Lue keskustelun säännöt.
75v Äitini käyttäytyy kummallisesti
24.07.2026 |
Oikeastaan on käyttäytynyt jo pitkään. Eli vuosikymmeniä.
Mutta nyt vasta alan ihmettelemään.
Olen itse 52v nainen. Minulla on kolme veljeä.
Juttelemme keskenämme kyllä mutta
Äitimme on pikkuhiljaa erakoitunut. Ei käy, ei soita. Ei tule edes kutsuttuna. Keksii aina jonkin tekosyyn.
Mietin juuri, että viimeksi olen jutellut hänen kanssaan yli kaksi vuotta sitten.
Näemme yhä harvemmin ja harvemmin.
Mistähän tämä voi johtua?
Mitään välirikkoa ei ole ollut. Ihan kuin ei vain haluaisi enää pitää yhteyttä.
Jos soittelua tai viesteilyä on, se on pääsääntöisesti meidän lasten aloitteesta
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla alkava muistisairaus ? Silloin tyypillistä on erakoituminen. Pelkää että muut huomaa ettei hän muista.
Miksi pitää aivan heti epäillä muistisairautta jos joku ikääntyvä ihminen osaa viihtyä yksikseen? Täh? Olen itse 76 v. ja viihdyn aivan erinomaisesti yksin, se on vapautta, tajuatko. Joku aika sitten tein kyllä testin ja sain niin loistavat tulokset testistä, että mitään muistisairautta ei ole odotettavissa. Hahmotus ja reaktiot kaikki erinomaisia. Huvikseni tein, kukaan ei yllyttänyt minua. Antaisitte ihmisten elää rauhassa eikä tarvitse epäillä jatkuvasti muistisairautta ikääntyvillä, ei sitä kaikille tule. Äitini eli yli 90 vuotiaaksi eikä muistisairauden häivääkään, hoiti asiansa ihan itse loppuun asti.
Tässäpä kärttyinen kääkkä!
Minusta ei tippaakaan. Ei tee ihmistä kärttyistä jos haluaa olla itsekseen eikä ole kaltaisesi.
Mistä tiedät, minkä kaltainen olen?
Kommentistasi päättelin sinun olevan toisia haukkuva, ilkeä ja vihamielinen. Sen kaltaiseksi sinut ajattelen kun taas se jolle noin kommentoit vaikuttaa asialliselta oman tiensä kulkijalta joka esitti täysinasiallisesti oman kokemuksensa. Että ihan komnentistasi päättelin sinun olevan tietyn kaltainen, sen kaltainen että kiertäisin harvinaisen kaukaa.
Sinulla on jokin ongelma, ilmiselvästi.
Ei. kyllä minusta niitä ongelmia on ihmisillä jotka toisia haukkuvat ja nimittelevät vaikka kuinka sitä koittaisit kiistää. Katkera ja vihainen olet. Kävisit lääkärissä jos sinulla on noin paha olla.
-Eri
Hölpön pölpön. 😄
Ymmärrän että on vaikea katsoa peiliin ja myöntää voivansa niin huonosti että joutuu purkamaan pahaa oloaan muita haukkumalla. Jaksu hali kuitenki. Kyllä se siitä. Mene vaikka kävelylle jos vähän piristäisi, täällä ainakin on ihana ilta auringon paiste.
No jospa ostat sen peilin itsellesi ja katsot oikein tarkkaan ja pitkään, mitä näet siitä.
Sivukaupalla huvittavaa räkytystä, kun kerroin kärttyisen vanhuksen olevan kärttyinen.
Ja olin totta vie oikeassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun 90v äitini soittaa melkein joka päivä, joskus montakin kertaa päivässä. Pyytelee jatkuvasti kylään. Välimatkaa meillä 350 metriä.
Rasittavaa
Vierailija kirjoitti:
Olen näköjään sairastunut muistisairauteen jo kymmeniä vuosia sitten kun "erakoiduin" ihan omasta halustani kolmekymppisenä ja muutin lapin kairaan koirieni kanssa. Harmi vaan etten ole unohtanut mitään, enkä koe mitään masennusta siitä että viihdyn yksin. Mutta sairashan tässä selvästi nyt sitten kuitenkin ollaan kun ei ihmisten seura kiinnosta.
