Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (479)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Perus yleistieto. Keskkosen valtakaudella Suomessa ei saanut julkaista kirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia ilman että se lähetettiin ensin Moskovaan tarkistettavaksi ja sensuroitavaksi. UKK kun oli sellainen suomettunut nukkejohtaja ja kepu-demari, saunaankin se meni Neuvosto johtajien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mihin kansanosaan joku kuuluu, ei kerro kaikkea hänen juuristaan.
Sukututkimuksessa tunnetaan käsite "rahvaaseen vajonneet "
Minusta ns. rahvaassa ei ole mitään häpeämistä.
Erikoinen käsite, ei aiemmin tuttu. Tarkoittaako se siis luokkaretkeä alaspäin? Että on esim ollut talollinen mutta sitten joutunut mäkitupalaiseksi, tai vastaavaa? Mitä rahvaalla on tarkoitettu?
Puhun esimerkiksi vaikka geeniperimästä, historiasta. Itselläni on joka ikisestä säädystä kaikki esivanhemmat. Kaukaa menneisyydestä myös kuninkaita, jos Geni on totta.
Tästä muuten unohtui yksi sääty. Sotilassääty.
Tuliko jo käsityöläisen mainittua?
Näitä löyty: kuninkaat, aatelisto, papisto, kauppiaat ym. porvaristo, virkamiehet, sotilaat, käsityöläiset, torpparit, talonpojat. Akateemiset, duunarit.
.
Geenit on vähän eri asia kuin historiantutkimus. Mitä sukututkimuksen piirissä käytetty käsite "rahvaaseen vajonneet" siis tarkoittaa?
Suomi on nykyisin kuienkin Eurooppalainen maa ja täällä on sama länsimainen kulttuuri ja elämä kuin mitä muissakin länsimaissa. Kansallisvaltiot ja memneet ovat historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Se oli ihan virallista tietoa. Otin selvää suomettumisesta ja perehdyin niin moniin eri lähteisiin, etten muista kaikkea. En ihmettele sitä, koska kävin peruskoulun suomettumisen aikana.
Voi johtua siitäkin, että koulu sammutti suomalaisuuden minussa. Minulla ei tule koskaan olemaan kansallista identiteettiä. Ei minkään kansan.
Eli puhut siis siitä, että jotkut neuvostodiplomaatit saattoivat "jälkitarkistaa" eli lukea jo painettuja koulukirjoja? Vai?
On ikävää, että oma perheesi, sukusi tai koulusi eivät pystyneet tarjoamaan sinulle suomalaisuuden kokemusta. Se on erikoista, ottaen huomioon, että vielä 60-70-luvulle asti kansakoulunopettajistossa oli suurimmalta osalta erittäin "suomenmielisen" koulutuksen käyneitä, vielä sodankäyneitä veteraanejakin. 80-90-luvun ala-asteella meillä vielä kyllä laulettiin maakuntalauluja ja luettiin kotiseutulukemistoja, ja kotona oli kirjahyllyssä suurten ikäluokkien vanhempien koulukirjoja. Musiikinopetuksessa laulut olivat erittäin, ERITTÄIN suomalaiskansallisia, jollei jopa kansallismielisiä. Erikoista, jos edes musiikintuntien kautta ei päässyt syntymään tunnetta omasta maasta ja kansasta.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1700-luvulla ei ollut mitään Suomea, oli vain heimoja ja Ruotsi. Paikalliset identifioituivat sen mukaan, eiv he ajatelleet olevansa suomalaisia vaan ruotsalaisia Urjalasta ja jne.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mihin kansanosaan joku kuuluu, ei kerro kaikkea hänen juuristaan.
Sukututkimuksessa tunnetaan käsite "rahvaaseen vajonneet "
Minusta ns. rahvaassa ei ole mitään häpeämistä.
Erikoinen käsite, ei aiemmin tuttu. Tarkoittaako se siis luokkaretkeä alaspäin? Että on esim ollut talollinen mutta sitten joutunut mäkitupalaiseksi, tai vastaavaa? Mitä rahvaalla on tarkoitettu?
