuneet lähes kokonaan, ja sehän vasta hölmöä onkin, kun mua ei yhtään haittaisi tavata ystäviä ihan ystävinä, ilman sitä pariskuntakuviota, vaikka itse en eronnut olekaan.

Eli miesten kuullen pitää jutella pelkkää tasapaksua, mutta naisten kesken sitten on jotain huippu juttua? Kyllä meillä pariskuntien illanvietoissa porukka ajoittain hajaantuu ja miehet ja naiset saattaa vähäksi aikaa ajautua omiin porukoihin höpöttämään, olohuoneeseen, keittiöön tai takkahuoneeseen. Osa saattaa jäädä tupakalla juttelemaan. Ei tarvi istua samalla paikalla ja liikkumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä? Hääpari saa itse päättää ketä juhliinsa haluaa vai haluaako ketään. 

Juuri näin. Ja vieraat saa päättää, osallistuuko häihin. 

Yleensä olemme osallistuneet, vaikka aina ei olisi haluttanutkaan. Mutta yhdet häät mies jätti välistä. Serkkunsa kutsui vain hänet, eikä minua. Olimme olleet naimisissa jo 15 vuotta, joten en ollut mikään satunnainen tyttöystävä. Minä en vain itse tuntenut tätä serkkua, joten minua ei kutsuttu. Yritin miestä houkutella menemään yksin, mutta hän ei halunnut lähteä ilman minua. Oli vähän loukkaantunut, kun vaimoa ei kutsuttu. Minua asia ei olisi haitannut, koska en serkkua tuntenut. Tunsin kyllä muuten suurimman osan miehen suvusta. 

Minä ja mun mies mentiin naimisiin parikymmentä vuotta sitten. 

Molemmilla on riitainen ja eripurainen suku ja vielä kolmesta eri maasta. 

Ei tullut kummallekaan edes mieleen että järjestettäisiin isoja häitä. 

Maistraatissa mentiin naimisiin silloisessa asuinmaassa, kumpikin pyysi yhden ystävänsä todistajaksi ja lopuksi syötiin todistajien kanssa kivassa ravintolassa. 

Seuraavana päivänä lennettiin häämatkalle.

Muistellaan vieläkin häitämme, häämatka oli ihana reissu ja tämä kaikki oli oikein hyvä aloitus pitkälle liitolle. 

Vierailija kirjoitti:

"Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?" Miksi lapsettomat häät? Omituista ja epäkohteliasta! 

Miksi hääpari haluaa lapsettomat häät? Jos häävieraiden lapset eivät ole tervetulleita juhlaan, niin missä nämä lapset ovat vihkimisen ja hääjuhlan aikana? Jos häävieraalla on lapsentahtisesti täysimetetty vauva, niin äiti ei voi olla erossa lapsestaan. Täysimetetty vauva tarvitsee äidinmaitoa. Jos häävierailla on pieniä, alle kouluikäisiä lapsia ja koululaisia, niin missä nämä lapset ovat vihkimisen ja hääjuhlan aikana?

 

Jos saisimme kutsun "lapsettomiin häihin", niin kieltäytyisimme kutsusta. "Kiitos kutsusta, mutta me emme pääse osallistumaan juhliinne. Paljon onnea hääparille!"

Luotettavaa, jaksavaa ja turvallista lastenhoitajaa on hankala saada kotiin. Meillä ei ole kotipaikkakunnalla tai samassa maakunnassa esimerkiksi sukulaisia, joita voisi pyytää tilapäiseksi lastenhoitajaksi. 

Isovanhemmat eivät ole mikään "ratkaisu" perheitten lastenhoitoon. Iäkkäät ja monisairaat vanhukset eivät kykene huolehtimaan edes itsestään eivätkä he jaksa ja pysty hoitamaan lapsia. Ja joskus voi tulla jopa vaaratilanteita. Katsokaapa, kuinka iäkäs autoilija selviää tieliikenteessä. Huonosti. On kamala ajatus, että on äitejä ja isiä, jotka antavat lastensa mennä jopa iäkkään vanhuksen auton kyytiin!

Ne lapset ovat hääjuhlan ajan siellä kotona, vanhempien (tai ainakin toisen) kanssa. Juhliin ei ole mikään pakko osallistua. Parempikin että kaltaisesi taaperoa imettävä änkyrä jää pois.

