Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?
Kommentit (666)
Kun menee naimisiin vain kahden todistajan läsnäollessa ja jättää juhlat järjestämättä, ei tarvii miettiä, että kutsutaanko avecit, kutsutaanko lapset, kun ei tarvii kutsua ketään.
Vierailija kirjoitti:
Rajattomat ihmiset (itsekkäät, empatiakyvyttömät, narsistit ja muut pershäröt) vihaavat sitä, että heille asetetaan rajat. Kun hääkutsussa lukee "ei aveccia" niin rajaton ihminen suuttuu. Hän alkaa haukkua hääparia. Hääpari leimataan köyhäksi, huonoksi juhlien järjestäjäksi, itsekkääksi ja vaikka millä haukkumasanoilla. Rajaton ihminen ei kunnioita hääparin päätöstä vaan halveksuu sitä. Rajaton ihminen ei kykene käsittelemään omaa vihaansa, joten se purkautuu inttämisenä, uhriutumisena, vastaanväittämisenä, uhkailuna, haukkumisena ja ilkeinä "vitseinä". Tähän tapaan:
- Jos oot niin köyhä ettei rahat riitä avecien kutsumiseen, niin älä mene naimisiin olenkaan / älä järjestä häitä / mene maistraattiin vihittäväksi / älä kutsu yhtään vierasta.
- Miks mä en saa tuoda avecia?
- Jos mun puoliso ei saa tulla niin mäkään tule.
- Jos mun puolisoa ei kutsuta niin mä en enää koskaan tule mihinkään sun juhliin. Panen välit poikki.
- Häät ilman avecia? Mitä seuraavaksi? Häät ilman hääparia?
- Miten lapset oppii käyttäytymään häissä jos meidän koko perhe ei saa osallistua häihin?
Rajattoman ihmisen itsekkyydellä ei ole mitään rajaa. Hääpari tekee fiksusti kun vetää rajat ja pitää ne rajat (niistä ei neuvotella) vaikka joku pershäröinen draamailija vetää herneet nenään.
Minulla on valitettavasti yksi tuollainen pershärö tyyppi omassa suvussa. Hänen takiaan päätin kutsua juhliini (valmistujaiset, kihlajaiset, yms) vain ystäviä. Verisukulaisia ei tarvitse kutsua.
Pershärö on nyt järjestänyt itselleen kahdet häät reilun 10 vuoden aikana. Ensimmäisten häiden jälkeen hänelle tuli ero parissa vuodessa. Nykyinen puoliso on huomattavasti vanhempi (15+ vuoden ikäero) ja liian tyhmä ottaakseen eron. Kai hän kuvittelee että pershärö jotenkin muuttuu ja alistuu vanhukselle omaishoitajaksi. Not gonna happen. Ero tulee heti kun pershärö tajuaa, että omaishoitajan työ on palkatonta raatamista 24/7/365.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mahtavaa jos koko hääpaska lopultakin vaan loppuisi. Älkää järjestäkö häitä. Kukaan ei halua tulla sinne! Meillä kaikilla on paljon parempaa tekemistä. Kiinnostus nolla.
Helvetissä on lisäksi pakko olla oma VIP-osasto niille jotka vievät näin kylmän ilmaston ihmisiltä yhden vapaan, yhteisen kesäviikonlopun!
Monilla pareilla on se yksi yhteinen per kuukausi muutenkin työvuorojen takia loman ulkopuolella.
Koittakaa bridezillat tajuta että jokainen "uniikki" eli täysin samanlainen hääpäivä on muille pettymys ja kallis pakkopulla.
Kukaan ei vain uskalla sanoa tätä juuri teille: Ne juuri teidännäköisetkin häät kuuluvat tähän VMP-kategoriaan eikä me haluta tulla.
PS Kommentit ettei mua kutsuta/halutakaan ei satuta, osaan odottaa ja ihansamamulle.
Odotan, että naimisiin menevä pari ymmärtää erottaa vihkimisen ja juhlat. Mikään ei ole tylsempää ja teennäisempää kuin perus hääpäivä, odota kirkolla, kuuntele kirkossa papin höpinät, nene ulos odottamaan hääparia, siirry juhlapaikalle odottamaan hääparia, odota ruokailua, odota sitä ja tätä ja monesti ihanassa kesäsateessa. Siinä menee päivä ihan hukkaan ja kuinka moni vieras oikeasti on innoissaan moisesta? Ihan lähimpien häissä on ollut pakko käydä, muista olen kieltäytynyt.
Häät polttareista hääjuhliin on myös turhin rahanmeno ikinä, sekä hääparille, että vieraille.
No onhan se ihan kamalaa jos joutuu olemaan häissä ja vieläpä odottelemaan
Huhhuh, kyllä on elämä yhtä kärsimystä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut häissä mihin olisi kutsuttu random-ihmisiä aveckeina. En kutsuisi omiinkaan.
Toivottavasti sinua ei puolisosi ystävät kutsu mihinkään, random kun olet.
