Miettivätkö vanhemmat lainkaan sanamuunnoksia antaessaan lapsilleen nimiä?
Jos vanhemmilla olisi hiemankaan verbaalista lahjakkuutta, eivät antaisi pojalleen nimeä Kalle-Pekka. Elleivät haluaisi vuosikausia kestävää kiusaamista.
Työelämässäni olen hymähdellen törmännyt nimiin:
Pentti Hirsjärvi
Timo Hokkanen
Simo Hovari
Sirpa Kyllönen
jne...
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitat tuollaisia ikivanhoja nimiä. Sananmuunnoksilla on leikitty vasta jostain kasarilta-ysäriltä lähtien.
Juuri näin. Ap taitaa olla kovin nuori.
Muistanpa niitä jo 70-luvulta jonne muistini yltää. Eiköhän niitä ole aina ollut.
Ei ole mitenkään yleisenä ilmiönä ollut, ei vanhemmat ikäpolvet näitä harrastaneet. Juuri äitini (äidinkielen ope, nyt eläkkeellä) kanssa tästä puhuttiin.
Ja höpön höpön. Näitä on hoettu iät ja ajat. Kenties joku äikkäope ei ole koskaan liikkunut kunnon kansan piirissä, omassa erityisessään vaan. Suomen kieli on rikas. Se taipuu moneen ja nämä kahden sanan keskinäiset väännöt on vain yksi ilmiö.
On myös ihmisiä, jotka ei millään opi kääntämään sanoja. En tajua, mikä tukos aivoissa heillä siinä on. Ehkä he on niitä, jotka kieltävät ja sivuuttavat koko ilmiön, kun eivät ole sitä edes tunnistaneet ikinä.
Itse puhun sujuvasti niin sanottua kontin kieltä, joka on siis sitä, että jokainen sana käännetään kontti-sanan kanssa keskenään.
Esim. nimi Liisa Anneli Mäkinen olisi kontin kielellä Koosalintti Konneliantti Kokinenmäntti.
Se oli sitten hauskaa lapsena, kun me kontinkielentaitoiset puhuttiin tahallaan keskenään, eikä nää osaamattomat ymmärtäneet yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vanhempien olla todella typeriä, jos eivät tajua pohtia sanan muunnoksia lapselle nimeä suunnitellessaan. Lapsen nimen voi myös vaihtaa, jos virhe on tullut tehtyä. Naimiseen mennessä naisen on hyvä pysähtyä miettimään, pitääkö tyttönimensä vai ottaako miehen nimen. Sanan muunnoksia on tehty iät ja ajat, ei ole pelkkä nykyajan ilmiö.
Naisen? Kuka Kaaleppi sinä olet? Sukunimilaki muuttui kasarilla jo.
Ja ei, sananmuunnokset ei ole mikään ikiaikainen juttu. Nykylapsista kaikki toki tuntee mutta vanhempi väki (siis vaikka 40-luvulla syntyneet) oikeastaan vasta Putouksen myötä tutustui asiaan laajemmin.
90-luvulla oli Radiomafiassa ohjelmasarja Leila ja Annukka. Heillä oli kerran kokonainen tunnin jakso, joka oli alusta loppuun täynnä sanamuunnoksia. Itse opin tekemään niitä jo lapsena 30-luvulla syntyneiden enojeni perässä.
Itse tykkäsin enemmän Terttu ja Arska ohjelmasarjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy vanhempien olla todella typeriä, jos eivät tajua pohtia sanan muunnoksia lapselle nimeä suunnitellessaan. Lapsen nimen voi myös vaihtaa, jos virhe on tullut tehtyä. Naimiseen mennessä naisen on hyvä pysähtyä miettimään, pitääkö tyttönimensä vai ottaako miehen nimen. Sanan muunnoksia on tehty iät ja ajat, ei ole pelkkä nykyajan ilmiö.
Naisen? Kuka Kaaleppi sinä olet? Sukunimilaki muuttui kasarilla jo.
Ja ei, sananmuunnokset ei ole mikään ikiaikainen juttu. Nykylapsista kaikki toki tuntee mutta vanhempi väki (siis vaikka 40-luvulla syntyneet) oikeastaan vasta Putouksen myötä tutustui asiaan laajemmin.
90-luvulla oli Radiomafiassa ohjelmasarja Leila ja Annukka. Heillä oli kerran kokonainen tunnin jakso, joka oli alusta loppuun täynnä sanamuunnoksia. Itse opin tekemään niitä jo lapsena 30-luvulla syntyneiden enojeni perässä.
Itse tykkäsin enemmän Terttu ja Arska ohjelmasarjasta.
