1970 luvulla lapset eivät syöneet juuri välipaloja
Olisi pitänyt itse tehdä voileipä tai jotain. Mieluummin luettiin sarjiksia tai mentiin ulos syömättä. Sillä sitä pysyi hoikkana.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti teki vispipuuroa, kiisseleitä, riisi- tai mannapuuroa, pullaa, piirakkaa tai torttua leipoi joka viikko. Hulluna poimituista ja säilötyistä metsä ja puutarhamarjoista syntyi jos jotakin. Itse tehtyä mehua, lättyjä, pannukakkua ja hilloja. Leivän päälle jotain hyvää herkkujuustoa Kipparia tai Violaa oli välillä myös. Jätskiä tai jugurttia. Hyvät oli välipalat. Äiti tapasi rakastaa ruualla.
Lapsenlapsensa pääsivät vielä samaan herkkupöytään 1990-2000 luvuilla.
Joo, pannukakkua oli usein, rinkeleitä myös. Kumma miten ne rinkelitkin maistuivat silloin hyvältä, nyt ne kuivia ja mauttomia. Leivän päälle kilon pötköstä lauantaimakkaraa, gouteria tai sipuliteetä, juustona palloedamia, joka oli ihan erilaista kuin nykyedamit. Kotijuustoa tehtiin usein, samoin viiliä, kesäisin kotikaljaa myös. Mehu oli joko mehukattia tai itse tehtyä.
Ai että, ihan tuli vesi kielelle. Meillä isä teki aina viikonloppuisin lättyjä ja herkuteltiin niillä. Saunan jälkeen lauantaina oli itse tehtyä pizzaa. Kyllä lapsuuden ruokamuistot on just sitä rakkautta ja välittämistä. Äiti leipoi maailman parhaat korvapuustit ja niissä ei voista säästelty.
Ranskanleipää pidettiin jo silloin epäterveellisenä, mutta kyllä meillä sitä oli ja juuri lauantaimakkaraa ja juustoa päälle ja lisäksi kaakao. Ai jai. Oli hyvää. Nykyään on tottunut siihen makuun, että leivässä on enemmän kuituja, joten ranskanleipä ei maistu enää niin hyvältä. Mutta silti paistopisteen sämpylät on niin hyviä edelleen.
Ranskanleipä meni pilalle siinä vaiheessa kun se siirtyi muovipusseihin, kuoresta tuli sellainen nahkean sitkeä. Muistan myös paistetut ranskanleivät, yleensä lauantai illan saunaruokaa ellei ollut uunimakkaraa. Ranskanleivän höttösisus painettiin kuopalle ja sitten siihen kuoppaan täytteitä ja päälle juustoa ja uuniin.
Vierailija kirjoitti:
Äiti teki vispipuuroa, kiisseleitä, riisi- tai mannapuuroa, pullaa, piirakkaa tai torttua leipoi joka viikko. Hulluna poimituista ja säilötyistä metsä ja puutarhamarjoista syntyi jos jotakin. Itse tehtyä mehua, lättyjä, pannukakkua ja hilloja. Leivän päälle jotain hyvää herkkujuustoa Kipparia tai Violaa oli välillä myös. Jätskiä tai jugurttia. Hyvät oli välipalat. Äiti tapasi rakastaa ruualla.
Lapsenlapsensa pääsivät vielä samaan herkkupöytään 1990-2000 luvuilla.
Oliko sitä neliskanttista Kipparia, paketissa paperit siivujen välillä? Se oli moninkertaisesti parempaa kuin nykyinen Kippari, vaikka sekin on hyvää.
Keltaista lunta söivät talvisin ja liikennemerkkitolppia nuolivat. Oli ne aikoja.
Koulussa en syönyt mitään. Koulun jälkeen söin Fazerin sinisen suklaalevyn ja cokista. Illalla lämmitin maksalaatikkoa. Tällä ruokalinjalla vedin vuosikausia. Liikuin todella paljon, joten laiha olin. Äiti pakotti jokapäivä ottamaan jotain vitamiinipillereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa.
Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.
EUR-lava (Eurolava): Koko 1200 x 800 mm, paino noin 20 - 22 kg ja kantavuus noin 1500 kg.
FIN-lava: Koko 1200 x 1000 mm, paino noin 25 kg ja kantavuus noin 1800 kg.
On erilaisia lavoja. Pullalava, maitolava, hedelmälava. Ne tarkoittaa sellaista yhtä siirtoyksikköä, eikä pelkkää EUROLAVAA.
Tanssilava oli ihan paras, sitten yläkouluvaiheesta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa.
Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.
