Lue keskustelun säännöt.
35v lapseton sinkku, ja ahdistaa törmätä tuttuihin, kun oma elämä ei etene
17.07.2026 |
Olen 35v ja aina halunnut kovasti lapsia. Oma elämä ei kuitenkaan mennyt niin kuin toivoin, ja nyt perheettömyys syö sisältä vuosi vuodelta enemmän.
On todella vaikeaa nykyisin törmätä tuttuihin (opiskelijakaverit ym.) ja vaihtaa kuulumisia, koska omassa elämässä ei ole tapahtunut juuri mitään viiteen vuoteen. Muut saavat lapsia, menevät naimisiin, ostavat taloja jne., ja itse asun samassa asunnossa vuodesta toiseen ilman mitään parisuhteen tapaista. Töissä toki käyn, ja vuosi sitten löysin harrastuksen, jota rakastan, mutta muiden kuulumisien suhteen nämä ovat vähäpätöisiä.
Opiskelijana itselläni oli vientiä, ja tiedän usean ihastuneen minuun. Seurustelin pitkään itselleni tosi rakkaan ihmisen kanssa, mutta se päättyi vuosia sitten. Olin sen jälkeen todella rikki. Luulin, että kyllä vielä lähempää kolmekymppiä voi löytää jonkun ihanan, mutta nyt olen huomannut, että ei se menekkään niin.
Huomaan, että osa opiskelukavereistani on hieman ivallisia siitä, että en löydä puolisoa. Exäni on jo aika päivät sitten löytänyt uuden, mutta itse en ole edes seurustellut kenenkään kanssa, koska sopivaa ei tule vastaan. Käyn paljon kaikkialla, ja juttelen ihmisten kanssa, mutta kiinnostavia sinkkuja ei tule vastaan.
Nykyisin kuulen jatkuvia vauvauutisia kaikkialta, jopa heiltä jotka vannoivat olevansa vapaaehtoisesti lapsettomia aina. Näiden uutisten kuuleminen on vaikeaa, mutta tietysti onnittelen jne. Kotona sitten romahdan lattialle itkemään.
Oman lapsen kaipuu on valtava, että sitä on ehkä muiden vaikea tajuta. Voisin hankkia lapsen yksin, mutta toivoisin puolisoa ihan hirveästi. Pari päivää sitten melkein pillahdin itkuun, kun näin isän pitävän pienen tyttärensä nukkea kainalossa. Tajusin, että itse en ole koskaan tuossa asemassa, että multa löytyisi puoliso, joka pitäisi huolta yhteisestä lapsestamme.
Mulla on tulossa reilu kuukauden päästä juhlat, jossa tulen törmäämään useisiin tuttuihin. Ahdistaa jo valmiiksi, enkä tiedä mitä tekisin. On ihanaa jutella heidän kanssaan niinkuin ennen vanhaan, mutta samalla on hirveä alemmuuskompleksi, ja oma elämä tuntuu ontolta.
Onkohan kellään mitään lohduttavia sanoja tai ehdotuksia mitä tekisin? Nyt jos koskaan kaipaisin niitä!
Kommentit (209)
Älä vaan ryhdy yh-äidiksi. Teitä jo riittää. Tv. Veronmaksajaraataja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen niitä miehiä, jotka aina löytävät tiensä näihin ketjuihin huutamaan naiset odottaa jotain yli 185cm rikasta komistusta. Ihan elämällä normaalia elämää näkee, että tuo ei ole tilanne. Joka päivä vastaan tulee pariskuntia, joissa molemmat ovat ihan tavallisen näköisiä. Ja omassa ystäväpiirissäni on useita miehiä, jotka eivät ole varakkaita tai pitkiä ja silti on mukavat tyttöystävät. Uskon toki, että pituus voi olla hidaste, koska jotkut haluavat pitkän kumppanin. Mutta pituus tuskin yksin selittää sitä miksi kumppania ei löydy lainkaan.
