Lue keskustelun säännöt.
Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
26.07.2026 |
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (385)
Vaihdetaan Kaisan tilalle Antti…#ällöäitimyytti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olet kerran saanut uupumus tai masennusdiagnoosin, sen jälkeen kaikki vaivat menevät tämän dg:n alle. Paras oli kun menin valittamaan kurkkukipua, lääkäri aivan pokkana sanoi, että syynä voisi olla todennäköisesti masennusoire. Vastaanotolla hän ei tehnyt muuta kuin vilkaisi kurkkuuni ja totesi sen olevan terveen näköinen. Hakeuduin yksityiselle korva-nenä-kurkkulääkärille, joka sitten diagnosoi kilpirauhasen tulehduksen. Tämä on yksi monista kerroista, jolloin hoitoa on vaikea saada ja tulee tunne että lääkäri ei edes kuuntele. Olen menettänyt uskoni terveydenhuoltoon ja pelkään vanhuutta vaivoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murhaäitiä ylistetään. Mihin tämä maailma on mennyt.
Eikös tuo kerro vauvalaisten suhtautumisesta asiaan. Voi murhata ja tappaa ja silti sinua ihannoidaan.
Missä tätä muka on ihannoitu? Ei missään. On tuomittu teko ja samalla todettu, että se olisi voitu estää, jos terveysongelma olisi hoidettu. Ei se ole mitään ihannoimista.
Tämä.
Mitä p#skaa luinkaan? On oikein huolella koitettu selitellä tilannetta ja sönköttää kuinka tämäkin olisi voitu estää yms. Hullu on hullu, eikä muuksi muutu. Olisi taatusti toteuttanut aikeensa kaikesta huolimatta. Oli myös kunnon sa la liit to hör hö - hänhän koki vain pelastavansa poikansa kaikelta maailman pahuudelta.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet kerran saanut uupumus tai masennusdiagnoosin, sen jälkeen kaikki vaivat menevät tämän dg:n alle. Paras oli kun menin valittamaan kurkkukipua, lääkäri aivan pokkana sanoi, että syynä voisi olla todennäköisesti masennusoire. Vastaanotolla hän ei tehnyt muuta kuin vilkaisi kurkkuuni ja totesi sen olevan terveen näköinen. Hakeuduin yksityiselle korva-nenä-kurkkulääkärille, joka sitten diagnosoi kilpirauhasen tulehduksen. Tämä on yksi monista kerroista, jolloin hoitoa on vaikea saada ja tulee tunne että lääkäri ei edes kuuntele. Olen menettänyt uskoni terveydenhuoltoon ja pelkään vanhuutta vaivoineen.
Oletko jaksanut tehdä valituksia noista? Kannattaisi. Muutosta ei julkisella tapahdu jos ihmiset eivät valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi varmaan kannattanut mennä sinne kontrollikäynnille. Olisi kivuille voitu jotain tehdä, mutta eihän yksilöä voi syyttää....
Joo, todennäköisesti olisi saanut parempaa hoitoa, jos olisi käynyt kontrollissa. Me ei kuitenkaan tiedetä, milloin ja minkälainen tämä kontrolliaika olisi ollut, eikä miksi hän peruutti kontrollin. On ihan kohtuuton rangaistus kontrollikäynnin väliinjättämisestä, että ilmiselvät sappikivut jätetään hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä jutussa koko villakoiran ydin ole se, että tämä ihminen yksinkertaisesti uupui lopullisesti kovaan kipuun, siis sekosi kovasta fyysisestä kivusta kohtalokkain seurauksin. Ei ihminen pysty voimakkaassa, pitkään jatkuneessa kiputilassa ajattelemaan enää järkevästi ja loogisesti. Kivulla loppuun ajettu ihminen ajattelee vain, että miten saa tämän loppumaan, miten pääsee pois. Ja lapset halusi ottaa mukaansa, pois "pahasta maailmasta" jossa itse joutui kärsimään niin valtavasti. Olis päästy todellakin valtavan paljon vähemmällä, kun olis vaan leikattu ne sappikivet pois, sehän on ihan rutiinileikkaus kirurgeille.
Pitää ottaa huomioon myös se ettei lääkäreiden mielestä kipujen aiheuttaja voinut olla sappikivet, joten luonnollisesti äiti alkoi etsimään muita syitä kivuille. Lääkehuuruissaan päätyi sitten siihen, että kivut aiheutuvat höpöhöpöjutuista ja lapsetkin saavat kärsittäväkseen samanlaiset kivut. Ei äidillä ollut mitään syytä päätellä kipujen johtuvan sappikivistä ja täten päätellä ettei niillä ole mitään vaikutusta hänen lapsiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätti menemättä kontrolliajalle. Silloin tipahtaa pois hoidon piiristä. Ihmisellä itselläänkin on vastuu.
