Antaisitko tehdä DNR päätöksen monisairaalle iäkkäälle omaisellesi vuodeosastolla?

Lääkärin tulee keskustella omaisten / potilaan kanssa DNR-päätöksestä, mutta osa taitaa luulla, että omaisena on mahdollisuus kumota lääkärin tekemä DNR-päätös. Näin ei kuitenkaan ole. Lääkäri tekee DNR-päätöksen lääketieteeseen perustuen, riippumatta omaisten mielipiteestä. Keskustelulla tarkoitetaan asian tiedottamista ja omaisten ja potilaan tukemista. Eikä se ole kuolemantuomio itsessään. Kivun lievitys ja muu hoito jatkuu siitä huolimatta.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 16:58"]

Lääkärin tulee keskustella omaisten / potilaan kanssa DNR-päätöksestä, mutta osa taitaa luulla, että omaisena on mahdollisuus kumota lääkärin tekemä DNR-päätös. Näin ei kuitenkaan ole. Lääkäri tekee DNR-päätöksen lääketieteeseen perustuen, riippumatta omaisten mielipiteestä. Keskustelulla tarkoitetaan asian tiedottamista ja omaisten ja potilaan tukemista. Eikä se ole kuolemantuomio itsessään. Kivun lievitys ja muu hoito jatkuu siitä huolimatta.

[/quote]

mammat on kattellu liikaa telkkarin sairaalasarjoja :=)

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 16:58"]

Lääkärin tulee keskustella omaisten / potilaan kanssa DNR-päätöksestä, mutta osa taitaa luulla, että omaisena on mahdollisuus kumota lääkärin tekemä DNR-päätös. Näin ei kuitenkaan ole. Lääkäri tekee DNR-päätöksen lääketieteeseen perustuen, riippumatta omaisten mielipiteestä. Keskustelulla tarkoitetaan asian tiedottamista ja omaisten ja potilaan tukemista. Eikä se ole kuolemantuomio itsessään. Kivun lievitys ja muu hoito jatkuu siitä huolimatta.

[/quote]

mammat on kattellu liikaa telkkarin sairaalasarjoja :=)

[/quote]

Kaikki mitä viestissä 35 luki on asiaa. DNR-päätöksen tekee lääkäri, eivät omaiset. Omaiset eivät voi kumota lääkärin perustelemaa DNR-päätöstä.

Mitä iloa on venyttää kärsimystä, jos potilas itse ei enää jaksa tai halua elää...

ja tiedäthän että myös antibiooteilla hoitaminen on kielletty elvytyskiellossa.

Todennäköisesti kohdallani nämä iäkkäät omaiset olisivat omia vanhempiani, jotka olisivat joutaneet mennä jo aikoja sitten.



Toki myös omalla kohdalla elvytyskielto olisi hyvä idea, jos olen läheisilleni (= omat lapset, puoliso) edes puoliksikaan yhtä paha riesa.

tilanteesta joudun joskus potentiaalisesti päättämään. Eli omien vanhempien, veljeni ja mieheni vanhempien sekä miehen veljen kanssa on asioista juteltu. Olen antanut myös selkeät ohjeet omista toiveistani tilanteissa, joissa minua uhkaisi esim. vakava aivovamma. Ja kaikki on aika lailla samoilla linjoilla, eli turhaa kärsimystä ei pidetä yllä, vaan tehdään DNR-päätös herkästi, jos elämänlaatu kärsii merkittävästi.

ja tiedäthän että myös antibiooteilla hoitaminen on kielletty elvytyskiellossa.

Pojalleni olen myös antanut luvan olla elvyttämättä (= ei hengityskonehoitoa).

Lääkärinkin tehtävä on ylläpitää elämää, ei pitkittää kärsimystä kohti väistämätöntä.

Se kuuluu HYVÄÄN hoitoon.

on helppo huudella täällä elvytyskieltomyönteisyyttään, kun ei ole tositilanteen edessä. Siinä kohtaa, kun olet omaisen vieressä ja teet päätöstä, tuntuu, että sitä on se "viimeinen tuomari". Siinä kohtaa helposti päätyy toiselle kannalle. Niin se vaan on.



