Saako lapsen kaverin jättää toiseen huoneeseen, kun perhe syö päivällistä? Tätä mieltä on perheneuvolan psykologi.

"Raportti paljastaa: iso osa yksityislääkäreistä välttelee veroja."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011794228.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Äh.

Ei se ole epäkohteliasta.

Lapsi voi leikkiä siellä huoneessa ihan hyvin js mennä kotiinsa syömään omaan ruoka-aikaan.

Toki voi kysyä, että syökö täällä, mutta ei tosiaan ole epäkohteliaisuuttaa, jos ei tarjoa ruokaa. Voi vaikka tarjota jotain pientä.

Lapsen ruokkimatta jättäminen on kylmää ja barbaarista, ei vain sivistymätöntä ja epäkohteliasta.

Yhteisellä ruokailulla opetetaan hyviä ruokailutapoja ja käytöstä.

Tämä ei tulisi ollenkaan kyseeseen vieraanvaraisissa kulttuureissa. 

Mikä ihme joitakin suomalaisia vaivaa?

Niinpä. 

Todella moukkamainen ja itsekäs tuokin kirjoittaja, joka ei suostu jakamaan kanan rintafileistään. Kyllä ruokaa voidaan jakaa, se keneltäkään ole pois. 

Ja on selvää, että vieraita varten tulee olla edes jotain pientä tarjota, esim. pakastettuja pullia ja kahvia. 

Kyllä pyytäisin syömään jos kelpaa sama ruoka mitä muutkin syövät

Vierailija kirjoitti:

Mä odottelin lapsuudessa ja jatkoin leikkejä kun kaveri kävi syömässä perheensä kanssa keittiössä. Ei mulle jäänyt traumoja asiasta. Jos tuli nälkä lähdin kotiin. Kotona oli kumminkin aina lämmintä ruokaa tarjolla. Tämä 90-luvulla  

Nykyisin varmaan tekisin itse niin että lapsen leikki-aika rajattaisiin siten että kun on ruoka-aika leikit loppuu, kaveri saa lähteä kotiinsa ja ruokailun jälkeen perhe tekee jotain yhteisiä juttuja. Tai isommat lapset voi sitten lähteä ulos tapaaaan kavereitaan ruokailun jälkeen. En odotuttaisi vierasta lapsen huoneessa sillä välin kun lapsi syö perheen kanssa. 

Ja nythän tuo on vielä helpompi sopia, kun lapsilla on kellopuhelimet ja älypuhelimet. Ennen vanhaan siellä kaverin huoneessa odotettiin sen takia, kun ei soiteltu etukäteen vaan mentiin ovelta kysymään kaveria leikkimään. Siellä saattoi sitten just olla tulossa ruoka-aika ja itse oli jo kotona syönyt ennen lähtöä. En usko, että kukaan on traumatisoitunut, kun on joutunut lukemaan Aku Ankkaa sen aikaa, kun kaveri syö.

Vierailija kirjoitti:

Kerran tarjottiin ja söivät. Seuraavana päivänä ne lapset sano, että ei saa enää meillä syödä. Heidän vanhempi huusi ja kielsi. Tehtiin väärin. Heillä kun valmistettiin ruoka perheelle ja varmaan kiva kun kukaan ei syö. Siellä on pitkään tehty ruokaa ja hääritty keittiössä ja mitä,lapsilla mahat jo täynnä.

Kaikkialla maailmassa on lähes itsestään selvää kohteliaisuutta ja kuuluu sosiaalisiin tapoihin, että kaikki mahtuvat samaan pöytään.

Voihan olla, että se ruokailun ajaksi toiseen huoneeseen ajettu lapsi ei saa edes kotonaan kunnolla ruokaa.

Lapsille ruokailu on myös oppimistilanne.

Vanhempi, joka alkaa rähjätä ruuan tarjoamisesta, voi katsoa peiliin!

Ysärillä oli että minun piti odottaa kaverin huoneessa tai ulkona pihamaalla jos tai kun söi vaikla itsellä olis ollut nälkä, kaverin äiti oli muutenkin ankara jolla oli vaikka mitä sääntöjä, ainoat poikkeukset kun sai syödä oli yökyläily ja silloinkaan edes itse ei saanut annostella ruokaa, kerran oli pahaa ruokaa ja se kaverin äiti valitteli ja voivotteli että pitää syödä ja miksi en syö, itku kurkussa sitten sanoin ettei ole mieliruokaa tai että en vaan pysty syömään kaaliruokaa sit huokailun saattelemana antoi syödä leipää jossa sai olla joko kinkkua tai juustoa ei molempia leivån päällä. 

