Tuukka Temonen treffeillä

Selvästi maailma on muuttunut., hyvä. Nyt useampi  tässä ketjussa hyväksyy kuin tuomiysee. Uutisankkurin kohdalla tuomittiin suuresti

Olga kuoli jo viime marraskuussa, joten mikä ongelma treffit nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tällä kyllä kuolleen muistoa kunnioiteta. Se sureminen mitä on ollut sairauden aikana on ollut sitä että on ollut ilman petikumppania.

Kuollut on kuollut, elävät jatkaa elämäänsä. Ei tällä kuolleiden muistojen ehdoilla kukaan täysi-järkinen ala elää. Yksi elämä, kannattaa elää sitä vielä kun ehtii eikä rypeä menneisyydessä ja jättää asioita tekemättä jonkun kalmojen kunnioiden vuoksi. 

Saa elää joo, mutta ei tässä tule sellaista mieleen että vaimo olisi ollut kovin rakas.

Ai miksi ei? Ei uusi rakkaus vaan minusta poista tai vähennä sitä edesmennyttä rakkautta sitten millään tavalla. Toisekseen, ei ole muiden kuvetelmilla eikä mielen liikkeillä asiassa niin mitään väliä. Ketä kiinnostaa mitä jollain ulkopuolisella tulee mieleen? Aivan yksi lysti. Eiköhän hän itse tiedä helvetisti sinua paremmin ne menneet ja nykyiset tunteensa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Tuukka on surrut koko aivosyövän ajan, että miksi pitäisi vollottaa peruuttamattoman perään vielä vuosi? Tai vuosia?

Olet väärässä. Yhdessäkään Temosten antamassa lehtihaastattelussa tai somepostauksessa ei mainita sanallakaan surua. Päinvastoin he hokivat systemaattisesti että Olga selviää ja paranee eikä aio kuolla. Mitä kusetusta. Oikein kehuivat etteivät puhu lapsilleen kuolemisen mahdollisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tällä kyllä kuolleen muistoa kunnioiteta. Se sureminen mitä on ollut sairauden aikana on ollut sitä että on ollut ilman petikumppania.

Kuollut on kuollut, elävät jatkaa elämäänsä. Ei tällä kuolleiden muistojen ehdoilla kukaan täysi-järkinen ala elää. Yksi elämä, kannattaa elää sitä vielä kun ehtii eikä rypeä menneisyydessä ja jättää asioita tekemättä jonkun kalmojen kunnioiden vuoksi. 

Saa elää joo, mutta ei tässä tule sellaista mieleen että vaimo olisi ollut kovin rakas.

Silläkö ei ole merkitystä, että on puhunut aina Olgasta kauniisti ja on julkisestikin itkenyt asiaa? 

Tummat silmät, ruskea tukka... Näen tyypin.

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Ei tuolla iällä ole varaa enää jäädä paikoilleen parkumaan.

Ei ole olemassa vääriä mielipiteitä, mutta älä oleta että sinun mielipide siitä miten pitää surra oikeasti on totuus.!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tällä kyllä kuolleen muistoa kunnioiteta. Se sureminen mitä on ollut sairauden aikana on ollut sitä että on ollut ilman petikumppania.

Kuollut on kuollut, elävät jatkaa elämäänsä. Ei tällä kuolleiden muistojen ehdoilla kukaan täysi-järkinen ala elää. Yksi elämä, kannattaa elää sitä vielä kun ehtii eikä rypeä menneisyydessä ja jättää asioita tekemättä jonkun kalmojen kunnioiden vuoksi. 

Saa elää joo, mutta ei tässä tule sellaista mieleen että vaimo olisi ollut kovin rakas.

Kyllä Tuukasta on välittynyt, että Olga oli hyvin rakas. 

Vierailija kirjoitti:

Selvästi maailma on muuttunut., hyvä. Nyt useampi  tässä ketjussa hyväksyy kuin tuomiysee. Uutisankkurin kohdalla tuomittiin suuresti

Voi kuule, maailma on muuttunut paljon pahimmissa asioissa kun esim. ystävän löytämisessä. Eiköhän tänne maailmaan olisi ennemmin hyvä saadakkin rakkautta kun vihaa joka puolelle. Varsinkin nykyään, kun sen kumppanin löytäminen on monella kiven alla.