Siitä en ole kuullutkaan. Tenkasen Arska tosin oli tuttu. Jopa muutamia isoja hittejä esittänyt taiteilijanimimerkki, jolle Leevi and the Leavingsien vetäjä Gösta Sundqvist teki kappaleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuran Salli oli tunnettu samoileva hoituri aikoinaan Lapissa. Oli sarvista kyhätyt kuksat ja kaikki.
Nyt en ymmärtänyt. Laikoinaan apissa? eihän tuossa ole mitään ideaa.
Se olikin vain sellainen tolkuton muisto Lapista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mietin kun tytöille kolme nimeä piti kehittää.Ne pitää sointuja.
Et sitten ymmärtänyt otsikkoa ollenkaan
Vierailija kirjoitti:
Totta kai mietin. Tyttäreni on Pönti Aadanen jos sen kääntää eli ihan siansaksaa.
Onko tyttäresi nimi Aada Pöntinen?
Se ei käänny Pönti Aadaseksi. Eli et osaa kääntää sanoja oikealla tavalla.
Oikeasti se kääntyisi: Pööda Antinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuran Salli oli tunnettu samoileva hoituri aikoinaan Lapissa. Oli sarvista kyhätyt kuksat ja kaikki.
Nyt en ymmärtänyt. Laikoinaan apissa? eihän tuossa ole mitään ideaa.
Et näköjään ymmärrä mitään muutakaan!
Jurvan kynttilätehtaalla oli aikoinaan töissä Kaija Turkulainen.
Murhaava salkkumies oli turvaton kyherö ja turvaton karkulainen.
Muistaako kukaan enää Pirkka Pekka Peteliuksen ja Pedro Hietasen Dokulamppua? Sehän oli täynnä näitä muunnoksia. Yksi parhaita oli runoilija Tammi Dobermannin runo ”Sirpa kylmissään”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mietitty 😯
Mummuni ja Ukkini eivät miettineet mutta silloin ihmiset eivät olleet niin kaksimielisiä. 🙄
Lapseni kaverinsa kanssa taannoin, joskus 2000-luvun alussa hihittelivät jollekin esiteini-ikään kuuluneelle pikkutuhmalle jutulle. Kun heitin väliin jonkun nuoruudestani tutun läpän samassa genressä, tytär katsoi silmät pyöreinä, että miten sinä äiti tuollaisia tiedät. Eipä siihen tarvinnut muuta sanoa, että kyllä sinun mummosikin nuo jutut tiesi, ja varmasti hänen äitinsäkin. Ei vain ole ollut tarvetta sinulle opettaa, kun opit ne kuitenkin muualtakin.
Isovanhempani olivat todella kaksimielisiä, jutut roisia. Kahvipöydässä käytiin läpi ruumiintoimintoja ja kellä tutuista ei enää ottanut eteen (vanhuksilla yleinen vaiva). Tai että mummon viljelemät kaktukset muistuttivat isoa komeaa k*rpää. Tuo k-sanahan samoin kuin v-sanakin ovat todella vanhaa perua, eivät mitään nuorison keksintöjä. Rivot sananmuunnokset olivat tähän vain pikantti lisä, harmittomammasta päästä. Tuolloin teininä kuuntelin korvat punaisina, omat lapseni eivät noita enää edes ymmärtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mietin kun tytöille kolme nimeä piti kehittää.Ne pitää sointuja.
Merja Huininki
Pesäpalloilija Piri Jippola
Lätkän pelaaja Konjamin Perhonen
Iso osa ihmisistä ei tämän ketjun perusteella enää tunnista sananmuunnosta, joten huoletta voi antaa minkä nimen tahansa!
Kyllä sanaleikkejä on harrastettu niin kauan kuin on puhetaitoa ollut. Epäilenpä, että kauemmin kuin ihminen on nykyisenä lajina ollut olemassa.
Fiksuimmat ovat myös kielellisesti luovempia. Sitten on niitä tosikoita ja muita perässä vedettäviä.
Vierailija kirjoitti:
Pasi Kuikka on erään suomalaisen bajamaja-firman toimistusjohtaja
On kai kun vaihtoi nimensä, ei ole ristimänimi
Vierailija kirjoitti:
Karita Tykkä.
Tyrita Kakkä? Mitä tuossa on?
Vierailija kirjoitti:
Ei sananmuunnos mutta Anu Saukkoja on useampia.
Ei niitä niin montaa ole kuin palstalla väitetään.
Nyt en ymmärtänyt. Laikoinaan apissa? eihän tuossa ole mitään ideaa.