Lue keskustelun säännöt.
Ensin lapsettomat häät, nyt avecittomat häät!? Seuraavaksi vieraattomat häät?
Kommentit (676)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi, että melkein puolet häävieraista olisi minulle lähes tuntemattomia. Ehkä jos joku ystävistäni ei tunne ketään muuta vierasta, hän saisi tuoda avecin, ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi tai kiusalliseksi.
Miksi häihin pitää kutsua porukkaa joita ei sen verran tunne että heidän puolisoista olisi edes joku käry?
Opiskeluporukka? Työporukka? Harrastusporukka? Mulla ainakin on kaikissa kolmessa kategoriassa ollut läheisiä kavereita, joita en kuitenkaan ole koskaan tavannut puolisoiden kanssa eikä ole ollut tarkoituskaan.
Toinen lukunsa ovat pitkäaikaiset ystävät, joiden puolisot ovat vaihtuneet, ja kun harvoin nähdään, niin uusia ei ole edes tavannut, kun taas ne alkuperäiset on tullut tunnettua jo 20 vuotta. Toki pitäisi kutsua uusien kanssa, mutta olisi se jotenkin vähän vaivaannuttavaa, sori siitä.
No itsellä ei kyllä tulisi mieleenkään kutsua omiin juhliin ketään, jonka tunnen niin huonosti, etten tiedä edes hänen puolisonsa nimeä, saati että onko puolisoa. Ihan sama, mistä porukasta kyse. Tää on jotenkin tosi outo ketju kun ainakin itselle on ihan uutta tietoa, että jotkut kutsuu häihinsä ihmisiä, joiden elämästä eivät tiedä mitään.
No sulla ei sitten varmaan ole elämässäsi sellaista porukkaa, mitä tässä tarkoitetaan. Itselläni sen sijaan on harrastusporukka, jonka olen tuntenut 30 vuotta ja jonka kanssa vietin suurimman osan kaikesta ajastani nuorena aikuisena. Tuon porukan jäsenten kanssa jatketaan juttua vuosien jälkeenkin siitä, mihin on viimeksi jääty, mutta puolisoita on sinä aikana tullut ja mennyt eikä näistä suurinta osaa ole puolin ja toisin tavattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi, että melkein puolet häävieraista olisi minulle lähes tuntemattomia. Ehkä jos joku ystävistäni ei tunne ketään muuta vierasta, hän saisi tuoda avecin, ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi tai kiusalliseksi.
Miksi häihin pitää kutsua porukkaa joita ei sen verran tunne että heidän puolisoista olisi edes joku käry?
Opiskeluporukka? Työporukka? Harrastusporukka? Mulla ainakin on kaikissa kolmessa kategoriassa ollut läheisiä kavereita, joita en kuitenkaan ole koskaan tavannut puolisoiden kanssa eikä ole ollut tarkoituskaan.
Toinen lukunsa ovat pitkäaikaiset ystävät, joiden puolisot ovat vaihtuneet, ja kun harvoin nähdään, niin uusia ei ole edes tavannut, kun taas ne alkuperäiset on tullut tunnettua jo 20 vuotta. Toki pitäisi kutsua uusien kanssa, mutta olisi se jotenkin vähän vaivaannuttavaa, sori siitä.
No itsellä ei kyllä tulisi mieleenkään kutsua omiin juhliin ketään, jonka tunnen niin huonosti, etten tiedä edes hänen puolisonsa nimeä, saati että onko puolisoa. Ihan sama, mistä porukasta kyse. Tää on jotenkin tosi outo ketju kun ainakin itselle on ihan uutta tietoa, että jotkut kutsuu häihinsä ihmisiä, joiden elämästä eivät tiedä mitään.
No sulla ei sitten varmaan ole elämässäsi sellaista porukkaa, mitä tässä tarkoitetaan. Itselläni sen sijaan on harrastusporukka, jonka olen tuntenut 30 vuotta ja jonka kanssa vietin suurimman osan kaikesta ajastani nuorena aikuisena. Tuon porukan jäsenten kanssa jatketaan juttua vuosien jälkeenkin siitä, mihin on viimeksi jääty, mutta puolisoita on sinä aikana tullut ja mennyt eikä näistä suurinta osaa ole puolin ja toisin tavattu.