Tekoäly tekee kirjanpitäjien ja asianajajien työt kahden vuoden päästä. Kannattaisi säästää työttömyyttä varten.

Vierailija kirjoitti:

Voi, v. On kyllä köyhää! Minun luonani lasten kaverit on tervetulleita, myös ruokapöytään. Toki kaikella on rajansa, ei voi alkaa lapset tulemaan meille vain syömään, mutta jos lapsen kaveri nyt sattuu kerran viikossa olemaan meillä kylässä ruoka-aikaan niin saa myös syödä. Tässä huomaabtaas kuin se keski-ikäinen lihava suomalainen nainen ahäjattelee vain itseään ja omaa syömistään. Jää itselle katsos enemmän lautaselle, kun lapsen kaveri ei syö. Elämässä ei tosiaan suomalaisella, keski-ikäisellä ja lihavalla naisella ole muuta kuin syöminen ja lihoaminen. Hyi, v, mitä porukkaa nämä lihavat.

Meillä niitä kavereita on neljällä lapsella kylässä päivittäin, useampia, ei kerran viikossa. Lihava en ole koskaa ollut, en edes grammaa ylipainoinen, kuten ei ole puolisoni eikä lapsenikaan. Ja kyllä, koska meillä om tiukkaa niin todellakin haluan että lapselleni jää ruokaa juuri sen verran lautaselle kuin hän tarvitsee, en puolittele perheen annoksia ja pidä omaa perhettä nälässä siksi että riittäisi kavereille. 

Jos rahaa olisi oikeasti vähän, niin minä iskisin lapselle banaanin tai omenan käteen, ja sanoisin, että odottaa hetken ja kaveri palaa kohta, kunhan on syönyt.

Jos on ostanut kalliit määräpalapihvit jokaiselle,niin pitäisikö jonkun luopua tai jokaiselta leikata pala?

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä oli että minun piti odottaa kaverin huoneessa tai ulkona pihamaalla jos tai kun söi vaikla itsellä olis ollut nälkä, kaverin äiti oli muutenkin ankara jolla oli vaikka mitä sääntöjä, ainoat poikkeukset kun sai syödä oli yökyläily ja silloinkaan edes itse ei saanut annostella ruokaa, kerran oli pahaa ruokaa ja se kaverin äiti valitteli ja voivotteli että pitää syödä ja miksi en syö, itku kurkussa sitten sanoin ettei ole mieliruokaa tai että en vaan pysty syömään kaaliruokaa sit huokailun saattelemana antoi syödä leipää jossa sai olla joko kinkkua tai juustoa ei molempia leivån päällä. 

Miksi et mennyt kotiisi syömään kun sinulla oli nälkä? Miksi vanhempasi eivät huolehtineet että tulit kotiin syömään? Eivät pitäneet sinusta huolta eivätkä opettaneet pitämään itsestäsi huolta?

Vierailija kirjoitti:

Jos rahaa olisi oikeasti vähän, niin minä iskisin lapselle banaanin tai omenan käteen, ja sanoisin, että odottaa hetken ja kaveri palaa kohta, kunhan on syönyt.

Jonkin juomapurkin voi antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Äh.

Ei se ole epäkohteliasta.

Lapsi voi leikkiä siellä huoneessa ihan hyvin js mennä kotiinsa syömään omaan ruoka-aikaan.

Toki voi kysyä, että syökö täällä, mutta ei tosiaan ole epäkohteliaisuuttaa, jos ei tarjoa ruokaa. Voi vaikka tarjota jotain pientä.

Lapsen ruokkimatta jättäminen on kylmää ja barbaarista, ei vain sivistymätöntä ja epäkohteliasta.

Yhteisellä ruokailulla opetetaan hyviä ruokailutapoja ja käytöstä.

Tämä ei tulisi ollenkaan kyseeseen vieraanvaraisissa kulttuureissa. 

Mikä ihme joitakin suomalaisia vaivaa?

Niinpä. 

