Lue keskustelun säännöt.
Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
26.07.2026 |
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (4964)
Jumala kohdataan vain ja ainoastaan Jumalan omilla ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jumala kohdataan vain ja ainoastaan Jumalan omilla ehdoilla.
Kuulostaa mafiapomolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kohdataan vain ja ainoastaan Jumalan omilla ehdoilla.
Kuulostaa mafiapomolta.
Jesaja:
40:15 Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.
"Jesaja:
40:15 Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän."
Mikään kirja ei ole itse todiste omasta oikeassaolostaan.
Vierailija kirjoitti:
"Jesaja:
40:15 Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän."
Mikään kirja ei ole itse todiste omasta oikeassaolostaan.
Tarkoitit kai, että mikään kirja ei ole todiste sisältönsä todenperäisyydestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tarkoitit kai, että mikään kirja ei ole todiste sisältönsä todenperäisyydestä?"
Sama asia eri sanoin.
Vierailija kirjoitti:
"Kuten että islamiin "palataan" kaikista muista uskonnoista. Tähän ei ole mitään perustelua eikä perusteita, muuta kuin että usko ja alistu. "
Kyllähän Raamattukin käytännössä vaittää että jokaiselle on annettu tieto ja todistus Jumalasta ja on vain itsestä kiinni että valitseeko uskoa. Ja koska kyseessä on valinta, on ihan oikein jos väärästä valinnasta seuraa rangaistus. Joten kyllä kristinuskokin on samalla lailla "usko ja alistu".
Jokainen älyllisesti rehellinen kuitenkin joutuu myöntämään että Jumala ei ole antanut jokaiselle oikeasti mitään kunnon tietoa olemassaolostaan eikä uskominen ole mikään valinta.
Uskominen ei ole valinta, jos se käsitetään lähinnä joidenkin totuusväitteiden hyväksymiseksi ja niihin liittyväksi luottamukseksi. Mutta onko se usko josta Raamattu puhuu sellaista vai jotain muuta? Esim. tässä blogissa eräs ortodoksiseen kirkkoon liittynyt luterilaistaustainen teologian tohtori kertoo, miksi usko tarkoittaa hänen mielestään pikemminkin uskollisuutta tai kuuliaisuutta: https://palasia.net/2021/07/22/usko-uskollisuus/
Tässä pieni maistiainen blogista: "Näkemyserot uskon määritelmän suhteen eivät ole ihmeellisiä jo siksi, että kreikan kielessä usko (, pistis) on monimerkityksinen sana. Tämä käy ilmi nopealla vilkaisulla Uuden testamentin kreikan sanakirjaan: usko voi tarkoittaa, muun muassa, totena pitämistä, luottamusta tai uskollisuutta. Tämä viimeksi mainittu merkitys on mielenkiintoinen, koska en ole huomannut sen tulevan esiin protestanttien ja roomalaiskatolilaisten välisissä kiistoissa. Tässä kirjoituksessani pyrin lyhyesti perustelemaan, että Paavali puhuu uskosta uskollisuutena – jopa aivan olennaisessa kohdassa vanhurskauttamisopin kannalta (Room. 1:17!)."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuten että islamiin "palataan" kaikista muista uskonnoista. Tähän ei ole mitään perustelua eikä perusteita, muuta kuin että usko ja alistu. "
Kyllähän Raamattukin käytännössä vaittää että jokaiselle on annettu tieto ja todistus Jumalasta ja on vain itsestä kiinni että valitseeko uskoa. Ja koska kyseessä on valinta, on ihan oikein jos väärästä valinnasta seuraa rangaistus. Joten kyllä kristinuskokin on samalla lailla "usko ja alistu".
Jokainen älyllisesti rehellinen kuitenkin joutuu myöntämään että Jumala ei ole antanut jokaiselle oikeasti mitään kunnon tietoa olemassaolostaan eikä uskominen ole mikään valinta.
