Saako lapsen kaverin jättää toiseen huoneeseen, kun perhe syö päivällistä? Tätä mieltä on perheneuvolan psykologi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutus ei myöskään korvaa vanhaa kattoa eikä putkia, jos tulee vesivahinko. Osa matkustaa ja remontit tekemättä.

Niin niin, mutta saako teillä lasten kaverit myös tulla ruokapöytään? ;D

Vakuutus ei muuten korvaa jos Teslan ajaa lätäkköön. Ihan tiedoksi, kun sinulta näköjään tämä informaatio unohtui. ; ) 

Lapset on jo aikuisia. Ei käy ketään kylässä, se on oma toive. En jaksa tavata ketään.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Nuoren olisi hyvä oppia myös sellaisia käytöstapoja, ettei toisten luona notkuta harva se päivä ja mennä heidän ruokapöytäänsä kuin kotiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa ihmeellistä tekstiä. Asun Ranskassa ja täällä pidettäisiin todella junttina olla antamatta lapsen kaverille ruokaa. Se on aivan perusedellytys ja itsestäänselvyys. Toki vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa kohteliaiksi, eli sitä ei oteta kohtuuttomasti vaan maltilla. 

Eivätpä stereotypiat suomalaisten huonosta vieraanvaraisuudesta pettäneet tässäkään asiassa.

Minä taas olen kuullut Ranskassa asuneiden ulkomalaisten kertovan miten heitä jskus kutsuttiin kylään sikäläisten tuttavien kotiin, mutta mitään syötävää ei tarjottu. 

Ajatella! Minä taas kuulin eräältä ransakalaiselta, että hän oli juuri laittanut ruokaa pöytään kun tuli vieras. Hän pyysi vierasta myös istumaan pöytään, mutta vieras sanoikin, ei kiitos, hän on juuri syönyt.

Kyllä se maailma on kummallinen. On niin monenlaisia kohtaamisia, että ne vaatisivat ihan oman ketjunsa. ;DDDD

Mutta saako teillä lapsen kaverit safkaa?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia sinun lastasi. Sen on yksin sinun ja mahdollisen toisen huoltajan vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö siis jatkuvasti ostaa ja tehdä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, että lapsen kaveri sattuu olemaan paikalla ruoka-aikaan ? Jos on ostettuna vain yksi kanan rintafilee per ruokailija niin kuka luopuu omastaan sille vierailijalle ? Lapsiko ? Entä jos vieraalle varattu ruoka ei maistukaan vieraalle heitetäänkö se pois vai joutuuko joku syömään tupla-annoksen ja lihomaan turhan päiten?

Siellä taitaa maalaisjärki olla hukassa. Minä olen tuossa tilanteessa puolittanut rintafileet niin, että kaikille riittää puolikas. Vastaavasti pottuja keität niin paljon, että varmasti riittää kaikille. Syömättä jääneistä perunoista voit tehdä vaikka munakkaan seuraavana päivänä. Kanafileetkin on syömäkelpoisia vielä seuraavana päivänä, jos jää yli.

Mitäpä jos kaapissa on perunoita enää niin että riittää juuri omalle porukalle? Kipaisetko 10 km kauppaan hakemaan lisää vaikka kauppakäynti on vuorossa sille illalle?

En halua ystäviä. Niitä olisi kyllä ollut halukkaita. En halua kutsua kotiini ketään.

Vierailija kirjoitti:

En halua ystäviä. Niitä olisi kyllä ollut halukkaita. En halua kutsua kotiini ketään.

Kuka jaksaa kuunnella omassa kotona muiden ihmisten neuvoja tai ongelmia tai elämänohjeita. Ei kiitos. Yököttävää.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti kohteliasta. Sitten vain menee kotona ruoat hukkaan. Lisäksi naapuri valittaa, kun syöty kaikki heidän ruoat, koska he tarjosivat niitä, koska kuuluu asiaan tarjota ( ja meillä kotona olleet ruoat jäivät syömättä).

 

Pitäisi sopia, miten toimitaan. Kesällä lapset voivat leikkiä ulkona ja kukin menee omaan kotiin syömään.

 

Tosiaan useimmat tekevät ruoakaa sen verran mitä oma perhe syö.

Me yleensä tehdään sen verran että sitä joka tapauksessa jää myös jääkaappiin pantavaksi. Ja sieltä jos lämmitetään niin ei me ylimääräistä lämmitetä

Se, että ei ole ystäviä on oma valintani. En halua ystäviä. 

Kukahan tätä vielä jaksaa lukea?

Edelleen kannatan sitä "vanhaa" tapaa että jos kaverit leikkii tai näkee lähes joka päivä niin lapset ruokailevat omassa kodissa. Kuumana päivänä huolehtisin siitä että lapset muistavat ottaa juotavaa, mehua, maitoa tai vettä. Jos hakisin vaikka jätskiautolta jätskipaketin niin siitä tietysti antaisin jokaiselle. Ja ihan nätisti voi sanoa että meillä on nyt ruoka, miten teillä? Ja voit odottaa täällä "Meijun" huoneessa tai meidän pihalla. 