Heh. Onpa ihmiset avuttomia kun eivät osaa juhliin mennä ilman puolisoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

No enpä tiedä. Naisilla taitaa olla normi, että ainakin oikeiden ystävien puolisot tunnetaan joten kuten (tai vähintään sen miehen asiat ruoditaan naisten kesken), mutta ainakaan mieheni kaverit eivät kyllä tunne minua käytännössä yhtään. Suurta osaa en ole koskaan nähnyt, koska tapaavat lähinnä harrastuksissa, ja ne muutamat tapaamanikin ovat käytännössä ihan vieraita minulle. En ole oikein ikinä ymmärtänyt tätä "kaveripariskuntien" ideaa, että pitää koota sellainen tunkkaisen keskiluokkainen heteropariskuntien kuppikunta, josta saa todella helposti kenkää, jos itselle tulee ero.

Ihmisillä on ihan ihmeellistä inhoa ja vihaa ihan normaaleja asioita kohtaan nykyään. Kaikki on kamalaa, jopa sekin, että ihmiset tapaavat ystäviään pariskuntina.

Se sitten on "tunkkaista" . Mitä ihmettä?  ja jos saat kenkää pariskuntien porukoista, kun eroat, niin eikö sama tapahdu sinkkuporukoissa, kun löydät puolison?? Sinua ei enää haluta porukoihin, koska raahaat sinne sen ihkun miesystäväsi johon muut ei halua tutustua ja se pilaa tyttöjen illat.  Sitten pitää ystävienkin olla pariskuntia, että sille miehellekin löytyy seuraa.

Hyvät ystävät pysyy mukana läpi elämän riippumatta siitä mikä oma elämäntilanteesi on. On kiinni sinusta itsestäsi pidätkö ystävyyssuhteistasi huolta, olipa oma tilanteesi mikä tahansa. Mutta jos ystäväpariskuntien tapaaminen on jo lähtökohtaisesti "tunkkaista" niin ei kai siinä sitten mitään. Käy vain niissä sinkkutapaamisissa ja kumppanisi omissaan. Mitäpä sitä yhdessä kavereita tapaamaan.

En ole sama, mutta kyllä mullekin oli aikoinaan vähän yllätys ja pettymys, että sen koommin, kun ihmiset alkoivat pariutua, kaikki tilaisuudet ja tapaamiset muuttuivat pariskuntien kokoontumisiksi, sen sijaan että olisi enää tavattu ystävien kesken. Sitten istuttiin jonkun kotona kahvilla ja juteltiin jotain tasapaksua, missä kaikki pysyivät mukana, ja vaikka esim. mun oma mieheni ihan kiltisti tuli mukaan ja kaverustuikin joidenkin toisten miesten kanssa, niin olihan se vähän erikoista, miten yksilöistä tuli tuollaisia yksikköjä. Ja nyt sitten, kun joillekin on alkanut tulla eroja, niin tapaamiset ovat loppuneet lähes kokonaan, ja sehän vasta hölmöä onkin, kun mua ei yhtään haittaisi tavata ystäviä ihan ystävinä, ilman sitä pariskuntakuviota, vaikka itse en eronnut olekaan.

Eli miesten kuullen pitää jutella pelkkää tasapaksua, mutta naisten kesken sitten on jotain huippu juttua? Kyllä meillä pariskuntien illanvietoissa porukka ajoittain hajaantuu ja miehet ja naiset saattaa vähäksi aikaa ajautua omiin porukoihin höpöttämään, olohuoneeseen, keittiöön tai takkahuoneeseen. Osa saattaa jäädä tupakalla juttelemaan. Ei tarvi istua samalla paikalla ja liikkumatta. 

Me taas ei olla koskaan kutsuttu illanviettoihin parisuhdestatuksen perusteella, vaan samoissa juhlissa on pariskuntia, sinkkuja ja parisuhteessa olevia joiden puoliso ei ole mukana.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit kieltäytyä kutsusta. 

 

Kavereiden ja sukulaisten vieraiksi jääneiden puolisoiden ruokailun maksaminen on älytön kuluerä. 

Miksi kutsua kavereita häihin? Ystäviä vain, ja sitten on omakin moka jo, jos ei puolisoita tunne. 

