Lue keskustelun säännöt.
1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja
23.07.2026 |
Olisi pitänyt itse tehdä voileipä tai jotain. Mieluummin luettiin sarjiksia tai mentiin ulos syömättä. Sillä sitä pysyi hoikkana.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin syötiin välipalaa. Iltapäivällä aikuiset joivat kahvit ja lapset mehua tai kaakaota sekä söivät jotain. Pullaa, keksejä, kääretorttua, munkkeja, leipää, lihiksiä, jugurttia, hedelmiä, marjoja tms. Milloin mitäkin.
Minä olin leirillä lapsena 70-80 l taitteessa. Siellä oli välipalana joka iltapäivä pulla ja mehu. En voinut melkein uskoa. Yleensä oli pullaa muutaman kerran vuodessa ehkä jos oli joku juhla. Kyllä synttäreillä täytekakkua oli. Leipää ja näkkäriä syötiin paljon. Mutta pulla! Ja mehu! Ilmeisesti oli erilaisissa piireissä erilaiset tavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ja mun kaikki kaverit söivät välipalan koulusta päästyään. Jugurttia, muroja, leipää, milloin mitäkin. Miksi ihmeessä ei oltais syöty? :O
Sinulta taisi jäädä ymmärtämättä tuo aloitus. Ap:lle ei äiti tehnyt välipalaa, vaan hänen olisi pitänyt vaivautua tekemään se itse. Sen takia hän sitten keksi muuta tekemistä.
Näkkileipää ja sinappia sen päällä. Välillä myös tomaattimaksamakkaraa 60 luvulla.
Ainakin minä söin. Aina oli mahdollisuus ostaa ja syödä karkkia koulun jälkeen.
Lapsuudestani 60 luvulla ja nuoruudestani 70 luvulla ei koulussa me ollut yhtään lihavaa oppilasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me saatiin koulussakin välipaloja. Yleensä näkkärin, hedelmän tai jonkun juureksen. Joskus saatiin jäätelöt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.
Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudestani 60 luvulla ja nuoruudestani 70 luvulla ei koulussa me ollut yhtään lihavaa oppilasta.
Ainakin minun luokalla 70-luvulla oli kolme ja muillakin luokilla useampia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ja mun kaikki kaverit söivät välipalan koulusta päästyään. Jugurttia, muroja, leipää, milloin mitäkin. Miksi ihmeessä ei oltais syöty? :O
No meillä uskottiin 50-luvun mantraan, että välipalat ovat äärimmäisen epäterveellisiä.
Rahaakin oli vähän.
Elin pitkälti kauraryynipöperöllä, kahvilla ja ruisleivällä. Niiden ei katsottu olevan epäterveellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin syötiin välipalaa. Iltapäivällä aikuiset joivat kahvit ja lapset mehua tai kaakaota sekä söivät jotain. Pullaa, keksejä, kääretorttua, munkkeja, leipää, lihiksiä, jugurttia, hedelmiä, marjoja tms. Milloin mitäkin.
Minä olin leirillä lapsena 70-80 l taitteessa. Siellä oli välipalana joka iltapäivä pulla ja mehu. En voinut melkein uskoa. Yleensä oli pullaa muutaman kerran vuodessa ehkä jos oli joku juhla. Kyllä synttäreillä täytekakkua oli. Leipää ja näkkäriä syötiin paljon. Mutta pulla! Ja mehu! Ilmeisesti oli erilaisissa piireissä erilaiset tavat.
Pullahan on hyvin edullista, kun sen tekee itse. Näkkäriä meillä oli kotona harvoin, koulussa välipalana kyllä. Kotona leivottiin usein leipää etenkin sen jälkeen kun ostettiin monitoimikone. Kotona tehty mehu liki ilmaista, sokeria ostettiin aina vain tarjouksesta. Jos tarjous oli yksi per talous, laittoi mummo meidät lapsetkin ostamaan kunkin paketin sokeria. Mummo siis katsoi meidän lasten perään kun vanhemmat olivat töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudestani 60 luvulla ja nuoruudestani 70 luvulla ei koulussa me ollut yhtään lihavaa oppilasta.
Ainakin minun luokalla 70-luvulla oli kolme ja muillakin luokilla useampia.
