Millä perusteella lihaa syövä ihminen on eläinrakas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä käytännöllinen, mutta silti eettinen ratkaisu tähän on tiukka lainsäädäntö, jolla eläintuotannon kaikkiin vaiheisiin liittyy tiukat vaatimukset, jotka keskittyvät tuotantoeläinten fyysiseen ja mentaaliseen hyvinvointiin. Tämä tulee nostamaan esim. lihan hintaa merkittävästi, mutta ihmiset syövät nykyään paljon enemmän lihaa kuin terveellinen sekaruokavalio edellyttää (esim. 70-luvulla ihmiset söivät noin 15 kg lihaa per henkilö vuodessa, nyt 4-5 -kertaisen määrän, eikä 70-luvulla Suomessa kukaan kärsinyt aliravitsemuksesta). 

Suurimmat ongelmat käytännössä liittyvät tällä hetkellä siihen, että iso osa ihmisistä haluaa syödä lihaa suunnilleen joka aterialla ja haluaa sen olevan halpaa. Tätä halua ei voi perustella terveellisellä ruokavaliolla mitenkään, vaan se on lähinnä itsekästä hedonismia. 

Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset syövät suomalaisia enemmän lihaa ja elävät suomalaisia pidempään.

Korrelaatiosta ei automaattisesti seuraa kausalisaatiota. Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset myös puhuvat romaanisia kieliä, mutta suomalaiset eivät. Onko siis romaanisten kielien puhuminen yhteydessä pidempään elinikään. Jos elinikä pitenee mitä enemmän lihaa syö (ainakin tiettyyn pisteeseen asti), niin se täytyy osoittaa tutkimuksilla, joiden tuloksista muiden tekijöiden vaikutukset on eliminoitu pois. 

Ei tutkimus eikä tiede pysty sanomaan, miten asiat ovat, koska se on loogisesti mahdotonta. Tiede pystyy sanomaan vain kuinka asiat eivät ole, koska on loogisesti mahdotonta verifioida mitään tieteellistä väitettä. Tieteellisiä väitteitä voidaan ainoastaan falsifioida.

Eli tiede ei pysty sanomaan mikä lääke auttaa tiettyyn sairauteen? Se pystyy siis ainostaan osoittamaan, mitkä lääkkeet eivät toimi? Kuinka paljon sinulla takana opintoja, jotka tähtäävät tieteellisen metodin periaatteiden ja käytännön toteutuksen ymmärtämiseen?

Tieteenfilosofiassa ymmärrettiin jo 100 vuotta sitten, ettei tieteellisiä teorioita tai väitteitä voida todistaa tosiasioiksi, koska tiede itsessään perustuu aksioomiin, joita ei voida todistaa tosiasioiksi. Ihmisille opetetaan koulussa, että 1+1 = 2, mutta moderni matematiikka on kumonnut tämän oletuksen ja osoittanut eksplisiittisesti, että ihminen ei edes konkreettisesti tiedä, mitä 1+1 on yleisessä tapauksessa. On aika hölmöä yrittää väittää, että tieteessä voisi jotain tietää.

Tieteenfilosofinen lähtökohta on yksi asia. Kaikkien tietorakenteiden perusteissa on aukkoja (esim. Gödelin epätäydellisyyslause), jotka tekevät tietorakenteesta epätäydellisen. Silti käytännön tasolla on mahdollista saada tuloksia, joiden epävarmuus on niin pieni, että niitä on mielekästä käytännössä tulkita tiedoksi. Siten inhimillinen ymmärrys maailmasta etenee. Aina on se mahdollisuus, että nykyinen paras käsitys osoitetaankin virheelliseksi, mutta suurin osa tällaisesta "tiedosta" kestää kaikki käytännön yritykset kumota se tieto. 

Jos näin ei olisi, niin emme olisi pystyneet minkäänlaiseen tieteellis-tekniseen kehitykseen muuten kuin puhtaasti sattumalta. Toki on mahdollista, ettei ibuprofeeni auta mitenkään särkyyn, vaan jokaisessa tapauksessa, kun Buranan ottanut kokee, että kipu on vähentynyt tai hävinnyt, on se seurausta jostain muusta ilmiöstä kuin havannoistamme siitä, miten ibuprofeeni vaikuttaa kehossa (voi toki olla, että myös havaintomme ibuprofeenin toiminnasta ja niistä havainnoista tehdyt johtopäätökset ovat virheelliset).

Kuitenkin sinäkin käytät myös sitä miettimättä joka päivä hyödyksesi tavalla tai toisella tieteellisellä metodilla tuotettua "tietoa", ja melko hyvin se tuntuu toimivan tietorakenteen epätäydellisyydestä huolimatta, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Tätä mietin nuorena itsekin, ja päätin lopettaa eläinten syönnin tarpeettomana. Täytän tänä vuonna 77, enkä ole lihaa kaivannut 60 vuoteen. Kunto hyvä - ei lääkkeitä.

