Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"

 

 

He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.

Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä. 

Ei kai se sen avoimempaa ole ikinä ollut kuin tilinumeron ilmoittaminen kutsussa tai esim. hääinfo-nettisivulla.

Näitä minimisummajuttuja en ymmärrä, en ole ikinä törmännyt edes välillisesti kutsuun jossa ilmoitettaisiin joku minimi.

Ei sitä ilmoiteta mutta kaikkihan sen tietää. Pari vuotta sitten minimi oli 50 euroa, nyt se on osan mielestä jo nolon vähän. Voi antaa vähemmänkin, mutta sitten joutuu miettimään, pidetäänkö sinua pihinä, köyhänä tai moukkana. Olen itse antanut joskus 20 euroa kun enempään ei budjetti revennyt kun kustannuksia tuli matkoistakin. Jostain hääetikettiä koskevasta artikkelista luin myöhemmin että tämäkin oli tökerö moka. Ehkä seuraavalla kerralla en mene edes paikalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"

 

 

He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.

Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä. 

Ei kai se sen avoimempaa ole ikinä ollut kuin tilinumeron ilmoittaminen kutsussa tai esim. hääinfo-nettisivulla.

Näitä minimisummajuttuja en ymmärrä, en ole ikinä törmännyt edes välillisesti kutsuun jossa ilmoitettaisiin joku minimi.

Ei sitä ilmoiteta mutta kaikkihan sen tietää. Pari vuotta sitten minimi oli 50 euroa, nyt se on osan mielestä jo nolon vähän. Voi antaa vähemmänkin, mutta sitten joutuu miettimään, pidetäänkö sinua pihinä, köyhänä tai moukkana. Olen itse antanut joskus 20 euroa kun enempään ei budjetti revennyt kun kustannuksia tuli matkoistakin. Jostain hääetikettiä koskevasta artikkelista luin myöhemmin että tämäkin oli tökerö moka. Ehkä seuraavalla kerralla en mene edes paikalle. 

Toikin on kyllä jännä että ikinä ei huomioida mitenkään sitä, minkälainen rahallinen ja ajallinen panostus sekin voi olla, että vieras tulee paikalle. Maksaa mahdollisesti jonkun sata euroa matkakuluja, hankkii vaatteet, hankkii lapsille/koiralle hoitopaikan, vuorotyöläisenä skippaa mahdollisesti pyhälisälliset viikonloppuvuorot jne. Mitään tällaista ei arvosteta millään tavalla, vain tilille siirretyt rahat merkitsee. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

No enpä tiedä. Naisilla taitaa olla normi, että ainakin oikeiden ystävien puolisot tunnetaan joten kuten (tai vähintään sen miehen asiat ruoditaan naisten kesken), mutta ainakaan mieheni kaverit eivät kyllä tunne minua käytännössä yhtään. Suurta osaa en ole koskaan nähnyt, koska tapaavat lähinnä harrastuksissa, ja ne muutamat tapaamanikin ovat käytännössä ihan vieraita minulle. En ole oikein ikinä ymmärtänyt tätä "kaveripariskuntien" ideaa, että pitää koota sellainen tunkkaisen keskiluokkainen heteropariskuntien kuppikunta, josta saa todella helposti kenkää, jos itselle tulee ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kavereiden puolisot joita en tunne. En minäkään kutsuisi.

et tunne kavereidesi puolisoita? aika etäisiä kavereita taitavat sitten olla.

Mulla on erittäin läheinen ystävä, johon tutustuin alun alkaen netissä. Näemme etäisyyden takia harvakseltaan, mutta olen kertonut hänelle enemmän yksityisiä asioita kuin oikeastaan kenellekään muulle ikinä. Tiedän hänen puolisostaan vain nimen ja muutaman asian siltä osin kuin ne liittyvät heidän keskinäiseen suhteeseensa. Ikinä en ole häntä nähnyt eikä tarvitse nähdäkään. 