70-luvun lihava oli kuitenkin normaali verrattuna tämän päivän lihavaan. Niitä 70 luvun pyöreitä voi olla 5 samalla luokalla ja viidennen luokan oppilas voi painaa yli 120 kiloa. Ei sellaisia ollu edes joka kaupungissa 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin syötiin välipalaa. Iltapäivällä aikuiset joivat kahvit ja lapset mehua tai kaakaota sekä söivät jotain. Pullaa, keksejä, kääretorttua, munkkeja, leipää, lihiksiä, jugurttia, hedelmiä, marjoja tms. Milloin mitäkin.
Ei meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.
Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin.
Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään.
Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset liikkuivat enemmän eikä ollut älylaitteita. Näkkileipää kului kyllä.
Eniten syötiin ruisleipää. Harvemmin näkkileipää.
Meillä syötiin aina hiivaleipää. Näkkäriä oli koulussa.
Näin hiivaleipää vain ystävien kotona. Joskus harvoin minullekin annettiin yksi viipale. Kotona oli vain näkkileipää, sitä kaikkein paksuinta ja kovinta. Varhaisteininä yksi kaverini tykkäsi syödä sitä, kun kävi meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä litkitty jatkuvasti vettä.
Eikä vedetty mitää soija-pupuravintoja. Syötiin rehdisti pottuja ja lihaa.
1970-luvulla meillä oli kotona lihaa kerran viikossa, muutoin kala-tai kasvisruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka arkipäivä on tullut syötyä välipala koulun jälkeen. Hoikkia oltiin kyllä.
Laihoja rimppakinttuja oltiin. En oikeasti tajua miten paljon nykyajan kasvuikäiset syö kun ne kerää jo itseensä läskiä.
He eivät liiku ja joka päivä on karkki-, sipsi- ja limupäivä.
Työkaveri ylpeänä kertoi, että hänen 14-vuotias poikansa painaa jo 100 kg. Samanikäinen tyttäreni painoi 48 kg. Eli nykyään on kai hienoa, kun lapsi on lihava, eikä hoikka?
Onko tämä työkaveri syntyperäinen suomalainen? Joissakin maissa ihmisillä on outo asenne ylipainon suhteen. Eräässä dokumentissa intialaisista ylipainoisista lapsista yhden lapsen isovanhemmat alkoivat sabotoida, kun lapsi oli päässyt lääkärinhoitoon, jotta laihtuisi. Poika oli vaarallisen lihava. Isovanhempien sekaantumisen jälkeen ei ollut oikein mitään tehtävissä. Mahtaako se lapsiraukka enää olla elossa. Samantapainen kohtalo oli pojalla eräässä lähempänä olevassa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin syötiin välipalaa. Iltapäivällä aikuiset joivat kahvit ja lapset mehua tai kaakaota sekä söivät jotain. Pullaa, keksejä, kääretorttua, munkkeja, leipää, lihiksiä, jugurttia, hedelmiä, marjoja tms. Milloin mitäkin.
Minä olin leirillä lapsena 70-80 l taitteessa. Siellä oli välipalana joka iltapäivä pulla ja mehu. En voinut melkein uskoa. Yleensä oli pullaa muutaman kerran vuodessa ehkä jos oli joku juhla. Kyllä synttäreillä täytekakkua oli. Leipää ja näkkäriä syötiin paljon. Mutta pulla! Ja mehu! Ilmeisesti oli erilaisissa piireissä erilaiset tavat.
Olisin viihtynyt sillä leirillä. Nam nam.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä silloin oli välipaloja ja juuri se voileipä ja maitoa tms.
Koululaisten suosikki oli limsa ja munkki jossain kahvibaarissa, myös suklaapatukoita syötiin.
Outo alapeukuttaja liikkeellä tänään.
Tämäkin historiallinen fakta on dissattu.
Tuota harrastivat erityisesti oppikoululaiset. Saattoivat myydä oman vanhempien ostaman ruokalipun jollekin liputtomalle ja käyttivät saadun rahan baarin limonadiin ja munkkiin. Siihen nähden Mäkkärin ateria on superfoodia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudestani 60 luvulla ja nuoruudestani 70 luvulla ei koulussa me ollut yhtään lihavaa oppilasta.
Ainakin minun luokalla 70-luvulla oli kolme ja muillakin luokilla useampia.
Kaupungissa syötiin enemmän kuin maaseudulla.
Kyllä minä ja mun kaikki kaverit söivät välipalan koulusta päästyään. Jugurttia, muroja, leipää, milloin mitäkin. Miksi ihmeessä ei oltais syöty? :O