Joo, hauskasti tämä jätetään huomioimatta. Ei heru sympatiaa murhaajaa kohtaan. Olis päästänyt vain itsensä päiviltään, vaan ei kun piti viedä syyttömät lapset mukanaan. Pahuuden ilmentymä, toivottavasti käristyy h e l v e t i n tulessa ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minultakin on leikattu sappikivet, ja se on kyllä aivan järjettömän kivulias vaiva. Onneksi pääsin eroon.
Onhan se ihan selvä, että kyseisellä naisella oli jonkinlainen mielenterveysongelma päällä myös. Surullista on, että selvästi kumpaakaan vaivaa ei onnistuttu hoitamaan riittävän hyvin.
Itse olisin sitä mieltä, että todennettavat, kivuliaat vaivat, kuten esim. luunmurtumat ja sappikivet täytyy kyllä pystyä diagnosoimaan ja hoitamaan myös mielenterveyspotilailta.
Ei ole terveydenhuollon syy, että tämä nainen teki laajennetun itsemurhan (nainen on syyllinen, joskin ehkä jossain määrin alentuneesti syyntakeinen) mutta kyllä tämä vaikuttaa ihan totaaliselta epäonnistumiselta sairaanhoidon puolesta.
Nainen ravasi hoidossa harva se päivä. Tutkittiin somatiikan että psyk puolella. Jätti menemättä kontrolleihin. Sekaantui hörhöihin ja uskoi heitä. Kyllä, vika on muiden.
Mä olen mennyt (muualla kuin Suomessa) sappikivikivuissa sairaalaan, oli ensimmäinen kohtaus. Mut olisi leikattu samana päivänä, mutta mulla oli tilanne, etten voinut just sillä hetkellä olla toipilas. Sain lääkityksen (antibiootti), ja elin toista kohtausta vältellen, hyvin rajatulla ruokavaliolla, kunnes tilanne oli ohi, ja sit mut leikattiinkin toisen kohtauksen myötä. Ei sappikiviä hoideta kontrolleilla, vaan leikkauksella.
Kyllähän terveydenhuolto on epäonnistunut, jos potilas ravaa hoidoissa harva se päivä ja tutkitaan, eikä mitään edistystä tapahdu.
Niin kuin sanoin, ei ole terveydenhuollon syy, mutta eihän ne saaneet hoidettua somaattista eikä psykiatrista sairautta. Se on epäonnistuminen.
Aika olennainen kysymys on se, tehtiinkö vatsan ultraäänitutkimus, ja mitä sieltä paljastui. Ei sappikiviä todellakaan aina leikata kiireellisesti, tuollainen tiehyeen jumiutunut kivi kyllä. Aiheuttaa muutakin ikävää kuin pelkkää kipua.
Päivystyksissä ravaa kaiken maailman mt-tapauksia, jotka puhuvat mitä sattuu. Ja vatsan alueen kipu on sellainen, että useimmiten sille ei löydy selittävää syytä (n. 70% kaikista tapauksista).
Valitettava tosiasia on myös se, että jos on mt-lääkitys ja puhut päivystyksessä pehmoisia ja elohopeamyrkytys/rokotesalaliittojuttuja, sinua ei välttämättä oteta vakavasti. Lääkäritkin ovat ihmisiä, ja tässä oli joku kokematon kandi tekemässä päätöksiä, ja psykiatrian sh, jotka eivät muutenkaan osaa mitään.
Jos ultraa ei tehty, mielestäni aika selkeä hoitovirhe. Muussa tapauksessa ei välttämättä, muuten kuin psykiatrian osalta ehkä. Ja psykiatrian diagnostiikka on muutenkin vaikea laji, joten virheitä tapahtuu paljonkin.
Tässä on tarina esitettynä yhden osa puolen lasien läpi katsottuna, kun toista osa puolta sitoo se vaitiolovelvollisuus.