EUR-lava (Eurolava): Koko 1200 x 800 mm, paino noin 20 - 22 kg ja kantavuus noin 1500 kg.
FIN-lava: Koko 1200 x 1000 mm, paino noin 25 kg ja kantavuus noin 1800 kg.
On erilaisia lavoja. Pullalava, maitolava, hedelmälava. Ne tarkoittaa sellaista yhtä siirtoyksikköä, eikä pelkkää EUROLAVAA.
Tanssilava oli ihan paras, sitten yläkouluvaiheesta alkaen.
sit on vielä lavantauti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset liikkuivat enemmän eikä ollut älylaitteita. Näkkileipää kului kyllä.
Eniten syötiin ruisleipää. Harvemmin näkkileipää.
Kyllä, näkkileipää vain koulussa kun muuta ei saanut.
Joo ei puhettakaan, että joku olisi joskus tarjonnut jotain välipalaa koskaan. Tiedetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa.
Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.
EUR-lava (Eurolava): Koko 1200 x 800 mm, paino noin 20 - 22 kg ja kantavuus noin 1500 kg.
FIN-lava: Koko 1200 x 1000 mm, paino noin 25 kg ja kantavuus noin 1800 kg.
Joo tuttuja juttuja mullekin kun työskentelin logistiikassa.
Ihan syötiin päiväkodissa, kotona ja koulussa. Koulun jälkeen vielä oli iltapäiväkerho jossa tarjottiin hyvää näkkäriä leikettä päälle ja jogurttia jos oikein muistan. Koulun jälkeen jossain vaiheessa jos äiti ei ollut kotona niin oli kaupungilta kodinhoitaja paistamassa lettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli Jugurttia 70-luvulla välipalana. Sitä ostettiin 20 -24 purkin lavoissa.
Silti olimme hoikkia, koska en itse ainakaan muistanut aina olla kotona ruoka-aikana. Yleensä olin kesäisin uimassa.
EUR-lava (Eurolava): Koko 1200 x 800 mm, paino noin 20 - 22 kg ja kantavuus noin 1500 kg.
FIN-lava: Koko 1200 x 1000 mm, paino noin 25 kg ja kantavuus noin 1800 kg.
FIN-lava (1200 x 1000 mm): Vakiintui 1970–1980-luvuilla (taustalla VR-lava)
Vakiintuminen: Formaatti vakiintui Suomen teollisuuden ja logistiikan yleisstandardiksi 1970- ja 1980-luvun taitteessa, ja myöhemmin sen laatukriteerit virallistettiin viralliseksi suomalaiseksi standardiksi (nykyisin tunnettu nimellä FI 2002 -standardi).
Jos kirjoittaja puhuu 1970-luvun alkupuolesta, hänellä lienee oikeus olla välittämättä myöhemmästä standardista.
Lavalla tarkoitin sitä pahvilavaa, joissa jugurtteja meijeristä myytiin. Teinit voisi saivarrella muualla silloin kun kirjoitellaan 70-luvusta. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka arkipäivä on tullut syötyä välipala koulun jälkeen. Hoikkia oltiin kyllä.
Laihoja rimppakinttuja oltiin. En oikeasti tajua miten paljon nykyajan kasvuikäiset syö kun ne kerää jo itseensä läskiä.
He eivät liiku ja joka päivä on karkki-, sipsi- ja limupäivä.
Työkaveri ylpeänä kertoi, että hänen 14-vuotias poikansa painaa jo 100 kg. Samanikäinen tyttäreni painoi 48 kg. Eli nykyään on kai hienoa, kun lapsi on lihava, eikä hoikka?
Kauppa-autosta varastettiin välipalat ja Elannosta sarjakuvat.
Pala ranskanleipää ja lasillinen kylmää kaakaota.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään syöminen on ajanvietettä. Mennään pizzalle tai hampurilaiselle viettämään aikaa.
Ennen ruoka oli ravintoa mikä syötiin ja lähdettiin tekemään asioita.
Höpöhöpö. Ruokailu on aina ollut sosiaalinen tapahtuma. Oli kyseessä sitten eväät savottametsässä tai lämmin ruoka ruokapöydän ääressä.
jollain nakkikioskilla käytiin vain viikonloppuisin ja pizza oli vielä harvinaista herkkua, jotkut teki kotonaan sitä. Siihen aikaan lapset hyppi pomppi ja leikki kaiken aikaan niin koulussa välitunnit kuin omalla pihallaankin, jollain oli aina pallo mukana ja peli oli äkkiä pystyssä kun kaikilla oli lapsia siihen aikaan. hyppynarut oli yleisiä myös.