Nuo ei kuulosta sellaisilta tutuilta, joita minä kutsuisin häihin ollenkaan, mutta kukin toki tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi, että melkein puolet häävieraista olisi minulle lähes tuntemattomia. Ehkä jos joku ystävistäni ei tunne ketään muuta vierasta, hän saisi tuoda avecin, ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi tai kiusalliseksi.
Miksi häihin pitää kutsua porukkaa joita ei sen verran tunne että heidän puolisoista olisi edes joku käry?
Opiskeluporukka? Työporukka? Harrastusporukka? Mulla ainakin on kaikissa kolmessa kategoriassa ollut läheisiä kavereita, joita en kuitenkaan ole koskaan tavannut puolisoiden kanssa eikä ole ollut tarkoituskaan.
Toinen lukunsa ovat pitkäaikaiset ystävät, joiden puolisot ovat vaihtuneet, ja kun harvoin nähdään, niin uusia ei ole edes tavannut, kun taas ne alkuperäiset on tullut tunnettua jo 20 vuotta. Toki pitäisi kutsua uusien kanssa, mutta olisi se jotenkin vähän vaivaannuttavaa, sori siitä.
No itsellä ei kyllä tulisi mieleenkään kutsua omiin juhliin ketään, jonka tunnen niin huonosti, etten tiedä edes hänen puolisonsa nimeä, saati että onko puolisoa. Ihan sama, mistä porukasta kyse. Tää on jotenkin tosi outo ketju kun ainakin itselle on ihan uutta tietoa, että jotkut kutsuu häihinsä ihmisiä, joiden elämästä eivät tiedä mitään.
No sulla ei sitten varmaan ole elämässäsi sellaista porukkaa, mitä tässä tarkoitetaan. Itselläni sen sijaan on harrastusporukka, jonka olen tuntenut 30 vuotta ja jonka kanssa vietin suurimman osan kaikesta ajastani nuorena aikuisena. Tuon porukan jäsenten kanssa jatketaan juttua vuosien jälkeenkin siitä, mihin on viimeksi jääty, mutta puolisoita on sinä aikana tullut ja mennyt eikä näistä suurinta osaa ole puolin ja toisin tavattu.
Nuo ei kuulosta sellaisilta tutuilta, joita minä kutsuisin häihin ollenkaan, mutta kukin toki tyylillään.
Mä veikkaan että näitä muinaisten säbäkavereiden ja 15 vuoden takaisten naapureiden kutsumista harrastaa lähinnä ne, joille ne sadan hengen showhäät on se juttu. Suurella päivällä pitää olla riittävästi yleisöä, ja antaahan se nuppiluku myös vaikutelman menestyneestä ihmisestä, joten siinä on ihan sivuseikka, tietääkö tämän ihmisen nykyisestä elämästä yhtään mitään. Sitten jos vielä ymmärtää kutsua riittävän hyvätuloisia ihmisiä niin häälahjarahojen muodossa voi jo vähän jäädä voitollekin.
Avec tarkoittaa nimenomaan seuralaista. Olen ollut taidenäyttelyn avajaisissa äidin avecina, elokuvan ensi-illassa tyttären avecina jne.
Avec on ranskaa ja tarkoittaa kera. Turha vängätä selvästä asiasta.
On aika tylyä, kun niinkin voidaan menetellä, että kutsutaan avioparista vain toinen, häävieraaksi, lapsineen tai ilman. Jos olisin se rannalle jätetty aviopuoliso, katkaisisin kyllä suhteet lopullisesti kokonaan tuollaiseen hääpariin, vaikka syynä olisi se, etteivät kutsutta jäänestä olisi pitäneetkään ja olettivat, ettei tulisikaan, vaikka kutsuttaisiin. Niin kyllä koko aviopari pitää kutsua tai sitten ei kumpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä voit kieltäytyä kutsusta.
Kavereiden ja sukulaisten vieraiksi jääneiden puolisoiden ruokailun maksaminen on älytön kuluerä.
Miten sitten avioerossa maksetaan aikanaan maksettujen häiden kustannukset, ellei ainakaan ole maksettu puoliksi. Jäänee sen maksettavaksi, joka ne aikanaan on maksanut, karumpaa, jos toisen puoliskon vanhemmat jopa eikä hääparista edes vain se toinen pääosin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei tunnu ymmärtävän että kapasiteetti ja budjetti ovat rajalliset. Jos kutsuu 8 hengen kaveriporukan ja siitä jokaiselle avec mukaan (joita ei välttämättä ole koskaan tavannut) niin se tarkoittaa sitten 8 muun vieraan poisjättämistä. Meillä oli juuri näin, että tämä isompi porukka kutsuttiin ilman aveceja. He kuitenkin tuntevat toisensa, toisin kuin muut yksittäiset kaverit joiden puoliso myös kutsuttiin.