Hyvä ettet unohtele, minun äitini oloa piti eräs porukka normaalina, kunnes päätettiin mennä sairaalaan, siellä todettiin alzheimer, pari vuotta myöhemmin, eli nyt alkaa tilanne olemaan jo huono. Itsekin olen erakko, mutta jos köytös muuttuu monella tapaa kuten minun äidillä, niin kannattaa köydä lääkärissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuoteen et ole jutellut äitisi kanssa ettekä ole riidoissa? Johtuisiko siitä että ette kohtele äitiä kovin nätisti? Järkyttävää luettavaa. Hylkäsitte äidin ja nyt mietit mikä häntä vaivaa. Äidin tehtävä ottaa yhteyttä koska sinä olet mykkä niinkö?
En kohtele nätisti?
Sanoinhan että yhteydenotot ovat yleensä aloitteestani. Tai veljien aloitteesta. Äitimme ei juurikaan pidä yhteyttä.
Ennemmin ihmettelen sitä, miksi äiti ei pidä lapsiinsa yhteyttä?
Minulla itsellänikin on lapsia, jo nuoria aikuisia. Enkä voisi kuvitellakaan että lakkaisin pitämästä heihin yhteyttä.
Soittamalla joskus kuulumisia, kutsumalla kahville ym.
Haluan olla lasteni elämissä siten mukana että tiedän miten heillä menee.
(Normaalilla tavalla! Ymmärrän toki että lapsillani on omat elämät)
Katsoin puhelimestani, niin äitini on soittanut minulle viimeksi toukokuussa 2023.
Minä olen soittanut hänelle kaikki puhelut sen jälkeen.
Ap
Eli mummukka ei selvästi tykkää höpistä puhelimessa. Itse olen soittanut viimeksi puoli vuotta sitten lääkäriin, näyttää olevan viimeinen puhuttu puhelu. Vastaamattomia on kyllä reippaasti. Inhoan puhelimessa puhumista ja puhelin on aina äänettömällä. Hoidan sillä vain aivan välttämättömät asiat. On niin paljon muuta omaa tekemistä kun juoruta puhelimessa sukulaisten, tai kenenkään kanssa. En pidä outona, eihän nuoretkaan kuulemma vastaa/soita koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla alkava muistisairaus ? Silloin tyypillistä on erakoituminen. Pelkää että muut huomaa ettei hän muista.
Miksi pitää aivan heti epäillä muistisairautta jos joku ikääntyvä ihminen osaa viihtyä yksikseen? Täh? Olen itse 76 v. ja viihdyn aivan erinomaisesti yksin, se on vapautta, tajuatko. Joku aika sitten tein kyllä testin ja sain niin loistavat tulokset testistä, että mitään muistisairautta ei ole odotettavissa. Hahmotus ja reaktiot kaikki erinomaisia. Huvikseni tein, kukaan ei yllyttänyt minua. Antaisitte ihmisten elää rauhassa eikä tarvitse epäillä jatkuvasti muistisairautta ikääntyvillä, ei sitä kaikille tule. Äitini eli yli 90 vuotiaaksi eikä muistisairauden häivääkään, hoiti asiansa ihan itse loppuun asti.
Mummoni on 95 vuotias. Terävämpi muistiltaan kuin minä (40) ja viihtyy parhaiten omassa seurassaan. Ainoa kehen pitää yhteyttä olen minä koska ollaan aina ymmärretty toisiamme, enkä tunge kylään alvariinsa. Muille ei mummo avaa edes ovea saati vastaile puhelimeen. 😂
Säähän näitä kuuppa ongelmia perustella millä haluaa. Yksinäisyys tekee ihmisestä omien ajatustensa vangin joka pahentaa asiaa. Ei terve ihminen jaksa olla jatkuvasti yksin. Erakoita on häviävän vähän.
Ai. Minä olen kyllä täysin terve ja viihtynyt lapsesta asti aina yksin. Ei kiinnosta kenenkään seura tippaakaan. Mikään eo ole niin ihanaa kun painaa ovi kiinni ja olla ihan rauhassa itsekseen kun töistä pääsee kotiin. Ihan riittävästi sosiaalista elämää kun 8h päivässä katselee työtovereita. Lomalla en koskaan tapaa KETÄÄN! Eikä minussa kyllä ole yhtään mitään vikaa sen enempää henkisesti kuin fyysestikkään. En myöskään ole tippaakaan ujo, voin aivan hyvin nousta vaikka keskellä toria pöydälle laulamaan jos niikseen tulee, ei ole koskaam ollut itsetunto ongelmia, en ole millään tavalla yhtään minkään vanki ja rakastan suuresti elämäni. Se että viihdyn yksin on MINUN LUONTEENI. Eikä siinä ole niin mitään vikaa jota voisit etsiä ja osoittaa. Minä kyllä jaksaisin olla yksin ihan määräämättömästi, vaan kun on pakko työssä käydä niin minkäs voit. Eläkkeellä aijon muuttaa pysyvästi "korpi" mökilleni.