Uskominen ei ole valinta, jos se käsitetään lähinnä joidenkin totuusväitteiden hyväksymiseksi ja niihin liittyväksi luottamukseksi. Mutta onko se usko josta Raamattu puhuu sellaista vai jotain muuta? Esim. tässä blogissa eräs ortodoksiseen kirkkoon liittynyt luterilaistaustainen teologian tohtori kertoo, miksi usko tarkoittaa hänen mielestään pikemminkin uskollisuutta tai kuuliaisuutta: https://palasia.net/2021/07/22/usko-uskollisuus/
Tässä pieni maistiainen blogista: "Näkemyserot uskon määritelmän suhteen eivät ole ihmeellisiä jo siksi, että kreikan kielessä usko (, pistis) on monimerkityksinen sana. Tämä käy ilmi nopealla vilkaisulla Uuden testamentin kreikan sanakirjaan: usko voi tarkoittaa, muun muassa, totena pitämistä, luottamusta tai uskollisuutta. Tämä viimeksi mainittu merkitys on mielenkiintoinen, koska en ole huomannut sen tulevan esiin protestanttien ja roomalaiskatolilaisten välisissä kiistoissa. Tässä kirjoituksessani pyrin lyhyesti perustelemaan, että Paavali puhuu uskosta uskollisuutena – jopa aivan olennaisessa kohdassa vanhurskauttamisopin kannalta (Room. 1:17!)."
Uskollisuus tekee asiasta vieläkin kummallisemman. Ensisijaisesti jumaliin uskotaan.
"Uskominen ei ole valinta, jos se käsitetään lähinnä joidenkin totuusväitteiden hyväksymiseksi ja niihin liittyväksi luottamukseksi. Mutta onko se usko josta Raamattu puhuu sellaista vai jotain muuta? Esim. tässä blogissa eräs ortodoksiseen kirkkoon liittynyt luterilaistaustainen teologian tohtori kertoo, miksi usko tarkoittaa hänen mielestään pikemminkin uskollisuutta tai kuuliaisuutta: "
Aivan sama. Miten voisi alkaa olla kuuliainen sellaiselle jumalalle jonka en usko olevan edes olemassa?
Uskonnollisen uskomisen ydin on aina siinä että alkaa pitää totena tai ainakin todenäköisenä että joku jumala on olemassa. Ennen sitä uskoa ei voi olla mitään muutakaan suhdetta tai toimintaa sen jumalan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuten että islamiin "palataan" kaikista muista uskonnoista. Tähän ei ole mitään perustelua eikä perusteita, muuta kuin että usko ja alistu. "
Kyllähän Raamattukin käytännössä vaittää että jokaiselle on annettu tieto ja todistus Jumalasta ja on vain itsestä kiinni että valitseeko uskoa. Ja koska kyseessä on valinta, on ihan oikein jos väärästä valinnasta seuraa rangaistus. Joten kyllä kristinuskokin on samalla lailla "usko ja alistu".
Jokainen älyllisesti rehellinen kuitenkin joutuu myöntämään että Jumala ei ole antanut jokaiselle oikeasti mitään kunnon tietoa olemassaolostaan eikä uskominen ole mikään valinta.
Uskominen ei ole valinta, jos se käsitetään lähinnä joidenkin totuusväitteiden hyväksymiseksi ja niihin liittyväksi luottamukseksi. Mutta onko se usko josta Raamattu puhuu sellaista vai jotain muuta? Esim. tässä blogissa eräs ortodoksiseen kirkkoon liittynyt luterilaistaustainen teologian tohtori kertoo, miksi usko tarkoittaa hänen mielestään pikemminkin uskollisuutta tai kuuliaisuutta: https://palasia.net/2021/07/22/usko-uskollisuus/
Tässä pieni maistiainen blogista: "Näkemyserot uskon määritelmän suhteen eivät ole ihmeellisiä jo siksi, että kreikan kielessä usko (, pistis) on monimerkityksinen sana. Tämä käy ilmi nopealla vilkaisulla Uuden testamentin kreikan sanakirjaan: usko voi tarkoittaa, muun muassa, totena pitämistä, luottamusta tai uskollisuutta. Tämä viimeksi mainittu merkitys on mielenkiintoinen, koska en ole huomannut sen tulevan esiin protestanttien ja roomalaiskatolilaisten välisissä kiistoissa. Tässä kirjoituksessani pyrin lyhyesti perustelemaan, että Paavali puhuu uskosta uskollisuutena – jopa aivan olennaisessa kohdassa vanhurskauttamisopin kannalta (Room. 1:17!)."