Tää voi nyt olla sulle shokki mutta meitäkin tosiaan on, jotka ei haluta mihinkään ventovieraiden kissanristiäisiin. Mulla on ihan omakin elämä, pari kertaa on miehen kavereilta tullut yhteistä kutsua johonkin tupareihin tai synttäreille enkä ole koskaan mennyt, kiittänyt toki kutsusta mutta vedonnut muihin kiireisiin.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan kamalaa jos joutuu olemaan häissä ja vieläpä odottelemaan
Huhhuh, kyllä on elämä yhtä kärsimystä!
No itse asiassa on se tylsimmillään sen verran kärsimystä että ihan mielellään skippaa koko pönötyksen, jos pari ei ole itselle läheinen. Edellisissä häissä, jossa olin, oli heinäkuisena päivänä noin 30 astetta lämmintä, ja matala ilmastoimaton juhlarakennus oli käytännössä sauna. Siinä meni ensin alkuun joku 40 minuuttia ilman että tapahtui mitään, pari oli kuvattavana ja erinäiset valmistelut kesken. Todellakin tuli siinä hikoillessa mieleen että miksi edes lähdin.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan kamalaa jos joutuu olemaan häissä ja vieläpä odottelemaan
Huhhuh, kyllä on elämä yhtä kärsimystä!
Jahas, eli sinunkin juhlissasi saa vieraat istua jossain sivussa kuivin suin ja viihdyttää toinen toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan kamalaa jos joutuu olemaan häissä ja vieläpä odottelemaan
Huhhuh, kyllä on elämä yhtä kärsimystä!
Voin myös odotella maalin kuivumista. Yhtä lailla tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät.
Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.
Tänä kesänä kumppanini oli lapsuudenystävänsä häissä, joissa kaikki muut saman ystäväpiirin kutsut olivat avecillisia, mutta kumppanini ei. Se oli hieman erikoista, ja kumppanini mietti tovin, haluaako ollenkaan mennä häihin, joihin minä en ole tervetullut. Minä tai edes kumppanini ei ole tavannut morsianta, joka ilmeisesti vieraslistasta päätti. Minä en kutsumattomuudesta loukkaantunut, mutta ihmettelin rajausperustetta (olemme olleet yhdessä kaksi vuotta, joten ihan uudesta suhteesta ei ole kyse). Olisin mielelläni mennyt häihin ja tutustunut paremmin kumppanini ystäviin, mutta siihen tarjoutuu muita tilaisuuksia. Kannustin myös kumppaniani menemään juhliin, koska niin harvoin koko ystäväporukka on koolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät.
Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.
Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se ihan kamalaa jos joutuu olemaan häissä ja vieläpä odottelemaan
Huhhuh, kyllä on elämä yhtä kärsimystä!
No itse asiassa on se tylsimmillään sen verran kärsimystä että ihan mielellään skippaa koko pönötyksen, jos pari ei ole itselle läheinen. Edellisissä häissä, jossa olin, oli heinäkuisena päivänä noin 30 astetta lämmintä, ja matala ilmastoimaton juhlarakennus oli käytännössä sauna. Siinä meni ensin alkuun joku 40 minuuttia ilman että tapahtui mitään, pari oli kuvattavana ja erinäiset valmistelut kesken. Todellakin tuli siinä hikoillessa mieleen että miksi edes lähdin.
Tuo kuvaaminen ja vieraiden odotuttaminen on yksi asia, jota en ole häissä ikinä tajunnut, ja omissa häissäni valokuvat otettiin ennen vihkimistä, kun vielä bonuksena kampaus ja meikki olivat vielä parhaimmillaan (hellepäivänä nämäkin ottavat osumaa varsin äkkiä) - joskin piti vain sitten muistaa laittaa vihkisormus kuviin ja ottaa se uudestaan pois ennen vihkisaliin astumista.
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä ja meidän lapset. Ja se meidän koira. Vxxxt jonkun häistä.
Miksi minun pitäisi piitata sun häistä enemmän kuin omista lapsista tai vaikka sitten siitä koirasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät.
Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.
Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.
Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!
"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"
He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mahtavaa jos koko hääpaska lopultakin vaan loppuisi. Älkää järjestäkö häitä. Kukaan ei halua tulla sinne! Meillä kaikilla on paljon parempaa tekemistä. Kiinnostus nolla.
Helvetissä on lisäksi pakko olla oma VIP-osasto niille jotka vievät näin kylmän ilmaston ihmisiltä yhden vapaan, yhteisen kesäviikonlopun!
Monilla pareilla on se yksi yhteinen per kuukausi muutenkin työvuorojen takia loman ulkopuolella.
Koittakaa bridezillat tajuta että jokainen "uniikki" eli täysin samanlainen hääpäivä on muille pettymys ja kallis pakkopulla.
Kukaan ei vain uskalla sanoa tätä juuri teille: Ne juuri teidännäköisetkin häät kuuluvat tähän VMP-kategoriaan eikä me haluta tulla.
PS Kommentit ettei mua kutsuta/halutakaan ei satuta, osaan odottaa ja ihansamamulle.
