Tuukka Temonen treffeillä

Vierailija kirjoitti:

Olin eron jälkeen yksin vuoden, ihan oman surun ja asioiden käsittelyn vuoksi. Ja minä olin se, joka lähti. Jos nykyinen puolisoni kuolisi, tuskin ihan heti kiinnostaisi alkaa treffailemaan uusia ihmisiä, oli sairausaikana surrut sitten mitä tahansa. Mutta joillekin, etenkin miehille, on pääasia se, että kunhan vaan on joku ja mieluiten heti. Tää on niin nähty. En arvosta, toisaalta en ole tuosta Temosesta koskaan edes pitänyt

Minä minä minä minä eikä kukaan muu 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Miten voi olla aikuiselle ihmiselle kummallista ja käsittämätöntä että kaikki eivät ole SINÄ eivätkä toimi kuten sinä? Omahyväisyyden huippu on mielestäni tuo ihme kuvitelma siitä että vain oma reaktio, tapa toimia ja elää on se ainoa oikea ja kaikki muu on kummallista, outoa ja väärin. Onko sinussa vähän narsistin vikaa? 

 Eikö saa edes nykyään sanoa, jos joku asia tuntuu itsestä kummalliselta? Kaikki pitäisi aina vain ymmärtää ja suvaita. 

Sinun suvaitsemistasi ei asiassa kysytä !

No olen myös pitkälti samoilla mietteillä. Ei se ole tuomitsemista, lähinnä pohdintaa. Olemme erilaisia ja reagoimme eri tavoin.

Oliko naisella olgalaukku?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Kyllä, oletan pidempää ns  leskenvuodetta ja suruaikaa.   riippuu toki avioliiton tilasta.  jos liitto rakkaustäyteinen    ja pitkäkin-- niin tyylikäs   aika.

ja ei mitään laastareita.   tulee vaan  fiilis- joko nyt--eikö enää ikävä- jos muka oli niin suuri rakkaus.

pia nykänen  hillinnyt hienosti itseään, ei ainakaan julkisesti kuljeskellut missään ja  hän kertoo aina erityislaatuisesta  suhteestaan mattiin- aona se rakas  matti-

olgan lapsiakin ajatellen--- ei ihan vielä..... uusia naisia nurkkiin pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Olin iloinen, kun isä löysi uuden kumppanin nopeasti. 

OLKOON ERO TAI KUOLEMA,  IHMISEN PITÄÄ OSATA OLLA YKSINKIN.  AINA JOKU KUNHAN JOKU -  KAINALOSSA.  LAASTARIT JNE.

HYVÄ OLLA  YKSIN JA MIETTIÄ SYNTYJÄ SYVIÄ.

Vierailija kirjoitti:

lesket pariutuu nopeasti.

On tasan jokasen oma asia. Ei kuulu moukille mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Kuule, tarpeet ne on leskilläkin. Seksiä voi hyvin olla ilman rakkautta. Ja vaikka seksiä olisi muiden kanssa, ei se tarkoita, etreikö rakastaisi edesmennyttä puolisoa. 

Mithän seksikumppani saa moisesta? Itse en suostuisi mistään hinnasta olemaan jonkun leskimiehen p*noalustansa. Taikka varatun. Hyi hitto! T. SinkkuN

Hyvä on täällä huudella mitenkä tuntemattomien ihmisten pitäisi elää. Tyypilliset suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Miten voi olla aikuiselle ihmiselle kummallista ja käsittämätöntä että kaikki eivät ole SINÄ eivätkä toimi kuten sinä? Omahyväisyyden huippu on mielestäni tuo ihme kuvitelma siitä että vain oma reaktio, tapa toimia ja elää on se ainoa oikea ja kaikki muu on kummallista, outoa ja väärin. Onko sinussa vähän narsistin vikaa? 

 Eikö saa edes nykyään sanoa, jos joku asia tuntuu itsestä kummalliselta? Kaikki pitäisi aina vain ymmärtää ja suvaita. 

Sinun suvaitsemistasi ei asiassa kysytä !

No olen myös pitkälti samoilla mietteillä. Ei se ole tuomitsemista, lähinnä pohdintaa. Olemme erilaisia ja reagoimme eri tavoin.

Reagoi sinä mitä lystäät.  Ihmiset tekee joka asiassa mitä päättävät omasta elämästään.  Aika kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Serkkuni ei ikinä anna äidilleen anteeksi, että äitinsä alkoi seurustella uuden miehen kanssa hyvin pian hänen isänsä kuoltua. Serkku oli 18-vuotias, eli aikuinen mies silloin, mutta kertoi, miten vaikeaa oli nähdä äiti rakkauden huumassa ja höpöttämässä uudesta miehestä ja muuttamassa sitten jo miehen luo. Joten ei, kaikki lapset eivät tosiaankaan pompi riemusta. Hän ei ollut siis sitä vastaan, etteikö äiti saisi olla onnellinen, mutta hän ei halunnut suhteen alkavan niin pian, kun itsellä oli vielä suru raakana kesken. 