Jotenkin hauska seurata keskusteluja eri palstoilla, kun 2 ihmistä (joskus enemmän) alkaa kinastelemaan, he ikään kuin ovat samassa porukassa mutta yhtäkkiä siirtyvät taka-alalle painimaan, samalla kun alkuperäinen keskustelu rullaa jouheasti. Facebookissa viimeksi tänään oli se lokkikeskustelu samanlainen. Naurettavaa. Eikö voida hyvässä hengessä keskustella? Tai olla ainakin niin kuin ei huomaisi jonkun vinoilua.
Eli kommenteihin joita toiselle kirjoitetaan, ei saa vastata jos se ei miellytä sinua? Aivan... 😂 Jos sua häiritsee keskustelupalstalla muiden keskustelu niin mitä v i t t u a sä teet keskustelupalstalla?
-Eri
Saa vastata, mutta kuten tuossa mainittiin nii hyväs hengessä. Sä aloit heti vittuileen ja hakemalla haet riitaa että pääsis sanoon vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen näköjään sairastunut muistisairauteen jo kymmeniä vuosia sitten kun "erakoiduin" ihan omasta halustani kolmekymppisenä ja muutin lapin kairaan koirieni kanssa. Harmi vaan etten ole unohtanut mitään, enkä koe mitään masennusta siitä että viihdyn yksin. Mutta sairashan tässä selvästi nyt sitten kuitenkin ollaan kun ei ihmisten seura kiinnosta.
Hyvä ettet unohtele, minun äitini oloa piti eräs porukka normaalina, kunnes päätettiin mennä sairaalaan, siellä todettiin alzheimer, pari vuotta myöhemmin, eli nyt alkaa tilanne olemaan jo huono. Itsekin olen erakko, mutta jos köytös muuttuu monella tapaa kuten minun äidillä, niin kannattaa köydä lääkärissä.
No mutta aloittajahan kertoi jo heti ensimmäisillä riveillä että äitinsä on AINA jo vuosikymmeniä käyttäytynyt hänestä oudosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen näköjään sairastunut muistisairauteen jo kymmeniä vuosia sitten kun "erakoiduin" ihan omasta halustani kolmekymppisenä ja muutin lapin kairaan koirieni kanssa. Harmi vaan etten ole unohtanut mitään, enkä koe mitään masennusta siitä että viihdyn yksin. Mutta sairashan tässä selvästi nyt sitten kuitenkin ollaan kun ei ihmisten seura kiinnosta.
Hyvä ettet unohtele, minun äitini oloa piti eräs porukka normaalina, kunnes päätettiin mennä sairaalaan, siellä todettiin alzheimer, pari vuotta myöhemmin, eli nyt alkaa tilanne olemaan jo huono. Itsekin olen erakko, mutta jos köytös muuttuu monella tapaa kuten minun äidillä, niin kannattaa köydä lääkärissä.
No mutta aloittajahan kertoi jo heti ensimmäisillä riveillä että äitinsä on AINA jo vuosikymmeniä käyttäytynyt hänestä oudosti.
Tämä! Ap itsehän on alkanut ihmettelemään vasta nyt, kun muori sen sijaan on ollu ap:n omien sanojensa mukaan outo aina, tosiaa vuosikymmenii. Ei kai se muorista sairasta ja muuttunutta tee jos tää ap on asiaan havahtunut vasta nyt kuten ihan ite kertoi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuoteen et ole jutellut äitisi kanssa ettekä ole riidoissa? Johtuisiko siitä että ette kohtele äitiä kovin nätisti? Järkyttävää luettavaa. Hylkäsitte äidin ja nyt mietit mikä häntä vaivaa. Äidin tehtävä ottaa yhteyttä koska sinä olet mykkä niinkö?
En kohtele nätisti?