Kaikkia ei voida pelastaa vaikka omaiset jokaisessa vastaavassa tapauksessa tuota lausetta hokee, miten se juuri minun omainen olisi ollut pelastettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä p#skaa luinkaan? On oikein huolella koitettu selitellä tilannetta ja sönköttää kuinka tämäkin olisi voitu estää yms. Hullu on hullu, eikä muuksi muutu. Olisi taatusti toteuttanut aikeensa kaikesta huolimatta. Oli myös kunnon sa la liit to hör hö - hänhän koki vain pelastavansa poikansa kaikelta maailman pahuudelta.
Toivottavasti olet provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos potilas itse kieltäytyy tutkimuksista tai ei saavu niihin (tämäkin siis itse perui kontrolliajan), niin ei terveydenhuollossa voi pakollakaan tutkia (paitsi ehkä lähettämällä psykiatriselle, jotta siellä saisi potilaaseen vähän järkeä päähän). Lisäksi, jos voimakkain oire on kuitenkin psykiatrinen, niin ehkä se osasto oli oikea osasto potilaalle.
Tämäkin juttu on sellainen, että meille kerrotaan vain omaisen näkemys asioista. Emme tiedä kaikkia yksityiskohtia, joten ei voi oikein sanoa mitään. Paitsi sen, että mielessä oli selvästi vikaa, koska päätyi mur haam aan omat lapsensa, toki fyysistäkin vkaa, mutta ilmiselvästi psykatrinen vika oli vakavampi. Mikään sappikivitauti ei aja mu r haa aan omia lapsiaan.
Hän hakeutui päivystykseen kovissa sappikivikivuissa. Ei tutkittu päivystyksessä vaan pistettiin psykiatriselle! Hänellä oli todettu kivet jo aiemmin, olihan tuo päivän selvää, että kipu oli sappikivikohtauksesta johtuvaa!
Ennen tuota päivystykseen hakeutumista oli tapahtunut jo nippu asioita, joihin omaisten olisi pitänyt reagoida huoli-ilmoituksella. Aviomies seurasi sivusta kun rouva sekoili ”Hän alkoi hakea selityksiä fyysisille kivuilleen muualta, Antti kertoo.
Niitä Kaisa myös löysi. Hän päätyi nopeasti Facebook-ryhmään, joissa levitettiin disinformaatiota rokotteiden haitoista”
Älkää pyrkikö syyttelemää kotioloja. Siellä kaikki oli hyvin. Samoin mt ongelmat, kaisalla ei niitä ollut. Kaikki virheet tapahtuivat Hoitajien toimesta. Lääkäreitä ei voi syyttää koska heidän työtä on aivan varmasti pyritty sabotoimaan hoitajien toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minultakin on leikattu sappikivet, ja se on kyllä aivan järjettömän kivulias vaiva. Onneksi pääsin eroon.
Onhan se ihan selvä, että kyseisellä naisella oli jonkinlainen mielenterveysongelma päällä myös. Surullista on, että selvästi kumpaakaan vaivaa ei onnistuttu hoitamaan riittävän hyvin.
Itse olisin sitä mieltä, että todennettavat, kivuliaat vaivat, kuten esim. luunmurtumat ja sappikivet täytyy kyllä pystyä diagnosoimaan ja hoitamaan myös mielenterveyspotilailta.
Ei ole terveydenhuollon syy, että tämä nainen teki laajennetun itsemurhan (nainen on syyllinen, joskin ehkä jossain määrin alentuneesti syyntakeinen) mutta kyllä tämä vaikuttaa ihan totaaliselta epäonnistumiselta sairaanhoidon puolesta.
Nainen ravasi hoidossa harva se päivä. Tutkittiin somatiikan että psyk puolella. Jätti menemättä kontrolleihin. Sekaantui hörhöihin ja uskoi heitä. Kyllä, vika on muiden.
Mä olen mennyt (muualla kuin Suomessa) sappikivikivuissa sairaalaan, oli ensimmäinen kohtaus. Mut olisi leikattu samana päivänä, mutta mulla oli tilanne, etten voinut just sillä hetkellä olla toipilas. Sain lääkityksen (antibiootti), ja elin toista kohtausta vältellen, hyvin rajatulla ruokavaliolla, kunnes tilanne oli ohi, ja sit mut leikattiinkin toisen kohtauksen myötä. Ei sappikiviä hoideta kontrolleilla, vaan leikkauksella.
Kyllähän terveydenhuolto on epäonnistunut, jos potilas ravaa hoidoissa harva se päivä ja tutkitaan, eikä mitään edistystä tapahdu.
Niin kuin sanoin, ei ole terveydenhuollon syy, mutta eihän ne saaneet hoidettua somaattista eikä psykiatrista sairautta. Se on epäonnistuminen.