Todella moukkamainen ja itsekäs tuokin kirjoittaja, joka ei suostu jakamaan kanan rintafileistään. Kyllä ruokaa voidaan jakaa, se keneltäkään ole pois. 

Ja on selvää, että vieraita varten tulee olla edes jotain pientä tarjota, esim. pakastettuja pullia ja kahvia. 

Kuinka moni lapsi syö pullaa tai kahvia? Aika typerästi kirjoitettu että on barbaari ja kylmää ei niitä lapsia sentään kiduteta, ai niin Suomen mittapuulla lasten pitäis antaa tehdä mitä lystää, varmaan saa tuonkin kirjoittajan lapsen kaverit lampsia vieraassa huushollissa suoraan jääkaapille ja muille kaapeille ja syödä mitä lystäävät samalla kun yökköilevät ettei pysty syömään juuri kaverin äidin valmistamaa lihasoppaa. 

Vai tässä rahatilanteessa pitäisi vielä syöttää päivittäin naapureiden lapset ja teinit?

Vierailija kirjoitti:

No kuulkaa kyllä siitä sun perheateriasta yksi peruna riittää kaverille ja kastiketta.  Tai teet voileivän ja juotavaa.  On kohteliasta tarjota mutta myös kohteliasta sanoa ei kiitos meillä on kotona ruokaa . Kumpikin on hyvä . Teinit syö toki paljon mitä voi aina jatkaa perunoilla. Makkaraperunat ja keitot on halvinta. 

OK mutta aika noloa syöttää lapsen kaverille yksi peruna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsuudessani 80-luvulla oli täysin normaalia odottaa huoneessa, kun kaveri syö.

Sama täällä! Omassa kodissa aina syötiin. Koulun jälkeen kaverilta mentiin suoraan kotiin syömään. Kaveri söi oman perheensä kanssa oman aikataulunsa mukaan.

On se kumma, kun täällä valitetaan aina, miten epäsosiaalisia suomalaiset ovat ja halutaan olla yksin.

Ja sitten ei itse haluta millään tavalla osallistua mihinkään yhteisölliseen.

Pitäisi olla itsestäänselvyys, että kylässä olevat lapset ruokitaan. On hyvä jutella muidenkin kuin vain oman perheen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö siis jatkuvasti ostaa ja tehdä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, että lapsen kaveri sattuu olemaan paikalla ruoka-aikaan ? Jos on ostettuna vain yksi kanan rintafilee per ruokailija niin kuka luopuu omastaan sille vierailijalle ? Lapsiko ? Entä jos vieraalle varattu ruoka ei maistukaan vieraalle heitetäänkö se pois vai joutuuko joku syömään tupla-annoksen ja lihomaan turhan päiten?

Lapselle varatun kanan rintafileen voi hyvin laittaa kahtia. Jos se oli suurin huolesi.

Ai teinipojan file kahtia? Nehän syö enemmän kuin aikuiset. Mikä siinä on, että jos on jo hengattu klo 14-18, niin ei vieras voisi jo vähitellen mennä kotiinsa syömään.

Osta ruokaa niin paljon että varmasti riittää. Jos teillä asuu teinipoikia, niin ei se ruoka jääkaappiin jää pilaantumaan. Kyllä sen joku syö aivan varmasti :-)

Jos mulla on kaksi teinipoikaa, niin todellako mun pitäisi näillä ruoan hinnoilla varautua ruokkimaan molempien kaikki kaveritkin? Ihan varalta täyttää jääkaappi 10 hengelle, vaikka omia lapsia on vain kaksi? Mun mielestä on oikeesti aika kohtuutonta, että kun meillä on tehty se kaksi lasta mm. sen takia, että ajateltiin että kahden teinipojan kanssa mm. juuri ne ruokakulut pysyvät vielä aisoissa, niin sitten kuitenkin meidän pitäisi elättää lasten kaveritkin ja tarjota koko jätkäköörille välipala, päivällinen ja iltapala, jos saavat notkua täällä koko päivät koulun jälkeen. Eri asia, jos on sovittu yökyläilystä, silloin tietysti tarjotaan kaikki ruoat mitä itsekin syödään, mutta pääsääntöisesti saavat kyllä lähteä koteihinsa syömään edes kerran päivässä.

