Saako lapsen kaverin jättää toiseen huoneeseen, kun perhe syö päivällistä? Tätä mieltä on perheneuvolan psykologi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla syötettiin joka perheessä kaikki kaveritkin. Olin itse tämä kaveri. Kasarilla, kun minulla oli oma perhe, jatkoin tätä perinnettä, lasten kaverit söivät meillä aina kun olivat ruoka-aikaan käymässä. Onko ihmisten hyväntahtoisuus kadonnut netin myötä? Kaikki kysytään ja hyväksytään jollain tyyliin vauva.sivuilla. 

Ihmisten eli suomalaisten tulotaso suhteessa maan hintatasoon on 70-luvun jälkeen laskenut tuntuvasti. Tämä on todellisuutta monissa kodeissa.  Osa kansasta elää ilman huolen häivää - he ovat niitä, joiden näemme istuvan kahviloissa ja ruokapaikoissa ja jotka kertovat hienoista lomamatkoista ja kotiin tekemistään kallista hankinnoista. Osa taistelee joka päivä köyhyyden ja huolten keskellä. Viimeksimainittujen elämää varjostaa köyhyyden lisäksi jokapäiväiset  uutiset työttömyydestä, vähenevistä työpaikoista ja globaalisti epävarmasta maailmantilanteesta ja Euroopassa käytävästä sodasta.

Ja leikkaukset jotka kohdistetaan nimenomaan pienituloisiin ja niihin kaikista köyhimpiin.

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Jos lääkäri on päivystämässä töissä niin hänen kuuluu edeltävänä päivänä tehdä lapsilleen lämmin ruoka, minkä nämä voivat lämmittää mikrossa, kun lääkärivanhempi on töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin raha tiukalla. Saan hädin tuskin ruokittua omat lapseni ja itseni, kun tarjoan vain kaikkein halvinta ja lasken joka sentin. Sitten pitäsi vielä ruokkia muiden lapsia ja PUOLITELLA niitä omia vähiä ruokia? Sitä on rikkaat näköjään täysin vieraantuneet siitä millaista monen elämä täällä norsunluutornien varjoissa on. 

Minäkin ihmettelin tuota, kun luin lehtijuttua aiheesta ja vauvapalstan mielipiteitä.  Onko kotimaan lehdistö, TV, radio ja kaikki muu media täysin vieraantunut kansaa opettavasta periaatteesta? Ennen aikaan e.m. lähteistä sai asiallista tietoa tapahtumista ja ihmisille selitettiin syy-seuraus- suhteita ja mitä oli kulloinkin olosuhteiden taustalla.  Nyt ollaan kuin ei olisi koskaan kuultukaan Suomen järkyttävästä työttömyydestä ja vähävaraisuudesta.

Järkyttävästä.😂 Se, että vasemmisto on huutaa koko ajan kovempaa ja kovempaan on koko totuus? 

Ja sama porukka haalii niitä työttömiä ja köyhiä ulkomaita myöden. Vasemmisto ei rakasta köyhiä, se rakastaa köyhyyttä. Köyhien vastoinkäymisten painamia hartioita pitkin voi kiivetä Arkadianmäelle ja kolmannen sektorin järjestöjen johtopaikoille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Ysärillä ja 2000-luvun alussa lapsena ei kyllä missään talossa koskaan tarjottu vieraille ruokaa. Useimmat hätistivät syömään omaan kotiinsa tai sitten piti odottaa eri huoneessa, että kaveri on syönyt.

Vain muutamassa perheessä ruokaa tarjottiin, mutta kun olin jo oppinut siihen, että ei saa norkoilla toisten ruokia, kieltäydyin. Kotona oli ruokaa.

 

Teini-iässä oli järkytys, kun ulkomaalaiset kaverit loukkaantuivat, jos en syönyt, joten vaikka olisin sanonut ei tarvitse, niin päädyin silti ruokapöytään heidän kanssaan.

 

Omat lapset ei ole vielä sen ikäisiä, että kavereita täällä pyörisi, mutta ei minulla ole koko kylää varaa ruokkia. Kaverit joko häipyy, kun on ruoka-aika, tai odottavat eri huoneessa. Ruoka on mitoitettu just silleen, että siitä omalle perheelle riittää. Eri asia, jos on vaikka makaronilaatikkoa tai lasagnea, jota jää aina yli, jos silloin kysyy, maistuuko. Tai sitten jos tiedossa on, että omat lapset syö kaverilla, vastavuoroisesti tarjoaisin ruokaa meillä. Mutta jos ei kaverillakaan ruokaa tule, en näe syytä, miksi pitäisi muiden lapsia ruokkia.