"Temonen sanoo olevansa yhä sinkku". No siirtymä leskeydestä sinkkuuteen on toki henkilökohtainen, vaikkakin kyseessä on eri asia kuin normaali seurustelun päättyminen.

Itse kertoisin olevani leski kaikista innostuneimmille asiasta utelijoille, että oppisivat.

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Hyvä homma

Ite ettiny kumppania 2018 asti kun naisystävä kuoli 30-vuotiaana yllättäen. Hän olis ollut tyytyväinen jos olisin löytäny jonkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Tuukka on surrut koko aivosyövän ajan, että miksi pitäisi vollottaa peruuttamattoman perään vielä vuosi? Tai vuosia?

Olet väärässä. Yhdessäkään Temosten antamassa lehtihaastattelussa tai somepostauksessa ei mainita sanallakaan surua. Päinvastoin he hokivat systemaattisesti että Olga selviää ja paranee eikä aio kuolla. Mitä kusetusta. Oikein kehuivat etteivät puhu lapsilleen kuolemisen mahdollisuudesta.

Niin ja maksoivat uskomushoidoista ulkomailla kymppitonneja.

Vierailija kirjoitti:

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Juu en perunut menoja, duuniin painelin seuraavana aamuna kun koin että menot auttoi kun ei kokoajan asiaa ehtinyt hautoa. Surin kyllä, mutta omalla tavallani. En ole kotiin hautautuva ihminen. Hautajaisiin kyllä ehdin kun ne itse järjestin. Enkä ole vaatinut yhtään keltään minkäänlaisia suru aikoja, ei ole minulle mitään väliä eikä vähimmissäkään määrin minun asiani kauanko joku suree. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Olet vanhanaikainen. 

Olen eri, mutta edellisen kanssa samaa mieltä, että lapsille ei varmaan ole ihan helppoa nähdä näin nopeasti uusi nainen isän rinnalla äidin tilalla. Tuohan ei voi teini-ikäusiltä lapsilta jäädä huomaamatta, kun ihan julkisesti esiintyvät yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Tuukka on surrut koko aivosyövän ajan, että miksi pitäisi vollottaa peruuttamattoman perään vielä vuosi? Tai vuosia?

Olet väärässä. Yhdessäkään Temosten antamassa lehtihaastattelussa tai somepostauksessa ei mainita sanallakaan surua. Päinvastoin he hokivat systemaattisesti että Olga selviää ja paranee eikä aio kuolla. Mitä kusetusta. Oikein kehuivat etteivät puhu lapsilleen kuolemisen mahdollisuudesta.

Noh syöpää sairastava ei aina ole valmis puhumaan kuolemisen mahdollisuudesta. Silloin läheisen tehtäväksi jää käsitellä asiaa oman päänsä sisällä. Kun on useamman vuoden elänyt syöpää sairastavan rinnalla niin kyllä sillä väistämättä suree jo toisen eläessä ja käsittelee tahtomattaakin kuoleman mahdollisuutta, sillä kuoleman varjo on melkein koko ajan läsnä. 

On eri asia, jos puoliso kuolee yhtäkkiä. Silloin ymmärrän, että jotkut ajattelevat esim. vuoden suruajan olevan sopiva. 

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Miten voi olla aikuiselle ihmiselle kummallista ja käsittämätöntä että kaikki eivät ole SINÄ eivätkä toimi kuten sinä? Omahyväisyyden huippu on mielestäni tuo ihme kuvitelma siitä että vain oma reaktio, tapa toimia ja elää on se ainoa oikea ja kaikki muu on kummallista, outoa ja väärin. Onko sinussa vähän narsistin vikaa? 

Vierailija kirjoitti:

"Temonen sanoo olevansa yhä sinkku". No siirtymä leskeydestä sinkkuuteen on toki henkilökohtainen, vaikkakin kyseessä on eri asia kuin normaali seurustelun päättyminen.

Itse kertoisin olevani leski kaikista innostuneimmille asiasta utelijoille, että oppisivat.

Mutta sanoo silti, että ovat treffeillä.. Tapailukumppani vissiin siis kyseessä, niinkuin nykyään sanotaan.