Puhun esimerkiksi vaikka geeniperimästä, historiasta. Itselläni on joka ikisestä säädystä kaikki esivanhemmat. Kaukaa menneisyydestä myös kuninkaita, jos Geni on totta.
Tästä muuten unohtui yksi sääty. Sotilassääty.
Tuliko jo käsityöläisen mainittua?
Näitä löyty: kuninkaat, aatelisto, papisto, kauppiaat ym. porvaristo, virkamiehet, sotilaat, käsityöläiset, torpparit, talonpojat. Akateemiset, duunarit.
.
Käsityöläiset on mielenkiintoinen tapaus. Nykynäkökulmasta voisi ensin tulla mieleen, että käsityö on työläisammatti ja jäisi alimpaan luokkaan. Sen tiedon perusteella, mitä olen löytänyt, mestarikirjan saanut käsityöläinen luokiteltiin kuitenkin porvaristoon. Ja onhan siinä sikäli järkeä, että silloin toimittiin yleensä jo itsenäisenä yrittäjänä ja ehkä työllistettiinkin oppipoika ja kisällejä. Näiden osa taisi sitten olla lukeutua rahvaaseen, vaikka olisivat työllistäneet itsensä omatoimisesti.
Suomen kieltä on löytynyt nykyisen Ruotsin alueella olevista riimukivistä. Tanskassa on löytynyt kampa, jossa lukee harja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.
Mutta eivät suomalaiset ole toisaalta olleet ruotsalaisia eivätkä venäläisiä koskaan, myös he ovat käyttäneet käsitettä suomalaiset. Emme minusta ole olleet osa muuta kansanryhmää vaan ihan oma esim kieliryhmämme
Käsite Suomi laajeni jatkuvasti. Alkujaan se oli vain Turun seutu, Varsinais-Suomi. Vielä 1600-luvulla nykyisen Pohjanmaan ei ajateltu olevan Suomea.
Ruotsin valtakunnan neljä pääaluetta v:een 1809 asti olivat Sveanmaan, Götanmaa, Norlanti ja Suomi (Finland; keskiajalla Österland eli itämaa). Suomen länsiraja määriteltiin tarkemmin ja virallisesti vasta Haminan rauhan yhteydessä, sillä tuo Norlanti (Norrland) käsitti siihen asti nykyisen Suomen ja Ruotsin kaikki pohjoiset alueet Tornionjoen molemmin puolin kuten Lappi ja Pohjanmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Perus yleistieto. Keskkosen valtakaudella Suomessa ei saanut julkaista kirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia ilman että se lähetettiin ensin Moskovaan tarkistettavaksi ja sensuroitavaksi. UKK kun oli sellainen suomettunut nukkejohtaja ja kepu-demari, saunaankin se meni Neuvosto johtajien kanssa.
Sitä suuremmalla syyllä, jos on perus-yleistietoa: laittaisitteko vaikka wikipedia-lähteitä, joissa todennetaan tuo ja annetaan tutkimusviitteet?
Muuten tuo on pelkkää kylmän sodan ajan mytologiaa. Kyllä, Suomessa vallitsi itsesensuuri, mutta faktisesti: lähetettiinkö ETUKÄTEEN Moskovaan tarkistettavaksi? Kuka lähetti, mikä instituutio? Milloin tätä tapahtui?
Ei riitä tällaiset mutuilut, että "perus-yleistietoa". Jos sanotaan ja väitetään jotain, siihen pitää olla viitteet. Se, jos suomalaiset ovat kuvitelleet, että on lähetetty etukäteen hyväksyttäviksi, on yksi asia ja kiinnostava itsessään, mutta on toinen asia, onko oikeasti lähetetty. Se erottaa historiantutkimuksen "historiatietoisuudesta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on Geni?
Geni on sukututkimussivusto, johon ihmiset ovat ladanneet kirkonkirjoista ja muista lähteistä löytyneitä tietoja omista sukujuuristaan. Palvelu on ilmainen käyttää, mutta kannattaa rekisteröityä (sekin maksuttomasti), jotta pääsee näkemään tietoja vähän laajemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Helsinkiläiset juo kaljaa ja katsoo jääkiekkoa" joo, niin tekee osa helsinkiläisistä ja osa ei tee. Sama koskee koko Suomea. Kuten lihansyönti/syömättömyys, estetiikan taju aj siitä nauttiminen, luonnossa liikkuminen ja sen kauneuden arvostaminen jne jne.