Kenellekään naiselle ei myöskään ole mikään ilo, että miehelle riittää tyyliin se, että naisella on pulssi. Ei kukaan halua olla toiselle "vain joku". Elämänkumppanilta toivoo rakkautta. Ja tuollainen voi myös suhteessa kääntyä tosi isoksi ongelmaksi, jos mies on vaan tyytynyt kumppaniinsa. Olen itse ollut suhteessa mieheen, joka ilmeisesti oli minuun tyytynyt. Olen ihan tavallinen, normaalipainoinen ja nätti nainen, mutta mies oli haaveillut fitness-naisesta. Ei tosin itse ollut mikään atleetti ja oli aina tyytymätön ulkonäköönsä. Pikku hiljaa seurustellessa tämä sitten alkoi käydä ilmi, kun aloin saada ikäviä huomautuksia ulkonäöstäni. Lopulta sitten myönsi, että en ole ulkoisesti niin kaunis kuin hän olisi halunnut. Voin sanoa, että sattui, kun itse rakasti oikeasti. On todella kamalaa tajuta, että itse on suhteessa täysillä, kun toinen suhtautuukin noin.
N34
95% miehistä on tyytyneet kumppaniinsa koska vaihtoehdot on aika vähissä. Tätä naisten on vaikea tajuta. Ei yksikään tavismies pyöritä omaa haaremia, vaan sen tekee ne top 10% miesten kermasta jotka saa valita kumppaninsa ihan vapaasti.
No itse en ainakaan enää koskaan halua olla miehen kanssa, joka ei oikeasti halua minua vaan haaveilee muusta. Olen mieluummin yksin.
Suurin osa ihmisistä on ulkoisesti taviksia. Ei mitään fitness-malleja tai miss Universumeita. Jos 95% miehistä oikeasti joutuisi tyytymään niin se kertoisi aika ikävää tarinaa miehistä. Väitän, että aika iso osa ihmisistä, niin miehistä kuin naisistakin, pystyy ihastumaan ja rakastumaan myös muihin kuin ulkoisesti kaikkein kauneimpiin/komeimpiin.
N34
Jos miehellä ei yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja kuin sinä niin miten luulet että mies "ei vain tyydy" suhun? Nykyään parinvalinta tapahtuu deittisovelluksissa ja alin 50% miehistä (eli kaikki tavismiehet) saa n. 1% kaikista naisten antamista tykkäyksistä kun taas top 10% miehistä saa 80-90% kaikista tykkäyksistä. Ei tavikset pysty kilpailemaan kun Tinderissä on kuuminta jännämiestä tarjolla.
Fakta vaan on se, pidit siitä tai, että tavismiehet ottaa minkä voivat, ei sitä mitä haluaisivat.
Jos et ole valokuvamalli, näytät todennäköisesti valokuvissa rumemmalta kuin kasvokkain. Ei taida tuottaa tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, kun tänne tuli kaikenlaisia inceleitä ja katkeria ihmisiä inisemään omaa agendaansa, niin tulikin jotenkin parempi mieli: oma elämä on oikein makoisaa noiden elämään verrattuna :D. Olen kokenut kaikenlaisia vastoinkäymisiä, mutta silti olen pohjimmiltani iloinen ja positiivinen ihminen, joka ei arvota ihmisiä ulkonäön perusteella. Jokaisessa on niin paljon enemmän! Lisäksi saan vuorovaikuttaa ihanien ihmisten kanssa siellä täällä arjessa ja vapaalla. Minulla on oikeastaan kaikki hyvin!
Ainoastaan oma perhe olisi ihana asia tulevaisuudessa. Olen itse kyllä aktiivinen asian suhteen, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä.