Sanoinhan että yhteydenotot ovat yleensä aloitteestani. Tai veljien aloitteesta. Äitimme ei juurikaan pidä yhteyttä.
Ennemmin ihmettelen sitä, miksi äiti ei pidä lapsiinsa yhteyttä?
Minulla itsellänikin on lapsia, jo nuoria aikuisia. Enkä voisi kuvitellakaan että lakkaisin pitämästä heihin yhteyttä.
Soittamalla joskus kuulumisia, kutsumalla kahville ym.
Haluan olla lasteni elämissä siten mukana että tiedän miten heillä menee.
(Normaalilla tavalla! Ymmärrän toki että lapsillani on omat elämät)
Katsoin puhelimestani, niin äitini on soittanut minulle viimeksi toukokuussa 2023.
Minä olen soittanut hänelle kaikki puhelut sen jälkeen.
Ap
Eli mummukka ei selvästi tykkää höpistä puhelimessa. Itse olen soittanut viimeksi puoli vuotta sitten lääkäriin, näyttää olevan viimeinen puhuttu puhelu. Vastaamattomia on kyllä reippaasti. Inhoan puhelimessa puhumista ja puhelin on aina äänettömällä. Hoidan sillä vain aivan välttämättömät asiat. On niin paljon muuta omaa tekemistä kun juoruta puhelimessa sukulaisten, tai kenenkään kanssa. En pidä outona, eihän nuoretkaan kuulemma vastaa/soita koskaan.
Onko sinulla lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla alkava muistisairaus ? Silloin tyypillistä on erakoituminen. Pelkää että muut huomaa ettei hän muista.
Miksi pitää aivan heti epäillä muistisairautta jos joku ikääntyvä ihminen osaa viihtyä yksikseen? Täh? Olen itse 76 v. ja viihdyn aivan erinomaisesti yksin, se on vapautta, tajuatko. Joku aika sitten tein kyllä testin ja sain niin loistavat tulokset testistä, että mitään muistisairautta ei ole odotettavissa. Hahmotus ja reaktiot kaikki erinomaisia. Huvikseni tein, kukaan ei yllyttänyt minua. Antaisitte ihmisten elää rauhassa eikä tarvitse epäillä jatkuvasti muistisairautta ikääntyvillä, ei sitä kaikille tule. Äitini eli yli 90 vuotiaaksi eikä muistisairauden häivääkään, hoiti asiansa ihan itse loppuun asti.
Mummoni on 95 vuotias. Terävämpi muistiltaan kuin minä (40) ja viihtyy parhaiten omassa seurassaan. Ainoa kehen pitää yhteyttä olen minä koska ollaan aina ymmärretty toisiamme, enkä tunge kylään alvariinsa. Muille ei mummo avaa edes ovea saati vastaile puhelimeen. 😂
Säähän näitä kuuppa ongelmia perustella millä haluaa. Yksinäisyys tekee ihmisestä omien ajatustensa vangin joka pahentaa asiaa. Ei terve ihminen jaksa olla jatkuvasti yksin. Erakoita on häviävän vähän.
Ai. Minä olen kyllä täysin terve ja viihtynyt lapsesta asti aina yksin. Ei kiinnosta kenenkään seura tippaakaan. Mikään eo ole niin ihanaa kun painaa ovi kiinni ja olla ihan rauhassa itsekseen kun töistä pääsee kotiin. Ihan riittävästi sosiaalista elämää kun 8h päivässä katselee työtovereita. Lomalla en koskaan tapaa KETÄÄN! Eikä minussa kyllä ole yhtään mitään vikaa sen enempää henkisesti kuin fyysestikkään. En myöskään ole tippaakaan ujo, voin aivan hyvin nousta vaikka keskellä toria pöydälle laulamaan jos niikseen tulee, ei ole koskaam ollut itsetunto ongelmia, en ole millään tavalla yhtään minkään vanki ja rakastan suuresti elämäni. Se että viihdyn yksin on MINUN LUONTEENI. Eikä siinä ole niin mitään vikaa jota voisit etsiä ja osoittaa. Minä kyllä jaksaisin olla yksin ihan määräämättömästi, vaan kun on pakko työssä käydä niin minkäs voit. Eläkkeellä aijon muuttaa pysyvästi "korpi" mökilleni.