Upeaa, perässä tullaan! 
Itsellä tosin vasta vähän yli 30v takana.

Vierailija kirjoitti:

Mä en välitä siitä, miten joku luokittelee mut. Olen eläinrakas omasta mielestäni, vaikken sun tai jonkun muun mielestä ole. Ei kiinnosta randomien ajatukset. 

Kyllä sen itse tietää. Olen  myös eläin ja lapsi, ihmisrakas, vaikka ilmeisesti  huhut, mustamaalaus ja osin jopa  rikoksin ja sabotoinnein toteutettu gang stalking on kertonut muuta.

Ihmiset on liian tyhmiä suurin osa. Siksi tuollainen gang stalking saattaa onnistua kun vuosikymmeniä pyörii. 
Jos tietäisivät oikeasti minkä takia tuollainen on järjestetty, eivät osallistuisi  ainakaan pahalla tai häiritsevällä tarkoituksella. 

Yksinkertaisuuden merkki: Osallistuu häirintään ja rikoksiinkin itseään tuntematonta kohtaan joka ei ole tehnyt  mitäön pahaa tai rikoksia kenellekään,

Myös jos ei tunnista häirintää ja rikoksia muka jostain kiva kampanjasta tai muka jostain ihan hyvää ideologiaa vaan kampanjasta, on yksinkertainen ihminen. 

Se että on törkeiden rikosten, gsng stalkingin ja häirinnän kohde ei tarkoita , että olisi yksinkertainen. Ei vaikka ei sanoisi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä käytännöllinen, mutta silti eettinen ratkaisu tähän on tiukka lainsäädäntö, jolla eläintuotannon kaikkiin vaiheisiin liittyy tiukat vaatimukset, jotka keskittyvät tuotantoeläinten fyysiseen ja mentaaliseen hyvinvointiin. Tämä tulee nostamaan esim. lihan hintaa merkittävästi, mutta ihmiset syövät nykyään paljon enemmän lihaa kuin terveellinen sekaruokavalio edellyttää (esim. 70-luvulla ihmiset söivät noin 15 kg lihaa per henkilö vuodessa, nyt 4-5 -kertaisen määrän, eikä 70-luvulla Suomessa kukaan kärsinyt aliravitsemuksesta). 

Suurimmat ongelmat käytännössä liittyvät tällä hetkellä siihen, että iso osa ihmisistä haluaa syödä lihaa suunnilleen joka aterialla ja haluaa sen olevan halpaa. Tätä halua ei voi perustella terveellisellä ruokavaliolla mitenkään, vaan se on lähinnä itsekästä hedonismia. 

Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset syövät suomalaisia enemmän lihaa ja elävät suomalaisia pidempään.

Miksi näistä vertailuista jätetään aina pois maat, joissa syödään lihaa suomalaisia enemmän mutta ei eletä yhtä pitkään.

Mielenkiintoista on se, että yhtäältä Suomessa sanotaan, että Välimeren ruokavalio on terveellistä ja toisaalta, että lihan syöntiä tulee välttää, koska se on epäterveellistä. Mutta Välimeren maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, syödään paljon lihaa!

Tuo "Välimeren ruokavalio" on median keksimä nimike tietynlaiselle, hyväksi todetulle dieetille, eikä mikään objektiivinen sarake.

Ei eläinrakkaan tarvitse kaikkia maailman eläimiä rakastaa, riittää että tykkää petoeläimistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä käytännöllinen, mutta silti eettinen ratkaisu tähän on tiukka lainsäädäntö, jolla eläintuotannon kaikkiin vaiheisiin liittyy tiukat vaatimukset, jotka keskittyvät tuotantoeläinten fyysiseen ja mentaaliseen hyvinvointiin. Tämä tulee nostamaan esim. lihan hintaa merkittävästi, mutta ihmiset syövät nykyään paljon enemmän lihaa kuin terveellinen sekaruokavalio edellyttää (esim. 70-luvulla ihmiset söivät noin 15 kg lihaa per henkilö vuodessa, nyt 4-5 -kertaisen määrän, eikä 70-luvulla Suomessa kukaan kärsinyt aliravitsemuksesta). 

Suurimmat ongelmat käytännössä liittyvät tällä hetkellä siihen, että iso osa ihmisistä haluaa syödä lihaa suunnilleen joka aterialla ja haluaa sen olevan halpaa. Tätä halua ei voi perustella terveellisellä ruokavaliolla mitenkään, vaan se on lähinnä itsekästä hedonismia. 

Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset syövät suomalaisia enemmän lihaa ja elävät suomalaisia pidempään.

Miksi näistä vertailuista jätetään aina pois maat, joissa syödään lihaa suomalaisia enemmän mutta ei eletä yhtä pitkään.

Mielenkiintoista on se, että yhtäältä Suomessa sanotaan, että Välimeren ruokavalio on terveellistä ja toisaalta, että lihan syöntiä tulee välttää, koska se on epäterveellistä. Mutta Välimeren maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, syödään paljon lihaa!