Kyllä muuten tarjottiin. Olen syönyt ysärillä kaikkien kavereideni perheiden kanssa ja kaikki kaverit on syöneet meillä.

90-luvulla oli lama ja monet elivät äärimmäisessä köyhyydessä. Ruokaa riitti joissakin perheissä hädin tuskin omalle perheelle. Ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan kirjoissa, joissa on eri henkilöiden muistoja niiltä vuosilta. Eräässä perheessä äiti oli lisännyt vettä maitoon, jotta (omille) lapsille riittäisi jotain lasiin ruokapöydässä. Joku perhe oli nukkunut toppatakit päällä talvella, koska vastarakennettu omakotitalo oli jäänyt keskeneräiseksi työttömyyden ja velkojen takia. Eräs nainen kertoi olelensa saunassa tuttavaperheen rouvan kanssa. Tuttava oli kauhistellut, miten laiha tämä nainen oli.

Vierailija kirjoitti:

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Rahat menevät talvihaalareihin, lämmitykseen jne. Eikä meillä voi kasvattaa ulkona tomaattia ja salaattia ulkona lokakuussa, kun Espanjassa voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin raha tiukalla. Saan hädin tuskin ruokittua omat lapseni ja itseni, kun tarjoan vain kaikkein halvinta ja lasken joka sentin. Sitten pitäsi vielä ruokkia muiden lapsia ja PUOLITELLA niitä omia vähiä ruokia? Sitä on rikkaat näköjään täysin vieraantuneet siitä millaista monen elämä täällä norsunluutornien varjoissa on. 

Minäkin ihmettelin tuota, kun luin lehtijuttua aiheesta ja vauvapalstan mielipiteitä.  Onko kotimaan lehdistö, TV, radio ja kaikki muu media täysin vieraantunut kansaa opettavasta periaatteesta? Ennen aikaan e.m. lähteistä sai asiallista tietoa tapahtumista ja ihmisille selitettiin syy-seuraus- suhteita ja mitä oli kulloinkin olosuhteiden taustalla.  Nyt ollaan kuin ei olisi koskaan kuultukaan Suomen järkyttävästä työttömyydestä ja vähävaraisuudesta.

Järkyttävästä.😂 Se, että vasemmisto on huutaa koko ajan kovempaa ja kovempaan on koko totuus? 

Ja sama porukka haalii niitä työttömiä ja köyhiä ulkomaita myöden. Vasemmisto ei rakasta köyhiä, se rakastaa köyhyyttä. Köyhien vastoinkäymisten painamia hartioita pitkin voi kiivetä Arkadianmäelle ja kolmannen sektorin järjestöjen johtopaikoille. 

Kokoomus kyllä teki paikallisen sopimisen, joka tuli voimaan 1.1.2025

www.tem.fi/paikallisen-sopimisen-lisaaminen

Vierailija kirjoitti:

Jos lääkäri on päivystämässä töissä niin hänen kuuluu edeltävänä päivänä tehdä lapsilleen lämmin ruoka, minkä nämä voivat lämmittää mikrossa, kun lääkärivanhempi on töissä.

Se oli 70-luvulla arkipäivää ihan tavallisen duunarin lapsillekin. Munkin mutsi paino kolmea paskaduunia. Nyt käydään mielummin fattalla kun tehdään näitä oaskaduuneja.#koskaolensenarvoinen

Vierailija kirjoitti:

Meillä on päivittäin lasten kaverit kylässä kun ovat melkei  naapureita, ja meidän lapset naapureiden luona.  Kyllä se minusta viisain on tämmösessä tilanteessa,  että kaikki vaan käy kotona ruoka-aikoina :,D toki jotain pientä vaikka jäätelöä tarjoillaan puolin ja toisin.

Erään suomalaislapsen isoäiti kertoi  jonakin kesänä, että lapsenlapsi ei saa jäätelöä, koska perheellä ei ole varaa ostaa sitä.  Isoäiti oli pienituloinen eikä voinut auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden takaa tapahtuneesta.

Olimme grillaamassa omalla kotipihalla ja jostain kummasta siihen pihalle ajautui lapsen luokkakavereita, ei edes mitään ystäviä vaan luokkakavereita. 