Tuon mahtisuvun vesaa en tajua nyt ollenkaan ellei hän sitten satu olemaan hiukan degeneroitunut yksilö ja siksi tavallaan syyntakeeton höpinöihinsä.
Iskikö taas suomalainen tuttu alemmuuden tunne? Sinäkin voit tietämättäsi olla ties kuinka monen mahtisuvun jälkeläinen.
Mutta haluat olla etnonationalistien tyyliin linjaa Suomen lippu. Sauna. Kalevala. Volgan mutka.
Venäläinen hyvä, ruotsalainen paha. Venäläisten aivopesu on sinussa tiukassa.
Lopeta alemmuudentuntoinen länkytys ja oman kansasi vihaaminen.
Kumpikohan tässä teistä osoittaa vihaa omaa kansaansa kohtaan? Ei toki alemmuuden- vaan ylemmyydentunteella.
Järjestelmä näköjään rikkoi linkityksen Genin sivuille, mutta osoite toimii kun jättää comin jälkeen tulevan merkkijonon pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Se oli ihan virallista tietoa. Otin selvää suomettumisesta ja perehdyin niin moniin eri lähteisiin, etten muista kaikkea. En ihmettele sitä, koska kävin peruskoulun suomettumisen aikana.
Voi johtua siitäkin, että koulu sammutti suomalaisuuden minussa. Minulla ei tule koskaan olemaan kansallista identiteettiä. Ei minkään kansan.
Eli puhut siis siitä, että jotkut neuvostodiplomaatit saattoivat "jälkitarkistaa" eli lukea jo painettuja koulukirjoja? Vai?
On ikävää, että oma perheesi, sukusi tai koulusi eivät pystyneet tarjoamaan sinulle suomalaisuuden kokemusta. Se on erikoista, ottaen huomioon, että vielä 60-70-luvulle asti kansakoulunopettajistossa oli suurimmalta osalta erittäin "suomenmielisen" koulutuksen käyneitä, vielä sodankäyneitä veteraanejakin. 80-90-luvun ala-asteella meillä vielä kyllä laulettiin maakuntalauluja ja luettiin kotiseutulukemistoja, ja kotona oli kirjahyllyssä suurten ikäluokkien vanhempien koulukirjoja. Musiikinopetuksessa laulut olivat erittäin, ERITTÄIN suomalaiskansallisia, jollei jopa kansallismielisiä. Erikoista, jos edes musiikintuntien kautta ei päässyt syntymään tunnetta omasta maasta ja kansasta.
Meidän musiikinopetuksessa oli 3 kansallismielistä laulua. Hämäläisten laulu. Satakuntalaisten laulu. Vaasan marssi. Maamme - laulu, mutta en ole siitäkään varma. Ei muuta.
Puhuin paljon ukkini kanssa sodasta ja kuunteli sivusta sotaveteraanien juttuja. Suku puhui paljon sodasta. Kotona oli tärkeää, että ikkunalaudoilla oli 2 kynttilää itsenäisyyspäivänä ja lippu pöydällä. Suomalainen klassinen musiikki. Otin itse selvää kansallismielisistä lauluista ja Suomen kulttuurista. Minulla on suomalainen olo vain yhtenä päivänä vuodessa 6.12.
Se on minun suomalainen identiteettini korkeakulttuurin lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi salli suuret kuolonvuodet sekä iso- ja pikkuvihan, jättivät meidät oman onnen nojaan ja oli ollut tuolloin alkuun vastahakoinen tekemään näille mitään ja ennen kuin vasta sitten kun niistä oli isompi uhka heille Itämeren taakse.
Itsellä tökkivät nuo aikakaudet kaikista eniten myös. Miksi iso- ja pikkuvihan aikana Ruotsi ei auttanut meitä mitenkään? Käsittämätöntä
Tämä oli Itä - Ruotsi
Kukaan ei ikinä ollut kuullutkaan Suomesta.
