Miksi elämässä pitää "edetä"? Mitä se edes tarkoittaa?

Ei pidä edetä, jos ei itse halua. Se on pahinta, jos haluaisi asioita, mutta itse jarruttelee jostain syystä ja ajattelee ettei uskalla. 

Eteenpäin?

Saat elää ihan kuten haluat

20-vuotiaana istuin saman pöydän ääressä kuin nyt 58-vuotiaana. Siinä välissä hankin jonkinlaisen ammatintapaisen ja tein hetken aikaa töitä muistuttavia asioita, mutta muuten en ole tehnyt mitään. En ole silti tullut ajatelleeksi ns. etenemistä tai johonkin menemistä. Sellaiset asiat kuin perheen perustaminen, oman asunnon ostaminen jne. eivät ole minua koskaan kiinnostaneet. Silti olen elossa. Toivottavastti silti jossain vaiheessa minusta voidaan sanoa, niin kuin Juice lauloi:
Hän on kunnon mies,
niinhän jokainen on,
läpi käytyään krematorion.

Se on kristillistä elämänkatsomusta. Siihen kuuluu elämästä oppiminen, vaurastuminen jne. Vaikka jonkun toisen elämänkatsomuksen mukaan niillä ei ole mitään merkitystä.

Mulle se tarkoittaa että kokisin eri elämänvaiheita ja kausia ja että elämä muuttuisi jotenkin, joku asia johtaisi toiseen ja olisi vaikka omaa toimijuuttakin. Yrityksistä huolimatta olen jämähtänyt johonkin kuoppaan josta ei etene mihinkään ja muut pyyhältää molemmilta puolilta ohi. 

Jotkut ajattelevat elämän vaiheissa. Tehdään ensin x, sitten y ja sitten z. Itse ajattelen niin, että x, y ja z kulkevat lomittain.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä edetä, jos ei itse halua. Se on pahinta, jos haluaisi asioita, mutta itse jarruttelee jostain syystä ja ajattelee ettei uskalla. 

Ai pahinta?

Itse haaveilin teini-ikäisenä kirjojen kääntäjän ammatista. Sain lukiosta keskiverrot paperit, mutta en uskaltanut edes hakea yliopistoon. Hain ihan erilaiselle alalle. Nyt sitten, kun olen jo siinä iässä, ettei kukaan palkkaisi minnekään, on kielen kääntäjien tilanne se, että tekoäly tekee. Eli loppujen lopuksi valitsin ihan oikein silloin aikanaan, vaikka en haaveeni perään lähtenytkään.

N48

Se se vasta raskasta onkin kun etenee ajallisesti mutta muuten ei. Peilistä näkee jo itsensä alkavan rapistua mutta mikään omassa elämässä tunnu muuttuneen siitä kun oli 20v. Eikä mikään haave ole toteutunut. Haaveilee, hakee ja yrittää muutosta elämässä että tulisi joku suunta, mutta mikään ei etene. 

Miehet ainakin taantuu kun ne saa lapsen. Empiirisesti todettu.

edetä uralla ja kartuttaa omaisuuta

Niinpä. Ja toki pitäisi edetä sinne, minne joku toinen kuvittelee, että pitäisi edetä. Ihmiset on outoja, kun yrittävät sanella toisten elämän kulun. Jos haluaisi tietää, kuka joku on ja mitä haluaa, voisi kysyä. Sen sijaan moni ilmeisesti ajattelee, että on tietty piste, jonne kaikkien pitää "edetä". Aika surullistakin ja tylsää tällainen ajattelu, että kaikkien pitäisi elää samalla tavalla.

"Juoskaa te, jotka juoksette

Saatte mitalit kaulaan

Mul ei oo enää kiire eikä mua haittaa se

Jos mä pääsen hitaammin hautaan

Juoskaa te, jotka juoksette

Sitä parasta aikaa

Mä jäin seurailee pilvii eikä mua haittaa se

Jos mä pääsen hitaammin hautaan"

Nelli Matula - Hitaammin hautaan

Mä olen nyt 50v edennyt tähän pisteeseen. Asunut 20v tässä talossa ja niin pitkään asun kuin suinkin kykenen. Nojatuolista katselen kun lapset kasvaa. Osa on toki aikuisia ja omillaan jo, mutta kaksi on vielä kouluikäistä. Muhun sopii hyvin Edun biisin sanat: Nään aina miehen saman pihaa talveen valmistavan joka elää kovin vähän kerrallaan...