Uskollisuus tekee asiasta vieläkin kummallisemman. Ensisijaisesti jumaliin uskotaan.
Kummalliselta se varmaan tuntuukin, jos muuttaa yhden sanan merkityksen mielessään mutta pitäytyy muuten kiinni protestanttisuudesta tutuiksi tulleista käsityksistään. Asia avautuu varmasti paremmin, jos tutustuu ortodoksisuuteen laajemminkin.
Vierailija kirjoitti:
"Uskominen ei ole valinta, jos se käsitetään lähinnä joidenkin totuusväitteiden hyväksymiseksi ja niihin liittyväksi luottamukseksi. Mutta onko se usko josta Raamattu puhuu sellaista vai jotain muuta? Esim. tässä blogissa eräs ortodoksiseen kirkkoon liittynyt luterilaistaustainen teologian tohtori kertoo, miksi usko tarkoittaa hänen mielestään pikemminkin uskollisuutta tai kuuliaisuutta: "
Aivan sama. Miten voisi alkaa olla kuuliainen sellaiselle jumalalle jonka en usko olevan edes olemassa?
Uskonnollisen uskomisen ydin on aina siinä että alkaa pitää totena tai ainakin todenäköisenä että joku jumala on olemassa. Ennen sitä uskoa ei voi olla mitään muutakaan suhdetta tai toimintaa sen jumalan suhteen.
Ortodoksinen kirkko ei rajaa ei-kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle. On täysin mahdollista, että eri tavoin uskovat ihmiset voivat toteuttaa uskollisuutta eri tavoilla, riippuen siitä miten he ymmärtävät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskovaiset on taas poistelleet täältä kriittisiä viestejä. Hyvin te vedätte....
"Ortodoksinen kirkko ei rajaa ei-kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle. On täysin mahdollista, että eri tavoin uskovat ihmiset voivat toteuttaa uskollisuutta eri tavoilla, riippuen siitä miten he ymmärtävät asiat."
Se on toki anteliasta. Mutta silti se ei muuta sitä asiaa että uskominen ei ole valinta eikä se muutu valinnaksi vaikka sen haluasi määritellä vaikka kuuliaisuudeksi. Jos ihminen ei usko jumalan olemassaoloon, ei hän tee mitään sillä ajatuksella että sen olisi jotenkin tarkoitus vaikuttaa suhteeseen siihen jumalaan johon hän ei siis usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ortodoksinen kirkko ei rajaa ei-kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle. On täysin mahdollista, että eri tavoin uskovat ihmiset voivat toteuttaa uskollisuutta eri tavoilla, riippuen siitä miten he ymmärtävät asiat."
Se on toki anteliasta. Mutta silti se ei muuta sitä asiaa että uskominen ei ole valinta eikä se muutu valinnaksi vaikka sen haluasi määritellä vaikka kuuliaisuudeksi. Jos ihminen ei usko jumalan olemassaoloon, ei hän tee mitään sillä ajatuksella että sen olisi jotenkin tarkoitus vaikuttaa suhteeseen siihen jumalaan johon hän ei siis usko.
Myös uskonnottomilla ihmisillä on erilaisia uskomuksia. Ortodoksinen kirkko ei rajaa myöskään uskonnottomia pelastuksen ulkopuolelle, vaan ehkä hekin voivat toteuttaa uskollisuutta Jumalalle tavalla jota he eivät itse tiedosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ortodoksinen kirkko ei rajaa ei-kristittyjä pelastuksen ulkopuolelle. On täysin mahdollista, että eri tavoin uskovat ihmiset voivat toteuttaa uskollisuutta eri tavoilla, riippuen siitä miten he ymmärtävät asiat."
Se on toki anteliasta. Mutta silti se ei muuta sitä asiaa että uskominen ei ole valinta eikä se muutu valinnaksi vaikka sen haluasi määritellä vaikka kuuliaisuudeksi. Jos ihminen ei usko jumalan olemassaoloon, ei hän tee mitään sillä ajatuksella että sen olisi jotenkin tarkoitus vaikuttaa suhteeseen siihen jumalaan johon hän ei siis usko.