Jokainen voi puolestani pitää sellaiset häät kuin haluaa. Itse varmaan kyllä kutsuisin molemmat osapuolet sellaisista pariskunnista, jotka ovat jo pitkään olleet yhdessä. Mutta sitten on näitä kavereita ja sukulaisia, joilla kumppani vaihtuu jatkuvasti ja he tulevat suunnilleen joka juhliin eri avecin kanssa. Tuntuisi oudolta saada paikalle joku (puoli)tuntematon, jonka kanssa kaveri on vaikka deittaillut muutaman kuukauden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Minä taas näen asian niin että olisi loogisempaa jos avoin rahan kerjääminen VÄHENISI avioitumisiän noustessa. Keski-ikää lähestyvällä pariskunnalla on yleensä tuloja ja varallisuutta sen verran että budjetin ei tarvitse perustua vierailta kerättävän rahaan. Se mielestäni osoittaa ihan eri tavalla arvokkuuttakin, että halutaan oikeasti järjestää läheisille juhlat, joita he eivät joudu itse kustantamaan pakollisten "lahjojen" muodossa. Pitäisi olla ihan se ja sama, onko vieraan lahja sata euroa vai itse neulotut villasukat. Jos et tykkää villasukista niin lahjoitat ne sitten pois, mutta vieraan arvoa ei pitäisi siinä mitata. 

Mä olisin arvostanut suuresti, jos joku olisi neulonut mulle villasukat häälahjaksi. Tiedän, mikä vaiva niissä on. Paljon mukavampi lahja kuin se 50 e tilisiirto. 

Mä menin kerran häihin. En hankkinut lahjaa. En myöskään korttia tai kukkia. Enkä antanut rahaa. Onnittelin sanomalla: " Paljon onnea! " 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Minä taas näen asian niin että olisi loogisempaa jos avoin rahan kerjääminen VÄHENISI avioitumisiän noustessa. Keski-ikää lähestyvällä pariskunnalla on yleensä tuloja ja varallisuutta sen verran että budjetin ei tarvitse perustua vierailta kerättävän rahaan. Se mielestäni osoittaa ihan eri tavalla arvokkuuttakin, että halutaan oikeasti järjestää läheisille juhlat, joita he eivät joudu itse kustantamaan pakollisten "lahjojen" muodossa. Pitäisi olla ihan se ja sama, onko vieraan lahja sata euroa vai itse neulotut villasukat. Jos et tykkää villasukista niin lahjoitat ne sitten pois, mutta vieraan arvoa ei pitäisi siinä mitata. 

Mä olisin arvostanut suuresti, jos joku olisi neulonut mulle villasukat häälahjaksi. Tiedän, mikä vaiva niissä on. Paljon mukavampi lahja kuin se 50 e tilisiirto. 

Minä taas en haluaisi villasukkia lahjaksi, sillä anoppini tekee niitä minulle viidet per vuosi enkä käytä villasukkia ikinä. Näin olemme erilaisia.

Avecin kutsumattomuuden ymmärtää sellaisissa tapauksissa että avec on sulhasen tai morsiaimen isän tai äidin uusi puoliso eikä halua riitoja ja kyräilyjä tämän ja sulhasen tai morsiamen jätetyn vanhemman välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Minä taas näen asian niin että olisi loogisempaa jos avoin rahan kerjääminen VÄHENISI avioitumisiän noustessa. Keski-ikää lähestyvällä pariskunnalla on yleensä tuloja ja varallisuutta sen verran että budjetin ei tarvitse perustua vierailta kerättävän rahaan. Se mielestäni osoittaa ihan eri tavalla arvokkuuttakin, että halutaan oikeasti järjestää läheisille juhlat, joita he eivät joudu itse kustantamaan pakollisten "lahjojen" muodossa. Pitäisi olla ihan se ja sama, onko vieraan lahja sata euroa vai itse neulotut villasukat. Jos et tykkää villasukista niin lahjoitat ne sitten pois, mutta vieraan arvoa ei pitäisi siinä mitata. 