Esim. R y s s ä tuhosi Hämeessä rakennuksia ym. Ruotsalaiset käsityöläiset tulivat Ruotsista asti jälleenrakentamaan tätä aluetta
Olipa kuullut Suomesta, se oli osa Ruotsia ja Ruotsin olisi pitänyt sitä tulla puolustamaan.
Hyvin usein Ruotsin kuningaskunta joutui taistelemaan vähintäänkin kahdella rintamalla eli lännessä ja etelässä oli vastassa Tanska-Norja ja idässä oli Venäjä. Lisäksi Ruotsi sekaantui välillä sotimaan myös Puolaa, Saksia ja Preussia vastaan. Jo senkin vuoksi niitä kaikkia sotajoukkoja ei voinut pitää vain puolustamassa Suomen itärajaa. Jos Venäjä hyökkäsi idästä, niin samalla tanskalaiset saattoivat ajatella että nyt on oikea hetki iskeä Ruotsiin. Ennen muinoin sen sodan aloittamisen kynnys oli varsin matala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Perus yleistieto. Keskkosen valtakaudella Suomessa ei saanut julkaista kirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia ilman että se lähetettiin ensin Moskovaan tarkistettavaksi ja sensuroitavaksi. UKK kun oli sellainen suomettunut nukkejohtaja ja kepu-demari, saunaankin se meni Neuvosto johtajien kanssa.
Pöytyä. Kekkonen kyllä meuhkasi myllykirjeissään jälkikäteen esim. lehtien päätoimittajalle, jos nämä olivat julkaisseet "idänsuhteita vaarantavia" kirjoituksia, mutta tosiaan jälkikäteen. Se olisi ollut tarpeetonta, mikäli ennakkosensuuri olisi ollut käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalan ensimmäistä painosta, joka oli 500 kpl, myytiin 10 vuotta. Tämä kertonee aika paljon suomalaisista ja heidän kiinnostuksestaan kulttuuriin ja lukemiseen. Sen ostivat ruotsinkieliset suomalaisuusaatteen kannattajat nimenomaan kannatuksesta suomalaisuusaatetta kohtaan.
Vaikka tuolloin suurin osa suomalaisista läpäisi kirkon kinkerit, vain todella harvalla oli sellainen lukutaito, joka olisi riittänyt kirjallisuuden lukemiseen. Käytännössä todellinen lukutaito oli edelleen harvinainen.
Suomessa suomalaisuusaate todellakin oli eliitin asia ja monet siihen kuuluneet ruotsinkieliset perheet opiskelivat suomea sen innoittamana ja osa päätyi vaihtamaan kieltä ja suomalaistamaan nimensä.
Mutta täällä tuntuu joillakuille olevan vaikeaa hyväksyä, että ne eivät olleet kansan syvät rivit, jotka puhkuivat kansallisaatetta. Toki kansasta nousi joitakuita keskeisiä henkilöitä kuten Lönnrot, mutta kansa kokonaisuutena oli niin surkeassa tilassa, että voimat ja kyvyt eivät politiikkaan riittäneet.
Tämä.
Minä kävin koulua synkimpänä suomettumisen aikana. Vasta aikuisena tajusin, että historia pitää kirjoittaa uudelleen.
Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat.
Juha Hurme sanoi, että meillä on yhteinen loistava historia Ruotsin kanssa. Noin 1000 vuotta. Plus Viro. Sanoi, että kaikki fiksut tietävät sen, mutta siitä ei puhuta. Hän kiroili, että tilanne kentällä ei ole parantunut tiedollisesti
Saisiko lähdettä tai kirjallisuusviitettä tuolle, että "Neuvostoliitto tarkisti suomalaisten lasten historiankirjat".
Olen ollut tähän asti siinä ymmärryksessä, että Suomen oma opetushallitus ne tarkasti. Itsesensuuria harjoitettiin, selvä se, mutta että NL olisi niitä tarkastanut? Kuulisin mielelläni asiasta lisää. Kuka lienee asiaa tutkinut?