Aika olennainen kysymys on se, tehtiinkö vatsan ultraäänitutkimus, ja mitä sieltä paljastui. Ei sappikiviä todellakaan aina leikata kiireellisesti, tuollainen tiehyeen jumiutunut kivi kyllä. Aiheuttaa muutakin ikävää kuin pelkkää kipua.
Päivystyksissä ravaa kaiken maailman mt-tapauksia, jotka puhuvat mitä sattuu. Ja vatsan alueen kipu on sellainen, että useimmiten sille ei löydy selittävää syytä (n. 70% kaikista tapauksista).
Valitettava tosiasia on myös se, että jos on mt-lääkitys ja puhut päivystyksessä pehmoisia ja elohopeamyrkytys/rokotesalaliittojuttuja, sinua ei välttämättä oteta vakavasti. Lääkäritkin ovat ihmisiä, ja tässä oli joku kokematon kandi tekemässä päätöksiä, ja psykiatrian sh, jotka eivät muutenkaan osaa mitään.
Jos ultraa ei tehty, mielestäni aika selkeä hoitovirhe. Muussa tapauksessa ei välttämättä, muuten kuin psykiatrian osalta ehkä. Ja psykiatrian diagnostiikka on muutenkin vaikea laji, joten virheitä tapahtuu paljonkin.
No eikös tuossa jutussa sanottu, että sappikivet oli aiemmin todettu, mutta uudella keikalla päivystyksessä oltiin sitä mieltä, että koska potilas ei ole keltainen, täytyy syyn olla psykiatrinen?
Terveydenhuollossa toimivat ihmiset ovat usein putkiaivoisia. Jälki voi olla rumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätti menemättä kontrolliajalle. Silloin tipahtaa pois hoidon piiristä. Ihmisellä itselläänkin on vastuu.
Joo, hauskasti tämä jätetään huomioimatta. Ei heru sympatiaa murhaajaa kohtaan. Olis päästänyt vain itsensä päiviltään, vaan ei kun piti viedä syyttömät lapset mukanaan. Pahuuden ilmentymä, toivottavasti käristyy h e l v e t i n tulessa ikuisesti.
Äiti näki lapsissaan samat oireet kuin itsessään ja silkkaa jalouttaa pelasti myös lapsensa kärsimykseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Ihan taloudelliseltakin kannalta menetettiin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos mietitään vain rahaa. Menetettiin myös kaksi tulevaa veronmaksajaa. Isänkin työkyky todennäköisesti alentunut.
Mitä tässä tapauksessa olisi muka voinut enempää tehdä? Nainen lähetettiin hoitoon, sappikivet oli todettu, mutta kieltäytyi niiden hoidosta, koska ei uskonut kipujen syyn olevan siinä.
Mitä vielä voisi muka tehdä?
Hän ei kieltäytynyt niiden hoidosta. Lue juttu.
Hänet olisi pitänyt tutkia sappikivipotilaana siinä päivystyksessä, kun sappikivikohtauksessa marssi sisälle. Häntä ei tutkittu, vaan pistettiin sappikivuissa kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle.
Perui ajan, jossa todennäköisesti olisi voitu keskustella leikkauksesta eikä varannut kiireesti uutta aikaa tilalle. Tämä antaa aika vahvan viestin siitä että sappikivet ei enää vaivaa, jos niihin ei halua hoitoakaan.
Seuraavaksi tarvitsikin hoitoa raskasmetallimyrkytykseen jonkun vuosia sitten saadun rokotteen takia, joten...
Kaisa oli ultrattu aiemmin ja oli löydetty sappikivet.
Hän ei mennyt kontrollikäynnille ilmeisesti siksi, koska kipuja ei enää silloin ollut.
Sappikivissä kuitenkin ne kivut tulevat ja menevät, pitkiäkin taukoja välissä. Yksi kipukohtaus kestää 15 minuutista 13 tuntiin. Voi olla pitkiä viikkojen kivuttomia taukoja välissä.
Ja sitten kun tämä Kaisa hakeutui kovissa sappikivuissa sairaalan päivystykseen, häntä ei enää ultrattu uudelleen, että mikäs on tilanne nyt niiden kivien suhteen, vaan hänet pistettiin psykiatriselle.
Ruumiinavauksessa todettiin, että yksi sappikivi oli sappitiehyissä jumissa, joka aiheuttaa todella kovan kivun.