Jos tulee kauempaa niin sitten vanhemmat sopivat että syödäänkö päivän aikana lämmin ruoka vai riittääkö välipala. Yökylässä laitan tietysti iltapalan ja aamupalan :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Rahat menevät talvihaalareihin, lämmitykseen jne. Eikä meillä voi kasvattaa ulkona tomaattia ja salaattia ulkona lokakuussa, kun Espanjassa voi.

Eikä voi nukkua ulkona kadulla kuten kuumissa maissa. Tämä sanoi intialainen opiskelija, joka oli muuttanut rikkaaseen, mutta asuntopulasta kärsivään maahan. Tästä on nyt aikaa. Hän kertoi uutisissa, että jos hän olisi vastaavassa tilanteessa omassa maassaan, hän nukkuisi ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia sinun lastasi. Sen on yksin sinun ja mahdollisen toisen huoltajan vastuulla.

Ööö, siis eikö se kuulukaan muiden velvollisuuteen? Mitä jos itse, tai joku muu haluaa vapaaehtoisesti ilman velvollisuuden tunnetta omaksi ilokseen tarjota ruokaa? Olisiko se suotavaa? Voisko niin tehdä? Sinulta varmasti löytyy painava syy miksi niin ei saa tehdä. 😖

Meillä laitetaan ruokaa vain sen kun syödään. 4 pihviä ei muuta viideksi ruokapöydässä. 8 perunaa ei muutu 10 perunaksi. 

vastaus: laitamme ruoan omalle perheelle, emme satunnaisille vierailijoille. 

Itselläni kolme jo aikuista lasta. Ikähaarukka 4v, jos näiden kaikkien kavereita, olisi pitänyt ruveta ruokkimaan, niin ei. Töiden jälkeen, aina jollain oli kaveri kylässä. Kaverit oli tervetulleita, mutta kotonaan saivat syödä. Suurtalouskokiksi, en työpäivän päätteeksi ryhtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran tarjottiin ja söivät. Seuraavana päivänä ne lapset sano, että ei saa enää meillä syödä. Heidän vanhempi huusi ja kielsi. Tehtiin väärin. Heillä kun valmistettiin ruoka perheelle ja varmaan kiva kun kukaan ei syö. Siellä on pitkään tehty ruokaa ja hääritty keittiössä ja mitä,lapsilla mahat jo täynnä.

Ette te tehneet väärin, kun olitte kohteliaita. Lasten vanhemmat ne tuossa mokasi, kun eivät olleet kertoneet lapsilleen että pitää tulla kotiin syömään.

Lapselle pitää joka päivä sanoa, että tänään on kotona ruokaa. Kuten, että laita kengät vierekkäin, muista hattu helteellä. Sammuta valot. Sulje ulko-ovi. Tänäänkään ei saa pelata palloa autotien vieressä. Tänäänkään ei saa kävellä pelkillä sukilla ulkona.

Entisessä lapsettomassa elämässä luulin, ettei näitä tarvitse sanoa joka päivä erikseen. Ei ainakaan kouluikäiselle, jolle sanottu ne jo monta vuotta. Nyt ymmärrän olleeni tyhmä. Kyllä me vanhemmat ollaan ylipäänsä aika tyhmiä. Miksi ei koskaan kerrota mitään, ei lapsiparat voi tietää.

Märkä takki pitää ripustaa henkariin kuivumaan, ei heittää myttynä lattialle.

Mikset sä sanonut? Viime sateesta ja viime sanomisesta on jo kaksi päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö siis jatkuvasti ostaa ja tehdä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, että lapsen kaveri sattuu olemaan paikalla ruoka-aikaan ? Jos on ostettuna vain yksi kanan rintafilee per ruokailija niin kuka luopuu omastaan sille vierailijalle ? Lapsiko ? Entä jos vieraalle varattu ruoka ei maistukaan vieraalle heitetäänkö se pois vai joutuuko joku syömään tupla-annoksen ja lihomaan turhan päiten?

Siellä taitaa maalaisjärki olla hukassa. Minä olen tuossa tilanteessa puolittanut rintafileet niin, että kaikille riittää puolikas. Vastaavasti pottuja keität niin paljon, että varmasti riittää kaikille. Syömättä jääneistä perunoista voit tehdä vaikka munakkaan seuraavana päivänä. Kanafileetkin on syömäkelpoisia vielä seuraavana päivänä, jos jää yli.

Siis joku nälkäinen perheenjäsen saa syödä vain puolikkaan rintafileen kokonaisen sijaan siksi, että sinun on välttämättä saatava tarjota ruokaa lapsen kaverille?

En halua ystäviä. Suurin osa suomalaisista on luonteeltaan ilkeitä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Ysärillä ja 2000-luvun alussa lapsena ei kyllä missään talossa koskaan tarjottu vieraille ruokaa. Useimmat hätistivät syömään omaan kotiinsa tai sitten piti odottaa eri huoneessa, että kaveri on syönyt.