Tuo "Välimeren ruokavalio" on median keksimä nimike tietynlaiselle, hyväksi todetulle dieetille, eikä mikään objektiivinen sarake.

En ole lukenut tutkimuksia aiheesta, mutta media näyttää viittaavaan käsitteellä yleensä ruokavalioon, joka sisältää paljon ns. hyviä rasvoja (kuten kylmäpuristettua oliiviöljyä) ja kalaa. 

Minä rakastan mansikoita jotka minä söin.

APlle järkyttävä uutinen.

Monet söpötkin eläimet syövät lihaa.

Nyt traumaterapiaan hophop.

Millä perusteella vegaanit pitävät kissoja tai koiria lemmikkeinä? Onko sille rakille syötettävä liha vähemmän epäeettistä kuin snelmannin jauheliha?

Sillä perusteella, että ihminen eikä elämä ole ristiriidatonta.

Millainen itseään "eläinrakkaaksi" kutsuva pitää eläintä vankina omaksi huvikseen?

Vierailija kirjoitti:

Minä rakastan mansikoita jotka minä söin.

Olisitko syönyt jos ne olisi huutaneet tuskissaan syödessäsi tai olisit tiennyt niiden huutaneen tuskissaan kun niitä sinulle poimittiin, hmm..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viherpipertäjät saunan taakse. 

Miksi lihan syöntiä ei saa edes kyseenalaistaa? 

Taitaa olla niin, että monet automaattisesti politisoivat kaikenlaisen eettisen pohdinnan leimaamalla sen vasemmistolaisuudeksi, ellei kommunismiksi. Tai ainakin ryöstökapitalismin vastaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä rakastan mansikoita jotka minä söin.

Olisitko syönyt jos ne olisi huutaneet tuskissaan syödessäsi tai olisit tiennyt niiden huutaneen tuskissaan kun niitä sinulle poimittiin, hmm..

Kyllä. Ilman sääliä.

Sen yksinkertaisen syyn takia että (aikuisilla) ihmisillä on useita arvoja, eikä vain yksi. 

Pakosta voisin alkaa vegaaniksi.

Vierailija kirjoitti:

En syö mielelläni lihaa mutta ilman sitä pelkään ravintoaineiden puutoksia. Minulla on paksusuoliavanne ja siinä ollut tukosongelmia. Niinpä pavut, pähkinät, jyvät, siemenet plus monet muut ruoka-aineet ovat kiellettyjä. Syön vähän kalaa ja luomunaudan jauhelihaa noin kerran viikossa. Luomunauta on saanut kasvaa vähän miellyttävämmin mutta sen teurastus on yhtä raakaa kuin muidenkin eläinten. Kanan ja broilerin kolo elämä on ollut julmaa, niinpä en suostu syömään niitä. Kannattaisi katsoa muutama filmi teurastamolta.

No sulla on vähän eri tilanne kuin monella muulla. Mutta oikeastihan liha ei ole mikään ylivoimainen ravintoaineiden lähde, vaikka sellaista aina toitotetaan. Oli vähän pettymys huomata, että broileria ja nautaa pitäisi syödä kilotolkulla, jotta täyttyy monen b-vitamiinin saantisuositus. Naudanliha on myös surkea raudan lähde vereen verrattuna. Sisäelimet on kyllä asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei eläinrakkaan tarvitse kaikkia maailman eläimiä rakastaa, riittää että tykkää petoeläimistä.

Onko pakko sanoa itseään eläinrakkaaksi vain koska pitää lemmikeistä, jos eläin on joka päivä lautasella matkalla suuhun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seka- ja lihansyöjien ansiosta miljoonat ja miljoonat eläimet saavat kokea elämän. 

Totta kyllä tuokin.

No eivät saa, ainakaan hyvää elämää.

Vai haluaisitko elää itse 2m x 2m neliössä elämäsi. Tai täystungoksessa, jossa et saa kuopsuttaa maata ja itse etsiä ruokaasi.

 

Nämä puolustelijat yrittää hyvittää itselleen paremman mielen.

Valitettavasti sääliin ja myötätuntoon vetoaminen ei tehoa sellaisten ihmisten kohdalla, joilla on alikehittynyt empatiakyky. Ja näitä on paljon.

En ole koskaan rinnastanut eläinrakkautta lihansyöntiin. Minulle eläinrakkaus on sitä, että pääsääntöisesti pitää eläimistä, ei kohtele niitä kaltoin, auttaa hädässä ja omat lemmikkinsä hoitaa mahdollisimman hyvin. Toivon, että hyötyeläimiä kasvattavat pitävät eläimensä myös mahdollisimman hyvin siihen saakka kunnes ne teurastetaan. Tärkeää omassa elämässäni on laatu, ei pituus ja näin myös ajattelen eläinten kohdalla.