Minä ymmärrän täysin. Ymmärrätkö sinä että joku jää pois jos ei puolisoa kutsuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlissa avec ei mielestäni ole vain turha kuluerä vaan sillä myös varmistetaan vieraiden edes jonkunlainen viihtyminen. Olen itse ollut parissa häissä joissa en tunne oikeastaan ketään hääparin lisäksi. Olisi ollut ihan kammottavaa olla tuollaisissa häissä ilman avecia. Jos ei ole varaa ruokkia aveceja niin sitten kannattaa kylmästi supistaa vieraslistaa ja kutsua vain ne läheisimmät.
Vierailija kirjoitti:
On aika tylyä, kun niinkin voidaan menetellä, että kutsutaan avioparista vain toinen, häävieraaksi, lapsineen tai ilman. Jos olisin se rannalle jätetty aviopuoliso, katkaisisin kyllä suhteet lopullisesti kokonaan tuollaiseen hääpariin, vaikka syynä olisi se, etteivät kutsutta jäänestä olisi pitäneetkään ja olettivat, ettei tulisikaan, vaikka kutsuttaisiin. Niin kyllä koko aviopari pitää kutsua tai sitten ei kumpaakaan.
Aveciton kutsu ei tarkoita sitä että vakiintunut puoliso jätetään kutsumatta. Miten tämä voi olla noin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesitkö ap, että molempia aloituksessasi ehdottamia häävaihtoehtoja kyllä jo onkin :)
Niin vieraattomia häitä kuin yksin häiden pitämistä rinsessapuvussa.
En jaksa enää muistaa, millä nimellä ja mitä tuossa jälkimäisessä sitten juhlittiin, jotain itseriittoisuutta, itsellisyyttä ja rikasta elämää ystävineen ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi, että melkein puolet häävieraista olisi minulle lähes tuntemattomia. Ehkä jos joku ystävistäni ei tunne ketään muuta vierasta, hän saisi tuoda avecin, ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi tai kiusalliseksi.
Miksi häihin pitää kutsua porukkaa joita ei sen verran tunne että heidän puolisoista olisi edes joku käry?
Opiskeluporukka? Työporukka? Harrastusporukka? Mulla ainakin on kaikissa kolmessa kategoriassa ollut läheisiä kavereita, joita en kuitenkaan ole koskaan tavannut puolisoiden kanssa eikä ole ollut tarkoituskaan.
Toinen lukunsa ovat pitkäaikaiset ystävät, joiden puolisot ovat vaihtuneet, ja kun harvoin nähdään, niin uusia ei ole edes tavannut, kun taas ne alkuperäiset on tullut tunnettua jo 20 vuotta. Toki pitäisi kutsua uusien kanssa, mutta olisi se jotenkin vähän vaivaannuttavaa, sori siitä.
No itsellä ei kyllä tulisi mieleenkään kutsua omiin juhliin ketään, jonka tunnen niin huonosti, etten tiedä edes hänen puolisonsa nimeä, saati että onko puolisoa. Ihan sama, mistä porukasta kyse. Tää on jotenkin tosi outo ketju kun ainakin itselle on ihan uutta tietoa, että jotkut kutsuu häihinsä ihmisiä, joiden elämästä eivät tiedä mitään.
No sulla ei sitten varmaan ole elämässäsi sellaista porukkaa, mitä tässä tarkoitetaan. Itselläni sen sijaan on harrastusporukka, jonka olen tuntenut 30 vuotta ja jonka kanssa vietin suurimman osan kaikesta ajastani nuorena aikuisena. Tuon porukan jäsenten kanssa jatketaan juttua vuosien jälkeenkin siitä, mihin on viimeksi jääty, mutta puolisoita on sinä aikana tullut ja mennyt eikä näistä suurinta osaa ole puolin ja toisin tavattu.
Nuo ei kuulosta sellaisilta tutuilta, joita minä kutsuisin häihin ollenkaan, mutta kukin toki tyylillään.
