Tuukka Temonen treffeillä
Kommentit (1157)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...
Taitaa kuitenkin olla "laulaja" Kurre Suomen nopein .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.
Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan. Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä. Leski, nainen.
Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen
Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?
Toivon että Tuukka löytää taas rakkauden ja ilon elämäänsä.Paljon on hän kärsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsirukat.
Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras!
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista.
Mikä puolivuotta? Eikös vuodessa ole 12 kuukautta ja näin ollen puolessa on kuusi. Olga kuoli marraskuussa ja nyt ole heinäkuu?
Eiköhän tämäkin asia ole tuossa perheessä ehditty käsitellä läpi, edestakaisin ja ympäri jo ennen Olgan poismenoa. Lapset tietävät ihan varmasti hänenkin mielipiteensä, ja Tuukka lasten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.
Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan. Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä. Leski, nainen.
Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen
Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?
Pari viikkoa ennen kuolemaa löydettiin netistä. Tavattiin vasta kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan.
Kuolisit suruun ja jättäisit lapset heitteille?
Jep... Kuten sanoin, narsistin vikaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.
Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan. Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä. Leski, nainen.
Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen
Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?
No mitä jos olikin, ehkä jopa sairaalla puolisolla hyväksytetty? Sehän olisi parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsirukat.
Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras!
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista.
Älä puhu lasten puolesta, jos ei ole itsellä kokemusta samasta.
Näissä aina miettii, että onkohan asianosaisilla ollut jotain sutinaa tai vähintään flirttiä joskus vaikka vuosia aiemmin, puolison vielä eläessä. Omakin isäni lähentyi jonkun ”vanhan työkaverin” kanssa hyvin nopeasti äitini kuoleman jälkeen, liian nopeasti mielestäni, etenkin kun kyseessä oli muka vielä joku hyvin etäinen työkaveri parin vuosikymmenen takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsirukat.
Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras!
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista.
Kyllä se kuoleman käsittely ja suru on alkanut jo paljon ennen kuolemaa.Elämä on muuttunut ihan erinlaiseksi kun sairaus todettu ja oireet alkaneet.Ei voi puhua mistään puolesta vuodesta.Asiaa käsitelty paljon pidempään kun lopputulos ollut tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsirukat.
Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras!
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista.
Mikä puolivuotta? Eikös vuodessa ole 12 kuukautta ja näin ollen puolessa on kuusi. Olga kuoli marraskuussa ja nyt ole heinäkuu?
On heinäkuu ja olen tyhmä, yksinkertainen ja näköjään laskutaidoton.
Vierailija kirjoitti:
Toivon että Tuukka löytää taas rakkauden ja ilon elämäänsä.Paljon on hän kärsinyt.
Entäs keskenkasvuiset lapset?
Kun entinen saatu hautaan, heti uusi kumppani mielessä miehillä? Ei kuitenkaan vanhasta eroa aiemmin. Onko miehissä poikkeuksia? Uusi tueksi? Eikö miehet kestä olla itsekseen..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.
Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan. Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä. Leski, nainen.
Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen
Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?
Mitä sitten? -eri-
Vähän Olgan tyylinen tämä nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsirukat.
Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras!
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista.
Älä puhu lasten puolesta, jos ei ole itsellä kokemusta samasta.
Sattuu valitettavasti olemaan kokemusta, mutta en silti puhu heidän puolestaan, sanoin vain epäileväni.
Vierailija kirjoitti:
Näissä aina miettii, että onkohan asianosaisilla ollut jotain sutinaa tai vähintään flirttiä joskus vaikka vuosia aiemmin, puolison vielä eläessä. Omakin isäni lähentyi jonkun ”vanhan työkaverin” kanssa hyvin nopeasti äitini kuoleman jälkeen, liian nopeasti mielestäni, etenkin kun kyseessä oli muka vielä joku hyvin etäinen työkaveri parin vuosikymmenen takaa.
No tuohan on ihan normi myös eron jälkeen. Kun itse erosin ja päivitin tilani someen, tuli heti toistakymmentä viestiä ties miltä entisiltä koulu- tai työkaverimiehiltä, joita yllättäen kiinnostikin kuulumiset näin vuosien jälkeen. Helppohan näihin olisi ollut tarttua, jos olisi ollut jotenkin yksinäinen olo.
Jos Tuukka olisi lapseton niin siitä vaan, mutta Tuukalla ja Olgalla on herkässä iässä olevat teini-ikäiset tytöt ja poika. Heille voi olla kova pala tämä, että iskä kuhertelee näin pian uuden naisen kanssa. Jos heidän lapset olisi vaikka 4v niin sekin olisi ihan eri juttu, mutta oma mielipide on että fiksua olisi antaa lapsille kunnon sururauha. Eikä ainakaan mennä mihinkään julkiseen tapahtumaan deiteille.
Mutta joo, ei kyllä yhtään yllättänyt tämä. Mietinkin kun Olga kuoli, että kauan menee niin Tuukka on otsikoissa uudesta suhteesta.
Kuolisit suruun ja jättäisit lapset heitteille?