Vain muutamassa perheessä ruokaa tarjottiin, mutta kun olin jo oppinut siihen, että ei saa norkoilla toisten ruokia, kieltäydyin. Kotona oli ruokaa.

 

Teini-iässä oli järkytys, kun ulkomaalaiset kaverit loukkaantuivat, jos en syönyt, joten vaikka olisin sanonut ei tarvitse, niin päädyin silti ruokapöytään heidän kanssaan.

 

Omat lapset ei ole vielä sen ikäisiä, että kavereita täällä pyörisi, mutta ei minulla ole koko kylää varaa ruokkia. Kaverit joko häipyy, kun on ruoka-aika, tai odottavat eri huoneessa. Ruoka on mitoitettu just silleen, että siitä omalle perheelle riittää. Eri asia, jos on vaikka makaronilaatikkoa tai lasagnea, jota jää aina yli, jos silloin kysyy, maistuuko. Tai sitten jos tiedossa on, että omat lapset syö kaverilla, vastavuoroisesti tarjoaisin ruokaa meillä. Mutta jos ei kaverillakaan ruokaa tule, en näe syytä, miksi pitäisi muiden lapsia ruokkia.

Kyllä muuten tarjottiin. Olen syönyt ysärillä kaikkien kavereideni perheiden kanssa ja kaikki kaverit on syöneet meillä.

90-luvulla oli lama ja monet elivät äärimmäisessä köyhyydessä. Ruokaa riitti joissakin perheissä hädin tuskin omalle perheelle. Ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan kirjoissa, joissa on eri henkilöiden muistoja niiltä vuosilta. Eräässä perheessä äiti oli lisännyt vettä maitoon, jotta (omille) lapsille riittäisi jotain lasiin ruokapöydässä. Joku perhe oli nukkunut toppatakit päällä talvella, koska vastarakennettu omakotitalo oli jäänyt keskeneräiseksi työttömyyden ja velkojen takia. Eräs nainen kertoi olelensa saunassa tuttavaperheen rouvan kanssa. Tuttava oli kauhistellut, miten laiha tämä nainen oli.

No, pahimmankin notkon aikana 80 prosenttia työvoimasta kävi ihan normaalisti töissä. Ellei lähipiirissä ollut konkurssin tehneitä yrittäjiä tai työttömiä, suuri enemmistö ei huomannut lamaa muusta kuin lehtiotsikoista ja siitä, että kaikenlaista sai hetken ajan shopata entistä halvemmalla.

Lama näkyi aina,  kun lähti pois kotoa. Kadunvarret olivat täynnä tyhjiä liikehuoneistoja. Niiden ikkunassa oli harmaata tai ruskeaa paperia teipattuna. Kadulla kävelevä kaupunkilainen muisti aina, että siinä oli ennen pankki, vaatekauppa, paperikauppa, leipomo tai lastenvaatteita. Kotona lama näkyin monin tavoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö siis jatkuvasti ostaa ja tehdä ylimääräistä ruokaa siltä varalta, että lapsen kaveri sattuu olemaan paikalla ruoka-aikaan ? Jos on ostettuna vain yksi kanan rintafilee per ruokailija niin kuka luopuu omastaan sille vierailijalle ? Lapsiko ? Entä jos vieraalle varattu ruoka ei maistukaan vieraalle heitetäänkö se pois vai joutuuko joku syömään tupla-annoksen ja lihomaan turhan päiten?

Siellä taitaa maalaisjärki olla hukassa. Minä olen tuossa tilanteessa puolittanut rintafileet niin, että kaikille riittää puolikas. Vastaavasti pottuja keität niin paljon, että varmasti riittää kaikille. Syömättä jääneistä perunoista voit tehdä vaikka munakkaan seuraavana päivänä. Kanafileetkin on syömäkelpoisia vielä seuraavana päivänä, jos jää yli.

Varsinainen Jeesus siellä. Saat viisi leipää ja kaksi kalaa riittämään loputtomasti oman perheen lisäksi vaikka koko kulmakunnan lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Meillä laitetaan ruokaa vain sen kun syödään. 4 pihviä ei muuta viideksi ruokapöydässä. 8 perunaa ei muutu 10 perunaksi. 

 

vastaus: laitamme ruoan omalle perheelle, emme satunnaisille vierailijoille. 

No eihän tossa ole sitten mitään epäselvää. Sitten pitää vaan kehdata sanoa, että tätä ruokaa on nyt vain tälle määrälle. Kun ei ollut tiedossa, että tulee vieraita. Eikä kiukuta, miten joku kehtaa tulla ruoka-aikaan kylään. 

Tai ei kai sitä tarvitse edes sanoa. Mutta keskustelu koskenee lähinnä tilannetta, että tarjottavaa on järjestettävissä ainakin kohtuullisella vaivalla halutessaan. 

Jos taas on tiedossa että tulee vieraita voi kysyä haluaako syödä mukana, ja tehdä sen mukaan eväät.