Mitä tapahtuu peräkammareiden vanhoillepojille, kun iskä ja äippä lopulta potkaisevat tyhjää?
Ainut juttuseura olleet omat vanhemmat.
Päätyyköhän moni lopulliseen ratkaisuun?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Meinaatko että se suomimamman laittama kotiruoka eli "mössette" on yhtään sen parempaa?
Ostetaan Mersu ja lähdetään kylille.
Huomaa, että negatiivisia kommentteja kirjoittavat eivät tiedä tästä asiasta mitään. Peräkammarin pojat ovat pääosin rauhallisia ja harmittomia kavereita. Monet heistä käyvät myös töissä. Heistä on valtavasti hyötyä vanhemmilleen heidän vanhetessa ja heikentyessä. Peräkammarin poika tai tyttö mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Poika huolehtii asioista, kuljettaa kaupoille ja käy siellä myöhemmin vanhempien puolesta. Moni hoitaa vanhempansa melkein hautaan asti. Viimeiset vuodet ovat tietenkin usein raskaita, mutta sitten kun vanhemmat on saatettu kunnialla hautaan, elämä on toisenlaista, mutta helppoa.
Yks perusti perheen. Otti vaimon ja sai lapsia.
Toinen opetteli laittamaan ruokaa. Kehittyi monipuoliseksi kokiksi ja vihannesten kasvattajaksi. Hänellä kävi vieraita kuten vanhempien eläessäkin.
Kolmas opetteli tanssimaan ja kävi tansseissa monta kertaa viikossa.
Hyvän elämän kaikki elivät.
Miksi peräkammarinpojista on muodostettu sellainen mielikuva, että he olisivat jotenkin pelokkaita, ujoja tai arkoja? Jos ei tarpeeksi hyvää naista vain löydy, niin en minä nyt mitä tahansa naista ota ja lapsia hanki pelkästään statusarvoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Siis nuo metsästää, kalastaa ja tekevät saalistaan ruuan itse. Lisäksi auttavat vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Meinaatko että se suomimamman laittama kotiruoka eli "mössette" on yhtään sen parempaa?
Jos tuon kirotun "kotiruuan" jauhaisi mössöksi, lisäisi siihem natriumglutamaatit yms. ja pursottaisi muovikuoreen, niin siitä tulisi lauantaimakkaraa.
Peräkammarin pojat joutuvat ehkä nielemään ylpeytensä ja siirtyvät incel-naisten hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Meinaatko että se suomimamman laittama kotiruoka eli "mössette" on yhtään sen parempaa?
Väitän, että useimmiten on. Ja tuo hk:n sininen ja läskissä käristetyt perunat perustuu ihan arki havaintoihin näistä miehistä. On sukulaisissa tuttavapiirissä useampia.
Mutta on siellä poikkeuksiakin. Mökkinaapurina on vanhapoika, joka tekee monipuolista ruokaa, mökki ja asunto aina viimmesen päälle siisti. Vaatteet on aina puhtaat, ei haise hielle. Muut ovat useimmiten aika haisuleita. Vaimo heistä aina marisee aina kunkäyvät meillä sisällä .
No kyllä teillä käy merkillisiä poikamiehiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Meinaatko että se suomimamman laittama kotiruoka eli "mössette" on yhtään sen parempaa?
Väitän, että useimmiten on. Ja tuo hk:n sininen ja läskissä käristetyt perunat perustuu ihan arki havaintoihin näistä miehistä. On sukulaisissa tuttavapiirissä useampia.
Mutta on siellä poikkeuksiakin. Mökkinaapurina on vanhapoika, joka tekee monipuolista ruokaa, mökki ja asunto aina viimmesen päälle siisti. Vaatteet on aina puhtaat, ei haise hielle. Muut ovat useimmiten aika haisuleita. Vaimo heistä aina marisee aina kunkäyvät meillä sisällä .
Missähän persesilmässä te mahdatte asua? Kyllä kaikki minun tuntemat sinkut osaa peseytyä.
Vierailija kirjoitti:
No jatkaa elämää rauhassa ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Eikä tartte stressata lapsista tai kuunnella emännän wokehöpötyksiä. Jos tekee mieli pillua, niin netistä voi katsella ihmisten persereikiä ja vetää käteen.
Niin ja milläs ne maksaa elämisensä?
Tiedän kolme tuollaista. Kun äiti kuolee, muuttaa taloon alle vuodessa leski tai eronnut nainen, joka ottaa tuvan ja puutarhan haltuunsa ja vaikuttaa elävän aika tyytyväisenä elämäänsä. Ja tiedän neljännen, joka myy metsäpalstoja maapohjineen ja vaihtaa mersun uuteen kolmen vuoden välein.
He perivät velattoman omaisuuden jota ei exät elareineen ole niistämässä. On talo ja maita, osakesalkku, säästötilillä viisinumeroinen summa. He ovat todellisia pärjääjiä, jopa menestyjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavan asiallisesti tähän ketjuun heitä vastannut. Ehkä joku jaksaa vielä minun lisäkysymyksiinkin vastata. Koetko peräkammarin poika olevasi yksinäinen, toivotko että elämäsi olisi mennyt toisin? Oletko kokeillut netin kautta löytää esim naista?
Entä millaista ruokaa syöt? :)
Sitä syödään, mitä äitimuori päättää kulloinkin laittaa. Tänään oli kaalipataa ja keitettyjä perunoita.
Ja kun äitimuori heittää lusikan nurkkaan, on pojan ainoa ruoka hk:n sininen ja runsaassa rasvassa käristetyt perunat, usein oluta ruokajuomana..
Ei pidä paikkaansa. Laitoin ruokaa jo äitini elossa ollessa ja hänen kuoleman jälkeenkin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on iskenyt laiskuus ja siirryin valmiseineksiin. HK:n sininen, rasvassa käristetyt perunat ja olut ei ole kiinnostanut koskaan.
Ylioppilaaksi kirjoitin, jäin postin töihin ja melkein 20 vuotta ehdin virassa olla....muutin kotitorppaan asumaan leskiäitini tueksi kun parisuhteeni päättyi samalla kun työhommatkin. Marjaa tuli myytäväksi asti ja talvet pilkillä, hyvin pärjäsin. Äitee siirtyi ensin kirkolle palvelutaloon ja minä jäin torppaan kissa ja koira kavereina. Jonkun verran oli vanhemmilani säästöjä joten en ole tukia nostellut...lihat jätin syömättä kun ei vatsa oikein tykännyt...rahaa menee lähinnä sähkölaskuun ja muihin pakollisiin. Taloustyöt sujuu ihan ok ja on naisystäväkin taas vuosien jälkeen, että kiitos vaan kysymästä. Osaatte olla ilkeitä-toivottavasti on hyvä olo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Niistä tulee rikkaita perijöitä, joille isät kilvan koittavat naittaa tyttäriään.
Näin kävi minullekin. Kyllä naisia nyt kiinnostaa, mutta minäpä sanon ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs peräkammarien vanhatpiiat? Sellaiset kuihtuvat laakson liljat.
Tämä on kyllä vähän sellainen mielikuvitusilmiö. Sellaisia naisia, jotka olisivat vielä keski-ikäisinäkin vanhemmistaan riippuvaisia (esim ruokahuolto), ei taida oikein olla. Naimattomuushan ei ole itsessään se ongelma.
Varmaan monenlaista ihmiskohtaloa löytyy ja erilaisia syitä miksi sinne kotitaloon on jääty.
Miksi kysymyksen oletuksena on, että se olisi huono ratkaisu? Mutta mistäs minä tiedän?