Se oli ihan virallista tietoa. Otin selvää suomettumisesta ja perehdyin niin moniin eri lähteisiin, etten muista kaikkea. En ihmettele sitä, koska kävin peruskoulun suomettumisen aikana.
Voi johtua siitäkin, että koulu sammutti suomalaisuuden minussa. Minulla ei tule koskaan olemaan kansallista identiteettiä. Ei minkään kansan.
Eli puhut siis siitä, että jotkut neuvostodiplomaatit saattoivat "jälkitarkistaa" eli lukea jo painettuja koulukirjoja? Vai?
On ikävää, että oma perheesi, sukusi tai koulusi eivät pystyneet tarjoamaan sinulle suomalaisuuden kokemusta. Se on erikoista, ottaen huomioon, että vielä 60-70-luvulle asti kansakoulunopettajistossa oli suurimmalta osalta erittäin "suomenmielisen" koulutuksen käyneitä, vielä sodankäyneitä veteraanejakin. 80-90-luvun ala-asteella meillä vielä kyllä laulettiin maakuntalauluja ja luettiin kotiseutulukemistoja, ja kotona oli kirjahyllyssä suurten ikäluokkien vanhempien koulukirjoja. Musiikinopetuksessa laulut olivat erittäin, ERITTÄIN suomalaiskansallisia, jollei jopa kansallismielisiä. Erikoista, jos edes musiikintuntien kautta ei päässyt syntymään tunnetta omasta maasta ja kansasta.
Meidän musiikinopetuksessa oli 3 kansallismielistä laulua. Hämäläisten laulu. Satakuntalaisten laulu. Vaasan marssi. Maamme - laulu, mutta en ole siitäkään varma. Ei muuta.
Puhuin paljon ukkini kanssa sodasta ja kuunteli sivusta sotaveteraanien juttuja. Suku puhui paljon sodasta. Kotona oli tärkeää, että ikkunalaudoilla oli 2 kynttilää itsenäisyyspäivänä ja lippu pöydällä. Suomalainen klassinen musiikki. Otin itse selvää kansallismielisistä lauluista ja Suomen kulttuurista. Minulla on suomalainen olo vain yhtenä päivänä vuodessa 6.12.
Se on minun suomalainen identiteettini korkeakulttuurin lisäksi.
Suomi - Neuvostoliitto - seura tarkisti kaikki lasten historiankirjat. Voi olla, että opettajani olivat vasemmistolaisia.
Ystäväni koulussa sen sijaan laulettiin Siniristilippua ja hinattiin pieni lippu salkoon. Ei minun koulussani.
Suomalaiset kansanlaulut eivät sykähdytä minua yhtään, mutta rakastan ruotsalaisia kansanlauluja
IL: n Lauri Nurmi on historianopettaja ja hän vaati, että nuo kouluasiat ja opetus pitäisi ruotia läpi. Olen samaa mieltä.
Piirretty filmi Kalevalasta näytettiin. En tuntenut sitä omakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla.
Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa
Suomi ei ole koskaan ollut Ruotsin vallan alla sen enempää kuin Kainuu on Suomen vallan alla nykyään. Suomea ei ollut, vaan suomalaiset olivat Ruotsin valtion kansalaisia, ruotsalaisia. Samalla tavalla kuin savolaiset ovat suomalaisia tänä päivänä, yksi väestöryhmä yläkäsitteen alla.
Se tarkoitti, että elämä oli oikeuksien ja velvollisuuksien osalta samanlaista kuin kenellä tahansa kansalaisella säätynsä mukaisesti oli.
Mitä suomalaisilla on? Humppapumppa? Vittumaisuus, äryisyys, vihamielisyys? Näin en äkkiä keksi mitä se suomalaisuus on?
Koko sota oli nousevan Venäjän ja suurvalta-asemaansa menettävän Ruotsin välinen (toki muitakin osapuolia oli). Ei siis ole ihme, että juuri konkreettisimmin Ruotsin ja Venäjän välissä oleva alue joutui kärsimään. Pultava 1709 määritteli seuraavat vuosikymmenet (ja -sadat).