Tuukka Temonen treffeillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Tuukka on surrut koko aivosyövän ajan, että miksi pitäisi vollottaa peruuttamattoman perään vielä vuosi? Tai vuosia?

Miksi pitää olla kumppani?

Eikö voi olla yksin?

Tuohan täytyy rauhassa käsitellä läpi, ennenkuin on edes kykenevä suhteeseen.

Miksi ei? Jokainen ihminen on erilainen, ei kaikista tunnu samalta kun sinusta. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeus määritellä ja arvostella toisen ihmisen elämää.

Julkisuuden henkilön elämää ja valintoja saa arvostella ja niistä voi jotain oppia.

No, mitä tästä opit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Lapselle on helpotus nähdä, että kyllä isä pärjää nyt. Näin minä ajattelin. 

Lisään vielä, että mulla oli oikeasti huoli isästä vaikka itse olin lapsi. Uusi kumppani vei huolet pois.

Muutenkin joku viisas on joskus sanonut, ettei lapsella voi olla liikaa turvallisia aikuisia ympärillään. Toki se turvallisuus sisältää myös sen, että kunnioittaa lapsen yksilöllisiä rajoja ja toiveita, miten lähelle ja missä tahdissa haluaa päästää. Mutta ei toisten puolesta ole kyllä mitään asiaa päättää, että lapsille olisi hyvä märehtiä asia jotenkin valmiiksi (eh?) lesken kanssa keskenään.

Toisaalta jos Tuukka haluaisikin treffailla kertomatta vielä lapsilleen, on sekin mahdollisuus näemmä viety.

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Kuolisit suruun ja jättäisit lapset heitteille?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Taitaa kuitenkin olla "laulaja" Kurre Suomen nopein .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan.  Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty  vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä.  Leski, nainen.

Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen 

Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?

Toivon että Tuukka löytää taas rakkauden ja ilon elämäänsä.Paljon on hän kärsinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsirukat.

Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras! 

Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista. 

Mikä puolivuotta? Eikös vuodessa ole 12 kuukautta ja näin ollen puolessa on kuusi. Olga kuoli marraskuussa ja nyt ole heinäkuu? 

Eiköhän tämäkin asia ole tuossa perheessä ehditty käsitellä läpi, edestakaisin ja ympäri jo ennen Olgan poismenoa. Lapset tietävät ihan varmasti hänenkin mielipiteensä, ja Tuukka lasten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan.  Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty  vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä.  Leski, nainen.

Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen 

Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?

Pari viikkoa ennen kuolemaa löydettiin netistä. Tavattiin vasta kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Kuolisit suruun ja jättäisit lapset heitteille?

Jep... Kuten sanoin, narsistin vikaa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan.  Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty  vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä.  Leski, nainen.

Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen 

Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?

No mitä jos olikin, ehkä jopa sairaalla puolisolla hyväksytetty? Sehän olisi parasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsirukat.

Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras! 

Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista. 

Älä puhu lasten puolesta, jos ei ole itsellä kokemusta samasta.

Näissä aina miettii, että onkohan asianosaisilla ollut jotain sutinaa tai vähintään flirttiä joskus vaikka vuosia aiemmin, puolison vielä eläessä. Omakin isäni lähentyi jonkun ”vanhan työkaverin” kanssa hyvin nopeasti äitini kuoleman jälkeen, liian nopeasti mielestäni, etenkin kun kyseessä oli muka vielä joku hyvin etäinen työkaveri parin vuosikymmenen takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsirukat.

Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras! 

Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista. 

Kyllä se kuoleman käsittely ja suru on alkanut jo paljon ennen kuolemaa.Elämä on muuttunut ihan erinlaiseksi kun sairaus todettu ja oireet alkaneet.Ei voi puhua mistään puolesta vuodesta.Asiaa käsitelty paljon pidempään kun lopputulos ollut tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsirukat.

Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras! 

Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista. 

Mikä puolivuotta? Eikös vuodessa ole 12 kuukautta ja näin ollen puolessa on kuusi. Olga kuoli marraskuussa ja nyt ole heinäkuu? 

On heinäkuu ja olen tyhmä, yksinkertainen ja näköjään laskutaidoton. 

Vierailija kirjoitti:

Toivon että Tuukka löytää taas rakkauden ja ilon elämäänsä.Paljon on hän kärsinyt.

Entäs keskenkasvuiset lapset?

Kun entinen saatu hautaan, heti uusi kumppani mielessä miehillä? Ei kuitenkaan vanhasta eroa aiemmin. Onko miehissä poikkeuksia? Uusi tueksi? Eikö miehet kestä olla itsekseen..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän suruaikanne tiedetään, jos omainen kuolee niin ette peru mitään menojanne, hyvä kun hautajaisiin ehditte. Sitten kyllä vaadittaisiin muilta vuoden suruaikoja.

Tulee mieleen näistä kommenteista että mies suhtautuu eri tavoin kuin nainen puolison kuolemaan.  Itsellä puolison menetys, syöpään, ja eletty  vuosikymmenten yhteinen aika ei ole kumittamalla mielestä pois pyyhittävissä. Tuoreimmat asiat ovat ensimmäisenä mielessä.  Leski, nainen.

Minä otin heti uuden miehen. T. Ex leski, nainen 

Oliko jo ennalta valmiiksi katsottu?

Mitä sitten? -eri-

Vähän Olgan tyylinen tämä nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsirukat.

Juu kyllä! Seon lapselle kamala paikka jos vanhempi jatkaa elämäänsä ja tulee uudelleen onnelliseksi. Eihän kukaan halua että oma vanhempi on onnellinen! Sellainen tyhjä, menneisyyteen takertuva, surullinen ja iloton, haamua vaaliva kuori on lapsille paras! 

Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, etteikö saisi jatkaa elämäänsä. Olgan kuolemasta nyt vaan sattuu olemaan vasta puoli vuotta aikaa ja se on kuitenkin aika vähän. Epäilen kyllä minäkin, että lapsille ei ihan helppoa ole näin nopeasti hyväksyä äidin tilalle uutta naista. 

Älä puhu lasten puolesta, jos ei ole itsellä kokemusta samasta.

Sattuu valitettavasti olemaan kokemusta, mutta en silti puhu heidän puolestaan, sanoin vain epäileväni.