Hän ei siis saanut asianmukaista hoitoa sappikipukohtauksessa, eli hänet olisi pitänyt ultrata uudelleen, todeta tilanne, että täällä on kivi jumissa, antaa lääkettä ja miettiä sappirakon poistoleikkausta sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minultakin on leikattu sappikivet, ja se on kyllä aivan järjettömän kivulias vaiva. Onneksi pääsin eroon.
Onhan se ihan selvä, että kyseisellä naisella oli jonkinlainen mielenterveysongelma päällä myös. Surullista on, että selvästi kumpaakaan vaivaa ei onnistuttu hoitamaan riittävän hyvin.
Itse olisin sitä mieltä, että todennettavat, kivuliaat vaivat, kuten esim. luunmurtumat ja sappikivet täytyy kyllä pystyä diagnosoimaan ja hoitamaan myös mielenterveyspotilailta.
Ei ole terveydenhuollon syy, että tämä nainen teki laajennetun itsemurhan (nainen on syyllinen, joskin ehkä jossain määrin alentuneesti syyntakeinen) mutta kyllä tämä vaikuttaa ihan totaaliselta epäonnistumiselta sairaanhoidon puolesta.
Nainen ravasi hoidossa harva se päivä. Tutkittiin somatiikan että psyk puolella. Jätti menemättä kontrolleihin. Sekaantui hörhöihin ja uskoi heitä. Kyllä, vika on muiden.
Mä olen mennyt (muualla kuin Suomessa) sappikivikivuissa sairaalaan, oli ensimmäinen kohtaus. Mut olisi leikattu samana päivänä, mutta mulla oli tilanne, etten voinut just sillä hetkellä olla toipilas. Sain lääkityksen (antibiootti), ja elin toista kohtausta vältellen, hyvin rajatulla ruokavaliolla, kunnes tilanne oli ohi, ja sit mut leikattiinkin toisen kohtauksen myötä. Ei sappikiviä hoideta kontrolleilla, vaan leikkauksella.
Kyllähän terveydenhuolto on epäonnistunut, jos potilas ravaa hoidoissa harva se päivä ja tutkitaan, eikä mitään edistystä tapahdu.
Niin kuin sanoin, ei ole terveydenhuollon syy, mutta eihän ne saaneet hoidettua somaattista eikä psykiatrista sairautta. Se on epäonnistuminen.
Aika olennainen kysymys on se, tehtiinkö vatsan ultraäänitutkimus, ja mitä sieltä paljastui. Ei sappikiviä todellakaan aina leikata kiireellisesti, tuollainen tiehyeen jumiutunut kivi kyllä. Aiheuttaa muutakin ikävää kuin pelkkää kipua.
Päivystyksissä ravaa kaiken maailman mt-tapauksia, jotka puhuvat mitä sattuu. Ja vatsan alueen kipu on sellainen, että useimmiten sille ei löydy selittävää syytä (n. 70% kaikista tapauksista).
Valitettava tosiasia on myös se, että jos on mt-lääkitys ja puhut päivystyksessä pehmoisia ja elohopeamyrkytys/rokotesalaliittojuttuja, sinua ei välttämättä oteta vakavasti. Lääkäritkin ovat ihmisiä, ja tässä oli joku kokematon kandi tekemässä päätöksiä, ja psykiatrian sh, jotka eivät muutenkaan osaa mitään.
Jos ultraa ei tehty, mielestäni aika selkeä hoitovirhe. Muussa tapauksessa ei välttämättä, muuten kuin psykiatrian osalta ehkä. Ja psykiatrian diagnostiikka on muutenkin vaikea laji, joten virheitä tapahtuu paljonkin.
No eikös tuossa jutussa sanottu, että sappikivet oli aiemmin todettu, mutta uudella keikalla päivystyksessä oltiin sitä mieltä, että koska potilas ei ole keltainen, täytyy syyn olla psykiatrinen?
Eiköhän ne ollut rouvan horinat jotka johti psykiatriseen päätelmään eikä se ihon väri. 🥱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Ihan taloudelliseltakin kannalta menetettiin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos mietitään vain rahaa. Menetettiin myös kaksi tulevaa veronmaksajaa. Isänkin työkyky todennäköisesti alentunut.
Mitä tässä tapauksessa olisi muka voinut enempää tehdä? Nainen lähetettiin hoitoon, sappikivet oli todettu, mutta kieltäytyi niiden hoidosta, koska ei uskonut kipujen syyn olevan siinä.
Mitä vielä voisi muka tehdä?