Mä veikkaan että näitä muinaisten säbäkavereiden ja 15 vuoden takaisten naapureiden kutsumista harrastaa lähinnä ne, joille ne sadan hengen showhäät on se juttu. Suurella päivällä pitää olla riittävästi yleisöä, ja antaahan se nuppiluku myös vaikutelman menestyneestä ihmisestä, joten siinä on ihan sivuseikka, tietääkö tämän ihmisen nykyisestä elämästä yhtään mitään. Sitten jos vielä ymmärtää kutsua riittävän hyvätuloisia ihmisiä niin häälahjarahojen muodossa voi jo vähän jäädä voitollekin.
Minä sain taannoin kutsun häihin entiseltä työkaverilta, jonka kanssa en ole ollut enää missään tekemisissä Facebook-kaveruutta enempää. Kyseessä on just sellainen melko pinnallinen ja turhamainen ihminen, jolle tärkeintä taatusti oli, että häihin saadaan paljon ihmisiä. En tiedä, onko hänellä varsinaisesti läheisiä kovinkaan paljon, koska hän ei koskaan vaikuttanut sellaiselta että ihmissuhteiden syvyys olisi merkinnyt oikein mitään. En enää edes muista, oliko kutsu avec, en todellakaan mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika tylyä, kun niinkin voidaan menetellä, että kutsutaan avioparista vain toinen, häävieraaksi, lapsineen tai ilman. Jos olisin se rannalle jätetty aviopuoliso, katkaisisin kyllä suhteet lopullisesti kokonaan tuollaiseen hääpariin, vaikka syynä olisi se, etteivät kutsutta jäänestä olisi pitäneetkään ja olettivat, ettei tulisikaan, vaikka kutsuttaisiin. Niin kyllä koko aviopari pitää kutsua tai sitten ei kumpaakaan.
Aveciton kutsu ei tarkoita sitä että vakiintunut puoliso jätetään kutsumatta. Miten tämä voi olla noin vaikeaa?
Ei todellakaan ja eiköhän se ole niin, että useimmiten se vakiintunut puoliso lukeutuu sitten myös jo hääparin ystäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat ikimuistoinen juhla paitsi hääparille, myös läheisille ja ystäville. Siihen kannattaa panostaa once in a lifetime -hengessä ainakin ekalla kerralla. Se luo muistoja ja perheeseen historiaa jota ilman elämä on sitä ”maistraattia,” eli harmaata ja tylsää. Avecit kuuluu mukaan, vaikka ei olisi tuttuja, häiden jälkeen ovat. Juhli elämäsi tärkeitä hetkiä ja luo itsellesi historiaa, älä niuhota ja kursaile vaan elä. Kukaan ei kuolinvuoteella sano että ”onneksi säästin ja menin naimisiin maistraatissa…”
Kuule, kyllä ei ole toisten häät vieraalle ikimuistoiset. Yhdet tai kahdet häät muistan poikkeuksellisen hyvän tunnelman ja ihanan parin vuoksi, mutta muut ovat samaa mattoa muotioikkuineen. Osa elämän kudelmaa ne on ja siinä hetkessä tietenkin juhlat. Mutta ei ne mitään ikimuistoisia kokemuksia ole.
Terveisin mummeli
Useimmissa häissä on tullut käytyä, mitkään eivät ole olleet ikimuistoisia edes parille, koskapa ovat jo eronneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ihmettelen, miksi juhlista on tullut niin vierasvihamielisiä. Ennen vieraiden viihtyminen oli kunnia-asia. Ja toisaalta myös vieraat pitivät tärkeänä olla paikalla, jos ei ollut pakottavaa syytä kieltäytyä."
Minusta asia on päinvastoin. Vieraiden viihtymiseen panostetaan enemmän kuin koskaan. Ruoka on oikeasti hyvää, juomaa on moneen makuun ja musiikkiin on yleensä panostettu palkkaamalla bändi tai dj.
Monessa pikkuasiassakin vieraat otetaan mielestäni pääsääntöisesti tosi hyvin huomioon; kaikenlaiseen odotteluun (esim. hääparin kuvauksen ajan) on varattu juomia ja/tai pikkupurtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä voit kieltäytyä kutsusta.
Kavereiden ja sukulaisten vieraiksi jääneiden puolisoiden ruokailun maksaminen on älytön kuluerä.
No ehkäpä ne voi tulla tutuiksi siellä (rummunpärinää) häissä…? Oisko mitään?