Kaikki mitä tulee jos sanan jälkeen on mielikuvitusta. Säännöllisellä ateriarytmillä  ja laadukkaalla ruualla teinipoika ei tarvitse yhtään sen enempää ruokaa kuin ketään muukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä oli että minun piti odottaa kaverin huoneessa tai ulkona pihamaalla jos tai kun söi vaikla itsellä olis ollut nälkä, kaverin äiti oli muutenkin ankara jolla oli vaikka mitä sääntöjä, ainoat poikkeukset kun sai syödä oli yökyläily ja silloinkaan edes itse ei saanut annostella ruokaa, kerran oli pahaa ruokaa ja se kaverin äiti valitteli ja voivotteli että pitää syödä ja miksi en syö, itku kurkussa sitten sanoin ettei ole mieliruokaa tai että en vaan pysty syömään kaaliruokaa sit huokailun saattelemana antoi syödä leipää jossa sai olla joko kinkkua tai juustoa ei molempia leivån päällä. 

Miksi et mennyt kotiisi syömään kun sinulla oli nälkä? Miksi vanhempasi eivät huolehtineet että tulit kotiin syömään? Eivät pitäneet sinusta huolta eivätkä opettaneet pitämään itsestäsi huolta?

Kaikkien vanhemmat ei ole mukavia, sympaattisia ja huolehtivia, asuin kauempana kaverin kodista ja oli tarkoitus koko päivän olla ja sitten iskä haki autolla. Meidän kotona ei yleensä ollut lämmintä ruokaa, kouluruoka pelasti nälkäkuolemalta paitsi kesäisin kesälomalla. Lämmintä ruokaa oli ainoastaan jouluna ja uutena vuotena, meillä kotona syötiin leipää ilman päällisin, jogurttia yms. Musta tuli tosi varovainen ruoan suhteen ja en tykännyt teininä syödä muiden nähden ei mulle mielestäni syömishäiriötä tullut mutta häpeä ja pelko että pitää muiden edessä syödä ja syödä se ruoka vaikkei tykkäiskään oli suuri juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Äh.

Ei se ole epäkohteliasta.

Lapsi voi leikkiä siellä huoneessa ihan hyvin js mennä kotiinsa syömään omaan ruoka-aikaan.

Toki voi kysyä, että syökö täällä, mutta ei tosiaan ole epäkohteliaisuuttaa, jos ei tarjoa ruokaa. Voi vaikka tarjota jotain pientä.

Lapsen ruokkimatta jättäminen on kylmää ja barbaarista, ei vain sivistymätöntä ja epäkohteliasta.

Yhteisellä ruokailulla opetetaan hyviä ruokailutapoja ja käytöstä.

Tämä ei tulisi ollenkaan kyseeseen vieraanvaraisissa kulttuureissa. 

Mikä ihme joitakin suomalaisia vaivaa?

Niinpä. 

Todella moukkamainen ja itsekäs tuokin kirjoittaja, joka ei suostu jakamaan kanan rintafileistään. Kyllä ruokaa voidaan jakaa, se keneltäkään ole pois. 

Ja on selvää, että vieraita varten tulee olla edes jotain pientä tarjota, esim. pakastettuja pullia ja kahvia. 

Kuinka moni lapsi syö pullaa tai kahvia? Aika typerästi kirjoitettu että on barbaari ja kylmää ei niitä lapsia sentään kiduteta, ai niin Suomen mittapuulla lasten pitäis antaa tehdä mitä lystää, varmaan saa tuonkin kirjoittajan lapsen kaverit lampsia vieraassa huushollissa suoraan jääkaapille ja muille kaapeille ja syödä mitä lystäävät samalla kun yökköilevät ettei pysty syömään juuri kaverin äidin valmistamaa lihasoppaa. 

Ei tietenkään. Opetan lapsilleni käytöstapoja, eli toisen jääkaapilta ei mennä lupaa kysymättä ottamaan. 

Samalla kuitenkin on itsestään selvää, että tarjoan vähästäni myös lapsen kavereille. Edes kaltaiselleni pienituloiselle se ruoka ei nyt niin kallista ole, etteikö voisi pari kaveria ruokkia, kunhan katsoo kaupasta, mitä ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vai tässä rahatilanteessa pitäisi vielä syöttää päivittäin naapureiden lapset ja teinit?

No, meillä ei notku päivittäin naapurin lapset ja teinit. Aja ne hyvä ihminen kotiin jos teille joka päivä tunkee.