Katselivat siinä, kun grillasimne ja söimme vieraiden kanssa. Nämä lastemme luokkakaverit siinä sitten kysyivät saammeko mekin ruokaa, kun on vähän nälkä? Jotain kyljystä saivat ottaa, kun sitä siinä kerran oli.

Oletin jutun olevan siinä, mutta jossain vanhempain illassa toisen lapsen äiti otti tämän kyljysjutun kanssani puheeksi. Hän hieman ihmetteli, että miksi olin tarjonnut vain pelkkää luista lihaa enkä mitään salaattia lisäksi?

Silloin kun asuin vanhempien kanssa pienessä kaupungissa oli naapurissa aina nälkäisiä lapsia tulivat aidan taakse kans katsomaan kun grillattiin ja kysyivät että saadaanko mekin ja sit se toiseksi vanhin lapsi 7 vuotias sanoi ettei heillä ole jääkaapissa kuin valot, niiden äiti oli töissä ja isä kotons joka ei ilmeisesti tehnyt mitään ruokaa eikä vahtinut lapsia ja lapset oli aika paljon heitteillä pihamaalla, autotie kulki vieressä ja sielläkin ne monesti seikkaili, sit se isä monesti suuttui lapsille ja lähti autolla johonkin ja sit ne lapset kiljui isän perään, lasun teki moni naapuri, 4 lasta josta vanhin 15 ja joka ilmeisesti vaan omassa huoneessaan kuulokkeet korvilla. En tiedä nykytilannetta mutta silloin kävi naapurissa sossut harva se kuukaus. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lääkäri on päivystämässä töissä niin hänen kuuluu edeltävänä päivänä tehdä lapsilleen lämmin ruoka, minkä nämä voivat lämmittää mikrossa, kun lääkärivanhempi on töissä.

Jos lapsi maleksii kavereiden luona niin lasu vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lääkäri on päivystämässä töissä niin hänen kuuluu edeltävänä päivänä tehdä lapsilleen lämmin ruoka, minkä nämä voivat lämmittää mikrossa, kun lääkärivanhempi on töissä.

Se oli 70-luvulla arkipäivää ihan tavallisen duunarin lapsillekin. Munkin mutsi paino kolmea paskaduunia. Nyt käydään mielummin fattalla kun tehdään näitä oaskaduuneja.#koskaolensenarvoinen

Niin, voi soittaa avustettavalle, että tänään en tule sinua hoitamaan on työvuoro kaupassa. Kuse pyörätuoliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai vieraalle tarjotaan ruokaa, jos talon oma väkikin syö. Millaisia käytöstapoja te oikein opetatte nuorille?

Ysärillä ja 2000-luvun alussa lapsena ei kyllä missään talossa koskaan tarjottu vieraille ruokaa. Useimmat hätistivät syömään omaan kotiinsa tai sitten piti odottaa eri huoneessa, että kaveri on syönyt.

Vain muutamassa perheessä ruokaa tarjottiin, mutta kun olin jo oppinut siihen, että ei saa norkoilla toisten ruokia, kieltäydyin. Kotona oli ruokaa.

 

Teini-iässä oli järkytys, kun ulkomaalaiset kaverit loukkaantuivat, jos en syönyt, joten vaikka olisin sanonut ei tarvitse, niin päädyin silti ruokapöytään heidän kanssaan.

 

Omat lapset ei ole vielä sen ikäisiä, että kavereita täällä pyörisi, mutta ei minulla ole koko kylää varaa ruokkia. Kaverit joko häipyy, kun on ruoka-aika, tai odottavat eri huoneessa. Ruoka on mitoitettu just silleen, että siitä omalle perheelle riittää. Eri asia, jos on vaikka makaronilaatikkoa tai lasagnea, jota jää aina yli, jos silloin kysyy, maistuuko. Tai sitten jos tiedossa on, että omat lapset syö kaverilla, vastavuoroisesti tarjoaisin ruokaa meillä. Mutta jos ei kaverillakaan ruokaa tule, en näe syytä, miksi pitäisi muiden lapsia ruokkia.

Kyllä muuten tarjottiin. Olen syönyt ysärillä kaikkien kavereideni perheiden kanssa ja kaikki kaverit on syöneet meillä.

90-luvulla oli lama ja monet elivät äärimmäisessä köyhyydessä. Ruokaa riitti joissakin perheissä hädin tuskin omalle perheelle. Ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan kirjoissa, joissa on eri henkilöiden muistoja niiltä vuosilta. Eräässä perheessä äiti oli lisännyt vettä maitoon, jotta (omille) lapsille riittäisi jotain lasiin ruokapöydässä. Joku perhe oli nukkunut toppatakit päällä talvella, koska vastarakennettu omakotitalo oli jäänyt keskeneräiseksi työttömyyden ja velkojen takia. Eräs nainen kertoi olelensa saunassa tuttavaperheen rouvan kanssa. Tuttava oli kauhistellut, miten laiha tämä nainen oli.