Hääjuhlan aikana tutuiksi?! Oletko koskaan ollut häissä?
Ennen vanhaan isot häät oli tärkeä paikka löytää puoliso.
Samoin oli ideana tutustuttaa suvut. Eli laitettiin istumaan siten, että eri suvut istuivat tutustumismielessä lajiteltuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat ikimuistoinen juhla paitsi hääparille, myös läheisille ja ystäville. Siihen kannattaa panostaa once in a lifetime -hengessä ainakin ekalla kerralla. Se luo muistoja ja perheeseen historiaa jota ilman elämä on sitä ”maistraattia,” eli harmaata ja tylsää. Avecit kuuluu mukaan, vaikka ei olisi tuttuja, häiden jälkeen ovat. Juhli elämäsi tärkeitä hetkiä ja luo itsellesi historiaa, älä niuhota ja kursaile vaan elä. Kukaan ei kuolinvuoteella sano että ”onneksi säästin ja menin naimisiin maistraatissa…”
Kuule, kyllä ei ole toisten häät vieraalle ikimuistoiset. Yhdet tai kahdet häät muistan poikkeuksellisen hyvän tunnelman ja ihanan parin vuoksi, mutta muut ovat samaa mattoa muotioikkuineen. Osa elämän kudelmaa ne on ja siinä hetkessä tietenkin juhlat. Mutta ei ne mitään ikimuistoisia kokemuksia ole.
Terveisin mummeliUseimmissa häissä on tullut käytyä, mitkään eivät ole olleet ikimuistoisia edes parille, koskapa ovat jo eronneet.
Ei kai ero pyyhi pois muistoa hääjuhlasta?
Vierailija kirjoitti:
On aika tylyä, kun niinkin voidaan menetellä, että kutsutaan avioparista vain toinen, häävieraaksi, lapsineen tai ilman. Jos olisin se rannalle jätetty aviopuoliso, katkaisisin kyllä suhteet lopullisesti kokonaan tuollaiseen hääpariin, vaikka syynä olisi se, etteivät kutsutta jäänestä olisi pitäneetkään ja olettivat, ettei tulisikaan, vaikka kutsuttaisiin. Niin kyllä koko aviopari pitää kutsua tai sitten ei kumpaakaan.
Tuskin jäisivät kaipaamaan tuollaista ymmärtämätöntä ihmistä.
Mun äitiä on aina harmittanut kun isäni veljen häihin ei kutsuttu, vaikka vanhempani olivat jo kihloissa (ja pian menivätkin jo naimisiin).
Äitini ei halunnut sitten myöskään kutsua tuota veljeä vaimoineen omiin häihinsä.
Isäni toinen veli toki kutsuttiin.
Välit korjaantuivat pian tuon pienen nokittelun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häät ovat ikimuistoinen juhla paitsi hääparille, myös läheisille ja ystäville. Siihen kannattaa panostaa once in a lifetime -hengessä ainakin ekalla kerralla. Se luo muistoja ja perheeseen historiaa jota ilman elämä on sitä ”maistraattia,” eli harmaata ja tylsää. Avecit kuuluu mukaan, vaikka ei olisi tuttuja, häiden jälkeen ovat. Juhli elämäsi tärkeitä hetkiä ja luo itsellesi historiaa, älä niuhota ja kursaile vaan elä. Kukaan ei kuolinvuoteella sano että ”onneksi säästin ja menin naimisiin maistraatissa…”
Kuule, kyllä ei ole toisten häät vieraalle ikimuistoiset. Yhdet tai kahdet häät muistan poikkeuksellisen hyvän tunnelman ja ihanan parin vuoksi, mutta muut ovat samaa mattoa muotioikkuineen. Osa elämän kudelmaa ne on ja siinä hetkessä tietenkin juhlat. Mutta ei ne mitään ikimuistoisia kokemuksia ole.
Terveisin mummeliUseimmissa häissä on tullut käytyä, mitkään eivät ole olleet ikimuistoisia edes parille, koskapa ovat jo eronneet.
Ei kai ero pyyhi pois muistoa hääjuhlasta?
Moni varmaa toivoo, että pyyhkisi.
Meitäkin oli häät, missä vanhemmat ja sisarukset ja molemmilta kaksi kaveria ilman puolisoita. Siitä jo aikaa n 40 vuotta . Hyvin kestävä onkin liitto ollut.