Inhimillistä on, että näin anonyymisti ihmiset miettivät järjellä. Ja sitten tosipaikan tullen tunteella.

Oon aivan samaa mieltä. Erilailla sitä ajattelee sit kun osuu omalle kohdalle.

En suostuisi, ihminen ei ole Jumala joka päättää. Kuka kieltää antibiootit, viimeiseen asti hoidetaan ja kaikki tehdään. Ellei lääkäri suostu niin sitten potilas sellaiseen paikkaan, että suostutaan.

Kaikenlaisia JULMUREITA!!!

Ihan vaan lukematta kaikkea, lääkäri voi tehdä päätöksen ilman omaisen lupaa. Eikä DNR-päätös / SLK-päätös tarkoita sitä ettei potilasta hoideta.

Kyllä meillä lääkäri kumosi aivovammasta kärsivän 62-vuotiaan äitini DNR-päätöksen, kun niin vaatimalla vaadin. Tosin päätös oli mielestäni tehty hätiköidysti, kuten myös lääkärien ennusteet. Tajuttomuudesta ja "lohduttomasta" tilanteesta ollaan jo puolessa vuodessa päästy siihen, että äitini suurimmat ongelmat ovat hemipareesi ja takkuileva lähimuisti ja kuntoutuminen jatkuu koko ajan. Joten ei kannata luottaa sokeasti lääkärien arvioihin.

Lääkäri teki 65-vuotiaalle sukulaiselle DNR-päätöksen kysymättä omaisilta ja sukulainen kuoli alle vuorokaudessa tästä päätöksestä. Päätöksestä vaan ilmoitettiin puhelimitse.

omainen näkee parhaiten kirjoitti:

Kyllä meillä lääkäri kumosi aivovammasta kärsivän 62-vuotiaan äitini DNR-päätöksen, kun niin vaatimalla vaadin. Tosin päätös oli mielestäni tehty hätiköidysti, kuten myös lääkärien ennusteet. Tajuttomuudesta ja "lohduttomasta" tilanteesta ollaan jo puolessa vuodessa päästy siihen, että äitini suurimmat ongelmat ovat hemipareesi ja takkuileva lähimuisti ja kuntoutuminen jatkuu koko ajan. Joten ei kannata luottaa sokeasti lääkärien arvioihin.

Eivät lääkärit ole erehtymättömiä, ja kyllä päätöksen saa kumottua.

En todellakaan antaisi lupaa, jos olisi läheiseni!!!

Sellainen antaa luvan, joka ei piittaa paskan vertaa omaisestaan. Kuinka saatatte jouduttaa kuolemaa. Eikö omatunto soimaa. HYI HELVETTI, MINKÄLAISIA IHMISIÄ,

Vierailija kirjoitti:

omainen näkee parhaiten kirjoitti:

Kyllä meillä lääkäri kumosi aivovammasta kärsivän 62-vuotiaan äitini DNR-päätöksen, kun niin vaatimalla vaadin. Tosin päätös oli mielestäni tehty hätiköidysti, kuten myös lääkärien ennusteet. Tajuttomuudesta ja "lohduttomasta" tilanteesta ollaan jo puolessa vuodessa päästy siihen, että äitini suurimmat ongelmat ovat hemipareesi ja takkuileva lähimuisti ja kuntoutuminen jatkuu koko ajan. Joten ei kannata luottaa sokeasti lääkärien arvioihin.

Eivät lääkärit ole erehtymättömiä, ja kyllä päätöksen saa kumottua.

En todellakaan antaisi lupaa, jos olisi läheiseni!!!

Sitä lupaa kun ei välttämättä edes kysytä ja lyhyessä ajassa saattaa tapahtua kaikenlaista. Sillä välin kun kinastelet lääkärin kanssa, potilas voikin kuolla.