Mä olisin arvostanut suuresti, jos joku olisi neulonut mulle villasukat häälahjaksi. Tiedän, mikä vaiva niissä on. Paljon mukavampi lahja kuin se 50 e tilisiirto. 

Minä taas en haluaisi villasukkia lahjaksi, sillä anoppini tekee niitä minulle viidet per vuosi enkä käytä villasukkia ikinä. Näin olemme erilaisia.

Niin? Ajattelitko, että sinun henkilökohtainen villasukkatraumasi jotenkin kumoaa jonkun muun kokemuksen? 

"Niin? Ajattelitko, että sinun henkilökohtainen villasukkatraumasi jotenkin kumoaa jonkun muun kokemuksen?"

En, se on sinun ajatuksesi. Minähän sanoin että olemme erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Avecin kutsumattomuuden ymmärtää sellaisissa tapauksissa että avec on sulhasen tai morsiaimen isän tai äidin uusi puoliso eikä halua riitoja ja kyräilyjä tämän ja sulhasen tai morsiamen jätetyn vanhemman välillä.

Minä jättäisin kutsumatta sen kyräilijän, en vanhemman uutta puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Avecin kutsumattomuuden ymmärtää sellaisissa tapauksissa että avec on sulhasen tai morsiaimen isän tai äidin uusi puoliso eikä halua riitoja ja kyräilyjä tämän ja sulhasen tai morsiamen jätetyn vanhemman välillä.

Ei todellakaan näin. Minusta asia on tuossa kohtaa vielä vähemmän ymmärrettävä, jos kyse on isän/äidin vakiintuneesta suhteesta ja varsinkin jos kaikki muut saavat tulla puolisoineen. Siis hääpari voi toki tehdä noin, jos haluaa todella alleviivata, että uusi puoliso ei ole tervetullut sukuun, mutta sitten on varmaan turha olettaa, etteikö ratkaisu vaikuttaisi väleihin. Olen ollut häissä, joissa oli morsiamen äiti ja isän uudehko kumppani (reilu vuosi seurustelua). Oli siinä kai jotain kyräilyä, mutta kukaan ei kuollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Minä taas näen asian niin että olisi loogisempaa jos avoin rahan kerjääminen VÄHENISI avioitumisiän noustessa. Keski-ikää lähestyvällä pariskunnalla on yleensä tuloja ja varallisuutta sen verran että budjetin ei tarvitse perustua vierailta kerättävän rahaan. Se mielestäni osoittaa ihan eri tavalla arvokkuuttakin, että halutaan oikeasti järjestää läheisille juhlat, joita he eivät joudu itse kustantamaan pakollisten "lahjojen" muodossa. Pitäisi olla ihan se ja sama, onko vieraan lahja sata euroa vai itse neulotut villasukat. Jos et tykkää villasukista niin lahjoitat ne sitten pois, mutta vieraan arvoa ei pitäisi siinä mitata. 

Itse en tunne ensimmäistäkään pariskuntaa, joiden hääbudjetti olisi perustunut häälahjoina annettuun rahaan. Sen sijaan tunnen pariskuntia, jotka eivät tarvitse lisää tavaraa mutta remontoivat ullakosta asuintilaa tai lähtevät häämatkalle tai hankkivat grillikatoksen. Tekevät nämä asiat riippumatta siitä, saavatko rahaa häälahjaksi vai eivät, mutta kun suurin osa läheisistä haluaa jotakin antaa, niin ohjataan se halu sitten edes hyvään tarkoitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä! 

Missä minä sanoin, että pistettiin tilinumero?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"

 

 

He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.

Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä. 

Ei kai se sen avoimempaa ole ikinä ollut kuin tilinumeron ilmoittaminen kutsussa tai esim. hääinfo-nettisivulla.

Näitä minimisummajuttuja en ymmärrä, en ole ikinä törmännyt edes välillisesti kutsuun jossa ilmoitettaisiin joku minimi.