Mun mielestä etenemistä on se että ei jää paikoilleen. Ei siis tarvitse fyysisesti muuttaa muualle eli henkinenkin eteneminen lasketaan :D Mut se että ei tuhlaa elämää siihen että syö joka aamu samaa kaurapuuroa, käy samassa työssä ja tekee työpäivän jälkeen samat jutut. Eikä siinä jos siitä oikeasti nauttii mutta jos haluaa jotain muuta ni maailma on täynnä mahdollisuuksia. Muutakin kuin ylennys uralla tai lapsen hankkiminen. N

Kyseenalaistan tämän elämässä etenemisen. Kapeakatseisesti sen ajatellaan tarkoittavan perinteistä ammatti, vakityö, perhe, lapset, omistusasunto, auto, ura, kesämökki, ulkomaanmatkat kuviota. 

Elämä etenee ilman mitään edellämainituista. Elämän tarkoitus on vain elää  elämänsä. Suorittaminen on eri asia ja elämässä ei todellakaan kaikki mene tasan paitsi lopuksi kuollessa. 

Jostain syystä sitä pidetään pahana, jos jämähtää paikalleen. Ei ole halua kehittää itseään ja edetä esim. työuralla. 

Itsellä ei ole ollut hirveämmin kunnianhimoa tai tai töihin liittyviä unelmia. Asiat ovat edenneet omalla painollaan ja ihan hyvä niin. Perhe tuli siinä sivussa, sekin suunnittelematta. 

Nykyään ajattelen, että on ihan hyvä tapa elää niin, että antaa elämän virran viedä. Välillä voi ohjatakin, mutta vastavirtaan ei huvita lähteä soutamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Ja toki pitäisi edetä sinne, minne joku toinen kuvittelee, että pitäisi edetä. Ihmiset on outoja, kun yrittävät sanella toisten elämän kulun. Jos haluaisi tietää, kuka joku on ja mitä haluaa, voisi kysyä. Sen sijaan moni ilmeisesti ajattelee, että on tietty piste, jonne kaikkien pitää "edetä". Aika surullistakin ja tylsää tällainen ajattelu, että kaikkien pitäisi elää samalla tavalla.

Sulle on ilmeisesti ihan mahdoton ajatus, että jollakin saattaa olla omia haaveita ja ajatuksia elämän kulusta ja hän tarkastelee etenemistä niistä lähtökohdista? Jopa, että joku saattaa ihan oikeasti vaikka itse haluta lapsia, ei siksi että niitä kuuluisi tehdä tai että muut tekevät? 

Kerro nyt kuitenkin, minkälaisia omaperäisiä haaveita sulla on ja miten omaperäistä elämää vietät itse?

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä sitä pidetään pahana, jos jämähtää paikalleen. Ei ole halua kehittää itseään ja edetä esim. työuralla. 

Itsellä ei ole ollut hirveämmin kunnianhimoa tai tai töihin liittyviä unelmia. Asiat ovat edenneet omalla painollaan ja ihan hyvä niin. Perhe tuli siinä sivussa, sekin suunnittelematta. 

Nykyään ajattelen, että on ihan hyvä tapa elää niin, että antaa elämän virran viedä. Välillä voi ohjatakin, mutta vastavirtaan ei huvita lähteä soutamaan. 

Paheksutaanko sitä todella vai kuvitteletko vain? Minusta tässä ketjussa on lähinnä paheksuttu heitä joilla on haaveita ja toiveita elämän suhteen. Kaikki eivät halua jäädä paikoilleen. Sekin on ok. Aika harvinaista tuo, että isot asiat, kuten perhe, vain tapahtuisi ilman että niiden eteen tekisi mitään itse. Jos sinulle on käynyt niin, olet tosi onnekas, ja varmaan jo vanhempi ihminen. 

Jokainen saa itse asettaa tavoitteensa ja  toimia niiden saavuttamista kohti. Joillekin se tarkoittaa uraa ja työssään kehittymistä, joillakin aineellisten asioiden saavuttamista. Joillekin henkistä kasvua tai kokemusten keräämistä. Jotkut haluaa parisuhteen  ja lapsia. 

Jos asut lapsuudenkodissasi  vanhempiesi elättämänä, et välttämättä ole mennyt elämässäsi eteenpäin.