Jotenkin hauska seurata keskusteluja eri palstoilla, kun 2 ihmistä (joskus enemmän) alkaa kinastelemaan, he ikään kuin ovat samassa porukassa mutta yhtäkkiä siirtyvät taka-alalle painimaan, samalla kun alkuperäinen keskustelu rullaa jouheasti. Facebookissa viimeksi tänään oli se lokkikeskustelu samanlainen. Naurettavaa. Eikö voida hyvässä hengessä keskustella? Tai olla ainakin niin kuin ei huomaisi jonkun vinoilua.
Täällähän käy aina noin. Osa hakee keskustelua, osa riitaa. Ihan sama mikä aihe niin keskustelusta viis, jankkaavat sivu tolkulla omaa riitaansa mielummin. Ei välitetä että pilaavat keskustelun muilta, kumpikin vänkkää loputtomiin.
Joo olen huomannut. Paha olo ja pakko päästä sanomaan rumastikin. Hommatkaa nyrkkeilysäkki kotiin ja purkakaa paha olonne siihen.
Jäi epäselväksi, että mikä on outoa? En minä ainakaan ole kertaakaan kutsunut lapsia kylään, jos eivät halua tulla, niin eivät tule, jos haluavat niin tulevat. Ja rasittavaahan kaikki keskustelu on, kirjoita viesti jos on asiaa, lukee kun haluaa ja ehtii. Ja onhan se niin, että on lasten asia pitää yhteyttä, itse kävin vanhempieni luona joka viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuoteen et ole jutellut äitisi kanssa ettekä ole riidoissa? Johtuisiko siitä että ette kohtele äitiä kovin nätisti? Järkyttävää luettavaa. Hylkäsitte äidin ja nyt mietit mikä häntä vaivaa. Äidin tehtävä ottaa yhteyttä koska sinä olet mykkä niinkö?
En kohtele nätisti?
Sanoinhan että yhteydenotot ovat yleensä aloitteestani. Tai veljien aloitteesta. Äitimme ei juurikaan pidä yhteyttä.
Ennemmin ihmettelen sitä, miksi äiti ei pidä lapsiinsa yhteyttä?
Minulla itsellänikin on lapsia, jo nuoria aikuisia. Enkä voisi kuvitellakaan että lakkaisin pitämästä heihin yhteyttä.
Soittamalla joskus kuulumisia, kutsumalla kahville ym.
Haluan olla lasteni elämissä siten mukana että tiedän miten heillä menee.
(Normaalilla tavalla! Ymmärrän toki että lapsillani on omat elämät)
Katsoin puhelimestani, niin äitini on soittanut minulle viimeksi toukokuussa 2023.
Minä olen soittanut hänelle kaikki puhelut sen jälkeen.
Ap
Eli mummukka ei selvästi tykkää höpistä puhelimessa. Itse olen soittanut viimeksi puoli vuotta sitten lääkäriin, näyttää olevan viimeinen puhuttu puhelu. Vastaamattomia on kyllä reippaasti. Inhoan puhelimessa puhumista ja puhelin on aina äänettömällä. Hoidan sillä vain aivan välttämättömät asiat. On niin paljon muuta omaa tekemistä kun juoruta puhelimessa sukulaisten, tai kenenkään kanssa. En pidä outona, eihän nuoretkaan kuulemma vastaa/soita koskaan.
Onko sinulla lapsia?
On. Tytär. Käyvät miehensä kanssa Suomessa kesäisin. Viestittelemme kyllä harvakseltaan mutta suht säännöllisesti muutaman kerran kuussa tai parissa ja tapaamme kesäisin muutaman päivän mökilläni kun miehensä isovanhemmat asuvat naapuri pitäjässä, jossa käyvät samalla. Kuinka niin?
Miksi hankkia lapsia jos heidän kanssaan ei kiinnosta edes olla tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuoteen et ole jutellut äitisi kanssa ettekä ole riidoissa? Johtuisiko siitä että ette kohtele äitiä kovin nätisti? Järkyttävää luettavaa. Hylkäsitte äidin ja nyt mietit mikä häntä vaivaa. Äidin tehtävä ottaa yhteyttä koska sinä olet mykkä niinkö?
En kohtele nätisti?
Sanoinhan että yhteydenotot ovat yleensä aloitteestani. Tai veljien aloitteesta. Äitimme ei juurikaan pidä yhteyttä.
Ennemmin ihmettelen sitä, miksi äiti ei pidä lapsiinsa yhteyttä?