Myös uskonnottomilla ihmisillä on erilaisia uskomuksia. Ortodoksinen kirkko ei rajaa myöskään uskonnottomia pelastuksen ulkopuolelle, vaan ehkä hekin voivat toteuttaa uskollisuutta Jumalalle tavalla jota he eivät itse tiedosta.
Sekoitatko nyt mahdollisesti uskonnottomat ja ateistit keskenään? Ateisti ei nimittäin ole uskollinen jumalalle edes vahingossa ja pelkkä uskonnottomuus taas tarkoittaa sitä, että voi hyvinkin uksoa jumalaan, mutta ei halua noudattaa minkään uskonnon määrittelemiä tapoja uskoa.
Vierailija kirjoitti:
"Minulla on muuten hyvä kokemus "ennustuksen" toteutumisesta. "
Sinä puhut nyt jostain ihan muusta kuin uskonnon ennustuksista vaikka Raamatussa.
Periaatteessahan maailmaa ja maailmankaikkeuttakin hallitsevat fysiikan lait ja fysiikan perusvoimat. Jos lähtötilanne on riittävän tarkasti tunnettu, kaiken tapahtuvan pitäisi olla ennalta määrättyä, determinististä, ja siis ennustettavaa. Eli teoriassa jos tietäisimme tarpeeksi, voisimme laskea ennalta, mitä tulee tapahtumaan. Ei olisi vapaata tahtoakaan.
Mutta jostain systeemiin tulee satunnaisuutta, ehkä kaaosteoria voisi selittää sen? Tai jollakin ihmisellä voi olla geenimuoto, jonka seurauksena esim. kätisyys määräytyy satunnaisesti? (Yleisin geenimuoto OO aiheuttaa oikeakätisyyden ja myös heterotsygootti Oo on oikeakätinen, muttei äärimmäisen vahvasti. Mutta oo voi olla yhtä todennäköisesti vasen- tai oikeakätinen.)
"Myös uskonnottomilla ihmisillä on erilaisia uskomuksia. Ortodoksinen kirkko ei rajaa myöskään uskonnottomia pelastuksen ulkopuolelle, vaan ehkä hekin voivat toteuttaa uskollisuutta Jumalalle tavalla jota he eivät itse tiedosta. "
Kiva ajatus mutta silti tiedostamaton teko ei ole uskomista.
"Eli teoriassa jos tietäisimme tarpeeksi, voisimme laskea ennalta, mitä tulee tapahtumaan. Ei olisi vapaata tahtoakaan."
En ole ollenkaan varma että onko vapaata tahtoa. Ihmisellä on toki vahva vapaan tahdon illuusio mutta se ei ole sama asia kuin että vapaa tahto olisi oikeasti olemassa.
Vierailija kirjoitti:
"Myös uskonnottomilla ihmisillä on erilaisia uskomuksia. Ortodoksinen kirkko ei rajaa myöskään uskonnottomia pelastuksen ulkopuolelle, vaan ehkä hekin voivat toteuttaa uskollisuutta Jumalalle tavalla jota he eivät itse tiedosta. "
Kiva ajatus mutta silti tiedostamaton teko ei ole uskomista.
En tarkoittanut tiedostamattomia tekoja vaan sitä, että ihminen voi ehkä tehdä jotain tiedostamatta, että hän toteuttaa niin tehdessään uskollisuutta Jumalalle. (Ja tässä on nyt turha hirttäytyä siihen, mitä suomen kielen sana uskollisuus tarkalleen ottaen tarkoittaa, koska kyse on pelkästä epätarkasta käännöksestä.)
"Kuten että islamiin "palataan" kaikista muista uskonnoista. Tähän ei ole mitään perustelua eikä perusteita, muuta kuin että usko ja alistu. "
Kyllähän Raamattukin käytännössä vaittää että jokaiselle on annettu tieto ja todistus Jumalasta ja on vain itsestä kiinni että valitseeko uskoa. Ja koska kyseessä on valinta, on ihan oikein jos väärästä valinnasta seuraa rangaistus. Joten kyllä kristinuskokin on samalla lailla "usko ja alistu".
Jokainen älyllisesti rehellinen kuitenkin joutuu myöntämään että Jumala ei ole antanut jokaiselle oikeasti mitään kunnon tietoa olemassaolostaan eikä uskominen ole mikään valinta.