Ap
Naiset ei aina tunnista sitä, että kuinka paljon ulkonäkö vaikuttaa parinvalintaan. Sitä kuvittelisi ettei itselle ulkonäkö merkkaa mitään mutta deittailuhistorian kautta näkee että tämä ei pidä paikkaansa. On olemassa myös halo-efekti eli pitkällä & komealla miehellä menee (naisen mielestä) muuten hyvin eli luonne ja aatemaailma täsmää vaikka todellisuussa olisivat täysin erilaisia.
Ulkonäön pitää miellyttää omaa silmää, vaikka onkin muille aivan tavis.
Jännä, että jos viettää paljon aikaa miehen seurassa ja mies on mukava ja huomaavainen, hän alkaa miellyttää silmää, vaikka olisi miten kivikasvoinen, rujo tai mitäänsanomaton. Itselläni on ainakin käynyt monesti näin. :D
Ap
Miksei yksikään näistä miehistä ole sitten kelvannut isukiksi lapsillesi?
On käynyt ilmi, että ovat varattuja tai elämäntilanteet tai toiveet eivät kohtaa. Olisivat varmasti olleet ihania puolisoita muuten!
Ap
Eli taas yksi nainen varattujen useita naisiabpyörittävien jännämiesten perässä.
Väärinymmärtämisen taito taas kukoistaa... 🙄🙄
Naiset muuten tykkäsivät miehistä, jotka ymmärtävät tavallista enemmän eikä vähemmän. (eri)
Puoliso olisi hyvä olla. Lisää turvallisuutta. Enemmin tai myöhemmin ihminen sairastuu äkillisesti, puoliso voi silloin tilata ambulanssin.
Olen katkera ja vihainen naisille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotku perustaa vielä nelikymppisinä perheitä. Silloin kun on 60 vuotias suunnilleen, lapset ovat noin 20 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Jotku perustaa vielä nelikymppisinä perheitä. Silloin kun on 60 vuotias suunnilleen, lapset ovat noin 20 vuotiaita.
60 on uusi 40.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, kun tänne tuli kaikenlaisia inceleitä ja katkeria ihmisiä inisemään omaa agendaansa, niin tulikin jotenkin parempi mieli: oma elämä on oikein makoisaa noiden elämään verrattuna :D. Olen kokenut kaikenlaisia vastoinkäymisiä, mutta silti olen pohjimmiltani iloinen ja positiivinen ihminen, joka ei arvota ihmisiä ulkonäön perusteella. Jokaisessa on niin paljon enemmän! Lisäksi saan vuorovaikuttaa ihanien ihmisten kanssa siellä täällä arjessa ja vapaalla. Minulla on oikeastaan kaikki hyvin!
Ainoastaan oma perhe olisi ihana asia tulevaisuudessa. Olen itse kyllä aktiivinen asian suhteen, mutta tulevaisuudesta ei kukaan tiedä.
Ap
Naiset ei aina tunnista sitä, että kuinka paljon ulkonäkö vaikuttaa parinvalintaan. Sitä kuvittelisi ettei itselle ulkonäkö merkkaa mitään mutta deittailuhistorian kautta näkee että tämä ei pidä paikkaansa. On olemassa myös halo-efekti eli pitkällä & komealla miehellä menee (naisen mielestä) muuten hyvin eli luonne ja aatemaailma täsmää vaikka todellisuussa olisivat täysin erilaisia.
Ulkonäön pitää miellyttää omaa silmää, vaikka onkin muille aivan tavis.
Jännä, että jos viettää paljon aikaa miehen seurassa ja mies on mukava ja huomaavainen, hän alkaa miellyttää silmää, vaikka olisi miten kivikasvoinen, rujo tai mitäänsanomaton. Itselläni on ainakin käynyt monesti näin. :D
Ap
Ja silti päätyneet eroon😝😝😝🤣🤣🤣😝
Koko keskustelu pyörii tyymis sanan ympärillä. Ei miehet ole naisen kanssan jonka kanssa ne ei halua olla yhtään sen enempää kuin naiset.