Odotan, että naimisiin menevä pari ymmärtää erottaa vihkimisen ja juhlat. Mikään ei ole tylsempää ja teennäisempää kuin perus hääpäivä, odota kirkolla, kuuntele kirkossa papin höpinät, nene ulos odottamaan hääparia, siirry juhlapaikalle odottamaan hääparia, odota ruokailua, odota sitä ja tätä ja monesti ihanassa kesäsateessa. Siinä menee päivä ihan hukkaan ja kuinka moni vieras oikeasti on innoissaan moisesta? Ihan lähimpien häissä on ollut pakko käydä, muista olen kieltäytynyt.
Häät polttareista hääjuhliin on myös turhin rahanmeno ikinä, sekä hääparille, että vieraille.
Ai. Minä rakastan häitä. Tosin en ole koskaan ollut tylsissä häissä, ehkä se johtuu siitä. Aina on ollut tosi kivaa.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"
He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.
Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta sen tilinumeron sitten kuitenkin pistitte, vaikka ette mitään tarvitse? 😃 Jännä!"
He eivät tarvinneet tavaraa, kuten kommentista käy ilmi. Kaikki tarvitsevat rahaa.
Niinhän me kaikki. Pointti taisi olla että rahasummien nurkuminen on aina vain avoimempaa ja minimisumma on noussut vauhdilla. Tässä vaiheessa häihin osallistuminen alkaa olla pienituloiselle niin iso panostus, että osa jättää sen takia kokonaan menemättä.
Ei kai se sen avoimempaa ole ikinä ollut kuin tilinumeron ilmoittaminen kutsussa tai esim. hääinfo-nettisivulla.
Näitä minimisummajuttuja en ymmärrä, en ole ikinä törmännyt edes välillisesti kutsuun jossa ilmoitettaisiin joku minimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin tässä ihan vahvistaa että lapsenhoito on monesti tekosyy jättää väliin jopa häät, joihin sen lapsen olisi saanut tuoda. Katsokaas kun ei voisi vähempää kiinnostaa ne teidän tylsät pönötysjuhlanne ja se pakollinen sadan euron pääsymaksu, jota lahjaksikin sanotaan. Jaan täysin näkemyksen, että monessa muussa maassa jopa hautajaiset ovat hauskemmat kuin suomalaiset häät.
Olenko väärässä kun musta tuntuu että tää häiden rahanruinauskulttuuri on lähtenyt täysin lapasesta vasta tässä 10-15 vuoden sisään? Olin pari-kolmekymppinen nollarilla enkä muista että olisi ollut minkään valtakunnan painetta laittaa vihittäville rahaa, saati sitten tätä nykyistä 50 euron minimiä. En muista, oliko kutsuissa edes välttämättä tilinumeroa. Yleensä hankittiin joku henkilökohtainen mutta halpa lahja.
Varmaan "rahanruinauskulttuuri" on yleistynyt sitä mukaa, kun avioitumisikä on noussut ja pareilla on kaikkea tarpeellista valmiiksi. Esim. kun muutin mieheni kanssa yhteen, oltiin kolmikymppisiä ja asuttu vuosikaudet omillamme, joten kaikkea kodin tavaraa oli tuplana tai jopa triplana eikä yhtään mitään kaivattu tai tarvitu lisää, kun entisiäkin piti heittää pois. Siksi laitettiin kutsuun pyyntö, ettei kukaan toisi tavaraa, koska juuri nuo "henkilökohtaiset mutta halvat lahjat" kaikilta 80 vieraalta olisivat olleet aivan painajainen, jotain hassuja tekstitauluja tai kuvamukeja tai tuikkukuppeja tai mitä näitä nyt on. Toki parikymppisten kaveripiirihäät ovat asia erikseen, ja itsekin olen niitä ysärin lopussa ja nollarin alussa kiertänyt.
Minä taas näen asian niin että olisi loogisempaa jos avoin rahan kerjääminen VÄHENISI avioitumisiän noustessa. Keski-ikää lähestyvällä pariskunnalla on yleensä tuloja ja varallisuutta sen verran että budjetin ei tarvitse perustua vierailta kerättävän rahaan. Se mielestäni osoittaa ihan eri tavalla arvokkuuttakin, että halutaan oikeasti järjestää läheisille juhlat, joita he eivät joudu itse kustantamaan pakollisten "lahjojen" muodossa. Pitäisi olla ihan se ja sama, onko vieraan lahja sata euroa vai itse neulotut villasukat. Jos et tykkää villasukista niin lahjoitat ne sitten pois, mutta vieraan arvoa ei pitäisi siinä mitata.
Avecit ulos. Esimerkkinä Linnan juhlat, yhtenä iltana yhdessä ja seuraavana päivänä sitten ei enää. Miksi alkaa maksaa sellaisen avecin juhlimista, ei kannattaisi kutsua kuin tosi vakiintuneita pareja, ei yllyttää parinvaihtamiseen sitenkin, että kutsutaan aina se, jonka kanssa joku silloin sattuu olemaan. Pitää voida ottaa yksinkin kutsu vastaan.