Meillä oli n. 190 vierasta enkä tuntenut kaikkia, en kokenut älyttömäksi kulueräksi. Mutta oman elämäni keskipiste ei olekaan raha tai voittojen maksimointi. Rahalla saa asioita, kuten isot häät <3

Jep! Ne piirtää kellä on liitua ;) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit kieltäytyä kutsusta. 

 

Kavereiden ja sukulaisten vieraiksi jääneiden puolisoiden ruokailun maksaminen on älytön kuluerä. 

Miksi kutsua kavereita häihin? Ystäviä vain, ja sitten on omakin moka jo, jos ei puolisoita tunne. 

Meillä oli n. 190 vierasta enkä tuntenut kaikkia, en kokenut älyttömäksi kulueräksi. Mutta oman elämäni keskipiste ei olekaan raha tai voittojen maksimointi. Rahalla saa asioita, kuten isot häät <3

Jep! Ne piirtää kellä on liitua ;) 

Oi kuinka omaperäistä!

Mä taas en ylipäätään halua häihin tai muihinkaan omiin juhliin ihmisiä joita en tunne.  Esimerkiksi isosiskoni pojan vaihtuvat tyttöystävät. Tästä ollaan tietysti eri mieltä, toisia ei haittaa tuntemattomat avecit, mua taas haittaa.

Ei tulisi mieleenkään kutsua ketään muita kuin verisukulaiset ja heidän puolisonsa. Häät ovat hääparin oma juhla eikä mikään kyläjuhla mihin kutsutaan kaikki kynnelle kykenevät puolitutut.

Käytän mieluummin 10 000 euroa hyväntekeväisyyteen (luonnonsuojelu, löytöeläinten hyvinvointi) kuin rupean järjestämään jotain sadan hengen häitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tulisi mieleenkään kutsua ketään muita kuin verisukulaiset ja heidän puolisonsa. Häät ovat hääparin oma juhla eikä mikään kyläjuhla mihin kutsutaan kaikki kynnelle kykenevät puolitutut.

 

Käytän mieluummin 10 000 euroa hyväntekeväisyyteen (luonnonsuojelu, löytöeläinten hyvinvointi) kuin rupean järjestämään jotain sadan hengen häitä.

Ei ole kauaa, kun ne olivat kunnon kylä juhlia ainakin täällä maakunnissa. Kaikki vauvasta vaariin oli kutsuttu kirkosta hääpaikalle ja syötiin hyvin ja sen päälle tanssit pitkälle yöhön. Se oli mukavaa aikaa olla lapsi.

Persuttomat häät niin pervoilulta vältytään. 

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi häät ilman hääparia? Siitähän voisi tehdä jonkun tosi-tv-ohjelmankin polttareista häiden jälkeiseen aamuun saakka.

Hääparin vihkitilaisuus maistraatissa ja minuutin videotervehdys. Hääpari on jo häämatkalla niin ei ehdi paikalle. Sitten onkin aika siirtyä syömään kinkkukiusausta.

Itse kutsuimme pareista vain AVIOLIITOSSA olevat ystävät ja sukulaiset. Avopuolisot ja satunnaiset panokaverit eivät kuulu häihin. Avioliiton ulkopuolella elävät saivat luvan tulla yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä nää kalliit velkahäät on menossa pois muodista? Naimisiin voi mennä myös vaatimattomasti pelkän lähipiirin kesken 

Usein se avioliitto kestää sitä pidempään mitä intiimimpi se suhde on 

Suhteen intiimiys ja häiden koko ei liity toisiinsa mitenkään.

Intiimi suhde ei tarvitse isoja häitä, kalliita pukuja ja koko kylää juhliin. 

Riippuu uskonnosta. 

Ei riipu vaan kulttuurista. 

Vierailija kirjoitti:

Itse kutsuimme pareista vain AVIOLIITOSSA olevat ystävät ja sukulaiset. Avopuolisot ja satunnaiset panokaverit eivät kuulu häihin. Avioliiton ulkopuolella elävät saivat luvan tulla yksin. 

Muutenkin häät on ärsyttävin juhla ikinä, enää pahemmaksi menee tuollaisten kiihkouskovaisten häät. Vai mikä tuo asenne on? Vuosia kestänyt avoliitto on ihan yhtä hyvä kuin avioliitto. Tuntemattomat uudet heilat on taas eri juttu.