No, pahimmankin notkon aikana 80 prosenttia työvoimasta kävi ihan normaalisti töissä. Ellei lähipiirissä ollut konkurssin tehneitä yrittäjiä tai työttömiä, suuri enemmistö ei huomannut lamaa muusta kuin lehtiotsikoista ja siitä, että kaikenlaista sai hetken ajan shopata entistä halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Otappa huomioon että monissa köyhemmissä maissa on eri tuloluokka siellähän saa pilkkahintaan hedelmiä, lihaa, kasviksia ja lisäksi jotkut kyläyhteisöt itse viljelevät omat juureksensa ja kasvinsa, sä tuut Suomeen ja huomaat kuinka he Le vetin kallista liha, kala, kana yms on ja miten hintoja hilataan vaikka minkä tekosyyn varjolla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn leipäjonossa kun palkka ei meinaa riittää millään ruokkimaan edes omia. Millä v i t u n rahalla mä ruokkisin vielä muitakin? En todellakaan tarjoa vieraille vähiä ruokiamme, vettä saa ottaa hanasta, muuta ei tipu. Kyllä noiden omien nälkä on se mikä menee edelle ja on mun ongelmani, ei muiden. 

Lapset saa sitten ikävän leiman, miten on tiukkaa. Kyllä yleensä edes voileivän voisi laittaa. Tunnen vähävaraisia ei ole elämä noin pienestä kiinni. Siunausta.

Onneksi meillä on lapsille opetettu että toisten puheilla ja leimoilla ei ole mitään väliä ja osaavat myös itse olla leimaamatta ketään. Opettaisit sinäkin omillesi käytöstapoja. Ei meillä ostella leipiä vieraille kun oma perhe ei leipiä syö. Ne kun ei pidä nälkää ja ovat päällysteineen suhteettoman kalliita. 

Jos sun lapsen avustaja ei tule töihin niin tuskin haittaa. Avustaja kun on tekemässä työvuoroa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Otappa huomioon että monissa köyhemmissä maissa on eri tuloluokka siellähän saa pilkkahintaan hedelmiä, lihaa, kasviksia ja lisäksi jotkut kyläyhteisöt itse viljelevät omat juureksensa ja kasvinsa, sä tuut Suomeen ja huomaat kuinka he Le vetin kallista liha, kala, kana yms on ja miten hintoja hilataan vaikka minkä tekosyyn varjolla

Joissakin maissa kasvaa banaaneita puissa. Meillä ei kasva joulukuussa.

Vierailija kirjoitti:

Monissa paljon köyhemmissä maissa on kunnia-asia ruokkia vieraat. Jotenkin kaipaan sitä lämpöä ja vieraanvaraisuutta, kun palaa takaisin Suomeen. Tietenkin ymmärrän, että ei aina voi ruokkia koko kylän lapsia, mutta kyllä sitä nyt ainakin voi pöytään kutsua ja antaa vaikka välipalaa jos pääruoka ei riitä vieraalle. 

Kulkeeko niissä maissa lapset omatoimisesti ja ennakoimatta toistensa luona, niin että kaupassa käydessäsi et voi tietää kuinka monta syöjää sinä päivänä mahdollisesti on?

Vierailija kirjoitti:

Jos sun lapsen avustaja ei tule töihin niin tuskin haittaa. Avustaja kun on tekemässä työvuoroa kaupassa.

Kaupan työvuorot on eri joka viikko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn leipäjonossa kun palkka ei meinaa riittää millään ruokkimaan edes omia. Millä v i t u n rahalla mä ruokkisin vielä muitakin? En todellakaan tarjoa vieraille vähiä ruokiamme, vettä saa ottaa hanasta, muuta ei tipu. Kyllä noiden omien nälkä on se mikä menee edelle ja on mun ongelmani, ei muiden. 

Lapset saa sitten ikävän leiman, miten on tiukkaa. Kyllä yleensä edes voileivän voisi laittaa. Tunnen vähävaraisia ei ole elämä noin pienestä kiinni. Siunausta.

Köyhyydessäkin on asteita. Joku on hyvin köyhä, jollakin toisella on "vain" niukkaa.