Hän ei kieltäytynyt niiden hoidosta. Lue juttu.
Hänet olisi pitänyt tutkia sappikivipotilaana siinä päivystyksessä, kun sappikivikohtauksessa marssi sisälle. Häntä ei tutkittu, vaan pistettiin sappikivuissa kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle.
Perui ajan, jossa todennäköisesti olisi voitu keskustella leikkauksesta eikä varannut kiireesti uutta aikaa tilalle. Tämä antaa aika vahvan viestin siitä että sappikivet ei enää vaivaa, jos niihin ei halua hoitoakaan.
Seuraavaksi tarvitsikin hoitoa raskasmetallimyrkytykseen jonkun vuosia sitten saadun rokotteen takia, joten...
Sappikivet eivät vaivaakaan 24/7. Välissä saattaa olla pitkiä kivuttomia taukoja, jopa vuosien taukoja.
Kaisa ei näköjään ymmärtänyt, että hänen kipujensa syy on nimenomaan ne sappikivet! Hän lähti etsimään vastauksia muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sosiaalipuoli mokannut. Jos häneen olisi laitettu enemmän resursseja, hän olisi hengissä.
Ihan taloudelliseltakin kannalta menetettiin ahkera ja tunnollinen työntekijä. Jos mietitään vain rahaa. Menetettiin myös kaksi tulevaa veronmaksajaa. Isänkin työkyky todennäköisesti alentunut.
Mitä tässä tapauksessa olisi muka voinut enempää tehdä? Nainen lähetettiin hoitoon, sappikivet oli todettu, mutta kieltäytyi niiden hoidosta, koska ei uskonut kipujen syyn olevan siinä.
Mitä vielä voisi muka tehdä?
Ei enää uskonut kun oli jonottanut hoitoa niin pitkään että kuuppa oli jo levinnyt. Kivut ja univaje ja muut tekijät.
Ja se on hyväksyttävä selitys teolle?
Ei ole hyväksyttävää, mutta teon voi silti ymmärtää. Olisi ollut estettävissä.
Tehdään ajatusleikki. Jos perheenisä olisi kärsinyt sappikivistä ja tehnyt samanlaisen tempun, löytyykö vieläkin yhtä paljon ymmärrystä?
Nimenomaan selittävää syytä tässä etsittiin, oli tekijä kuka tahansa. Yleensä joku kasvain päässä aiheuttaa sekoamista ja kaikki ymmärtävät sen. Oli sekoajan sukupuoli mikä tahansa. Sitten taas joku miestyypillinen "kunnia" ei ole ymmärrettävää, koska siinä ei ole fyysistä tekijää, vaan sosiaalinen tietoisesti rakennettu ajatusvääristymä, jota ei edes haluta korjata.
En puhunut kunniamurhista mitään. Ihanko todella löytyisi yhtä paljon ymmärrystä miehelle, joka alkoi sekoilla ja meni netin salaliittojen syövereihin, jolla oli sappikivivaivoja ja mt-ongelmia ja ajoi päin rekkaa lapset kyydissä?
Itse veikkaan vahvasti, että pelkästään sukupuolet päikseen vaihtamalla keskustelu aiheesta olisi hyvin erilaista.
Aika olennainen kysymys on se, tehtiinkö vatsan ultraäänitutkimus, ja mitä sieltä paljastui. Ei sappikiviä todellakaan aina leikata kiireellisesti, tuollainen tiehyeen jumiutunut kivi kyllä. Aiheuttaa muutakin ikävää kuin pelkkää kipua.
Päivystyksissä ravaa kaiken maailman mt-tapauksia, jotka puhuvat mitä sattuu. Ja vatsan alueen kipu on sellainen, että useimmiten sille ei löydy selittävää syytä (n. 70% kaikista tapauksista).
Valitettava tosiasia on myös se, että jos on mt-lääkitys ja puhut päivystyksessä pehmoisia ja elohopeamyrkytys/rokotesalaliittojuttuja, sinua ei välttämättä oteta vakavasti. Lääkäritkin ovat ihmisiä, ja tässä oli joku kokematon kandi tekemässä päätöksiä, ja psykiatrian sh, jotka eivät muutenkaan osaa mitään.
Jos ultraa ei tehty, mielestäni aika selkeä hoitovirhe. Muussa tapauksessa ei välttämättä, muuten kuin psykiatrian osalta ehkä. Ja psykiatrian diagnostiikka on muutenkin vaikea laji, joten virheitä tapahtuu paljonkin.