Minulla itsellänikin on lapsia, jo nuoria aikuisia. Enkä voisi kuvitellakaan että lakkaisin pitämästä heihin yhteyttä.
Soittamalla joskus kuulumisia, kutsumalla kahville ym.
Haluan olla lasteni elämissä siten mukana että tiedän miten heillä menee.
(Normaalilla tavalla! Ymmärrän toki että lapsillani on omat elämät)
Katsoin puhelimestani, niin äitini on soittanut minulle viimeksi toukokuussa 2023.
Minä olen soittanut hänelle kaikki puhelut sen jälkeen.
Ap
Osaako äitisi varmasti soittaa näillä nykypuhelimilla? Toimiiko hänen puhelimensa ja onkohan laskut maksettu? Olisi hyvä, jos joku menisi käymään ja ottaisi selvää asioista. Muistan nähneeni lehtijutun, miten joku nainen sai yhteydenoton äitinsä talon isännöitsijältä. Äidin vastikkeita ei ollut maksettu pitkään aikaan.
Mun 80 v äiti alkoi jossain vaiheessa käyttäytyä tosi itsekkäästi, mitä ei llut ikinä ollut, "koska mä haluun". Tietynlaisia mielen häiriöitäkin oli, oli aina just vastaan, ettei edes jouluaattona halua tulla muutamaksi tunniksi, haluaa olla vaan itsekseen. Sitten kun käytiin kylässä, saattoi mennä seuraavana päivänä terveysasemalle varaamaan aikaa, kun tyttäret olivat olleet niin ikäviä, eivät olleet yhtään huomioineet häntä keskusteluissa vaan jättäneet ihan ulkopuolisiksi yms. Jatkuvasti kävi terveysasemalla valittamassa sitä sun tätä. Sitten sai aivoinfarktin, joka ei halvaannuttanut, mutta muisti alkoi mennä. Olen ajatellut, että nuo käytösmuutokset oli oireita verisuonisairaudesta ja kenties dementiasta. Oma miehenikin alkoi ihmeelliseksi , ei kuunnellut ja oli vähän pihalla ja vaitnainen, ja hänkin sai aivoinfarktin.
Voisi tietenkin olla alkava muistisairaus, mittä loppujen lopuksi siihenkään ei ole toimivaa lääkettä. Mutta se muistisairaauden tyyppi tietysti selviäisi, jos menisi tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen näköjään sairastunut muistisairauteen jo kymmeniä vuosia sitten kun "erakoiduin" ihan omasta halustani kolmekymppisenä ja muutin lapin kairaan koirieni kanssa. Harmi vaan etten ole unohtanut mitään, enkä koe mitään masennusta siitä että viihdyn yksin. Mutta sairashan tässä selvästi nyt sitten kuitenkin ollaan kun ei ihmisten seura kiinnosta.
Hyvä ettet unohtele, minun äitini oloa piti eräs porukka normaalina, kunnes päätettiin mennä sairaalaan, siellä todettiin alzheimer, pari vuotta myöhemmin, eli nyt alkaa tilanne olemaan jo huono. Itsekin olen erakko, mutta jos köytös muuttuu monella tapaa kuten minun äidillä, niin kannattaa köydä lääkärissä.
No mutta aloittajahan kertoi jo heti ensimmäisillä riveillä että äitinsä on AINA jo vuosikymmeniä käyttäytynyt hänestä oudosti.
Noh, pakko sanoa tähän että vaimo piti äitiäni kummallisena jo yli 10v sitten, Itse olen pitänyt vain perus negatiivisena.
Kyllä, tätä mielestäni erikoista käyttäytymistä on ollut pitkään.
Olen kuitenkin oikeastaan huomannut sen viime aikoina.
Kun näin keski-ikäisenä sitä juttelee työkavereiden ja ystävien kanssa eri asioista ehkä, kuin aiemmin.
Nyttemmin olen ymmärtänyt, muiden puheista, että äitini eristäytyneet tavat eivät ole kovin yleisiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi hankkia lapsia jos heidän kanssaan ei kiinnosta edes olla tekemisissä?
Miksi koet asian kuuluvan sinulle? Itsellä ei ole lapsia mutten myöskään koe että muiden asiat kuuluisi minulle millään tavalla.
Mutta soitatko heille? Kyselet kuulumisia, ja kerrot omasi...