Ei sitä ilmoiteta mutta kaikkihan sen tietää. Pari vuotta sitten minimi oli 50 euroa, nyt se on osan mielestä jo nolon vähän. Voi antaa vähemmänkin, mutta sitten joutuu miettimään, pidetäänkö sinua pihinä, köyhänä tai moukkana. Olen itse antanut joskus 20 euroa kun enempään ei budjetti revennyt kun kustannuksia tuli matkoistakin. Jostain hääetikettiä koskevasta artikkelista luin myöhemmin että tämäkin oli tökerö moka. Ehkä seuraavalla kerralla en mene edes paikalle. 

Toikin on kyllä jännä että ikinä ei huomioida mitenkään sitä, minkälainen rahallinen ja ajallinen panostus sekin voi olla, että vieras tulee paikalle. Maksaa mahdollisesti jonkun sata euroa matkakuluja, hankkii vaatteet, hankkii lapsille/koiralle hoitopaikan, vuorotyöläisenä skippaa mahdollisesti pyhälisälliset viikonloppuvuorot jne. Mitään tällaista ei arvosteta millään tavalla, vain tilille siirretyt rahat merkitsee. 

Ikinä ei huomioida? Jännä, kun omassa lähipiirissäni häihin ja muihinkin perhejuhliin on säännöllisesti matkustettu toiselta puolen Suomea ja Eurooppaakin, ja todellakin on arvostettu ja ymmärretty panostus puolin jos toisinkin. Aika kyynistä menoa on, jos kenenkään missään juhlissa vain tilille siirretyt rahat merkitsevät mitään.

Jännä ja jännä. Pah. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"

 

 

He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.

Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä. 

Ei kai se sen avoimempaa ole ikinä ollut kuin tilinumeron ilmoittaminen kutsussa tai esim. hääinfo-nettisivulla.

Näitä minimisummajuttuja en ymmärrä, en ole ikinä törmännyt edes välillisesti kutsuun jossa ilmoitettaisiin joku minimi.

Ei sitä ilmoiteta mutta kaikkihan sen tietää. Pari vuotta sitten minimi oli 50 euroa, nyt se on osan mielestä jo nolon vähän. Voi antaa vähemmänkin, mutta sitten joutuu miettimään, pidetäänkö sinua pihinä, köyhänä tai moukkana. Olen itse antanut joskus 20 euroa kun enempään ei budjetti revennyt kun kustannuksia tuli matkoistakin. Jostain hääetikettiä koskevasta artikkelista luin myöhemmin että tämäkin oli tökerö moka. Ehkä seuraavalla kerralla en mene edes paikalle. 

Toikin on kyllä jännä että ikinä ei huomioida mitenkään sitä, minkälainen rahallinen ja ajallinen panostus sekin voi olla, että vieras tulee paikalle. Maksaa mahdollisesti jonkun sata euroa matkakuluja, hankkii vaatteet, hankkii lapsille/koiralle hoitopaikan, vuorotyöläisenä skippaa mahdollisesti pyhälisälliset viikonloppuvuorot jne. Mitään tällaista ei arvosteta millään tavalla, vain tilille siirretyt rahat merkitsee. 

Ikinä ei huomioida? Jännä, kun omassa lähipiirissäni häihin ja muihinkin perhejuhliin on säännöllisesti matkustettu toiselta puolen Suomea ja Eurooppaakin, ja todellakin on arvostettu ja ymmärretty panostus puolin jos toisinkin. Aika kyynistä menoa on, jos kenenkään missään juhlissa vain tilille siirretyt rahat merkitsevät mitään.

Paskan marjat, tässäkin ketjussa on nyt naama punaisena sössötetty että ei kiinnosta kenenkään mahdolliset lastenhoitopulmat, ikään kuin ihmiset oikein ilkeyttään olisivat menneet lisääntymään, että voivat pilata bridezillan prinsessapäivän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät. 

Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.

Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.

Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä! 

Missä minä sanoin, että pistettiin tilinumero?

Voi muru, tottakai te pistitte. 😘