 

 Tässä ikävintä on tuoda uusi tilanne julkisuuteen. Lasten kaverit ym. näkevät lehdestä, mikä voi tehdä tilanteesta vielä kipeämmin. 

18 vuotias ei ensinäkään ole lapsi. Toisekseen mitä helvettiä sun mutsis asiat kuuluu sun serkulle tai yhtään kenellekkään? Hänen surunsa on hänen surunsa, eikä kukaan ole ollut velvollinen järjestelemään elämäänsä hänen surunsa ja suruaikojensa  mukaan. Aivan sama kuinka palasina hän sitten oli, niin hänen haluamisillaan ei asiassa ollut kyllä mitään väliä. Terapia tuo olisi tarvinnut. Maailma ja muiden elämät kun ei todellakaan pyöri hänen ja hänen tunteidensa ympärillä. Olisin käskenyt serkkua pitää turpansa kiinni, kasvaa aikuiseksi ja olla puuttumatta asioihin jotka ei hänelle millään tavalla kuulu. 

Nyt kalahti kalikka ja kovaa 😄 Siellä taitaa olla joku joka löysi äkkiä uuden puolison? 

Mitä sönkötät? Ei minun puolisoni ole kuollut. Ja jos kuolee ja löydän uuden kuukaudessa, tai vaikka viikossa, niin ei se asia edelleenkään kuulu sinulle tai kenellekkään muullekkaan niin yhtään millään tavalla. 

Eipä taida sinun kohdalla kuulua tai edes kiinnostaa ketään. Temoset ovat tuoneet koko elämänsä julkisuuteen, niin heidän tekemiset kiinnostaa ihmisiä. Inhimmillistä, että edesottamukset myös herättävät  mielipiteitä. Suuntaan ja toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä nainen, on kerran parikymmentä vuotta Tuukkaa nuorempi, niin varmasti he tekevät vielä yhteisiä lapsiakin. Siinä riittää ihmisillä kauhisteltavaa.

Kauhistele sitä että Natalie Kovu ei saa tehdä Mikolle omaa lasta....tyytyy kotiorjaksi Mikon 3 lapselle...häälahjana sai avioehdon.  😝😝😝

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Kuule, tarpeet ne on leskilläkin. Seksiä voi hyvin olla ilman rakkautta. Ja vaikka seksiä olisi muiden kanssa, ei se tarkoita, etreikö rakastaisi edesmennyttä puolisoa. 

Mithän seksikumppani saa moisesta? Itse en suostuisi mistään hinnasta olemaan jonkun leskimiehen p*noalustansa. Taikka varatun. Hyi hitto! T. SinkkuN

NO ESIMERKIKSI  NATALIE KOIVU SUOSTUI  MIKKO KOIVULLE P,,ALUSTAKSI  HOITAMAAN  TOISEN KOLMEA LASTA.  🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

😝😝😝😝🧐🤮🤮🤮

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä olevan tällä naisella lapsia ja taitaa olla noin kolmekymppinen. 

Natalie  Koivullakaan 43v ei ole omia lapsia.  Piiloon Mikon kolmea lasta. 🤔🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Tämä on totta. Miehille kelpaa vierelle kuka tahansa, kunhan palvelut pelaavat (koti ja lapset, seksi, hoiva). Kun miehen puoliso sairastuu, niin moni jättää kylmästi. Julkkiksena toki vaikeaa, mutta kuoleman jälkeen paljastuu rakkauden "syvyys": 6 kk ja on jo uusi (Kurre, tämä tyyppi jne). Kyllä pitäisi olla jonkinlainen suruaika edes lasten vuoksi, he menettivät äitinsä. Täytyy sanoa, että jos oma äitini menehtyisi ja isälläni olisi 6 kk jälkeen uusi kierroksessa, niin olisin todella loukkaantunut ja välit poikki. Äitini ansaitsee vähintään 1-2 vuoden suruajan. 

Tuukkaa komppaavat eivät ole koskaan menettäneet ketään rakasta tai ovat kyvyttömiä muunlaiseen rakkauteen kuin itserakkauteen.

Välit poikki isään, jos hän löytää uuden onnen? Minä olin tyytyväinen, kun isä löysi puolen vuoden kuluttua uuden kumppanin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Olet vanhanaikainen. 

Vanhanaikaista se on hengittäminen ja syöminenkin. Joten täysin turha oli kommenttisi. Vuoden suruaika on ihan basic. Mutta Tuukkahan oli treffeillä ystävän kanssa. Minäkin olen välillä treffeillä esimerkiksi työkavereiden kanssa.

Olet muinaisjäänne. Isä lähti treffeille puoli vuotta äidin kuoleman jälkeen. Rohkaisin häntä ottamaan yhteyttä naiseen.

Mikä kiire?

Ei kuulu sulle lehmä vittuakaan.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näytä olevan tällä naisella lapsia ja taitaa olla noin kolmekymppinen. 

Natalie  Koivullakaan 43v ei ole omia lapsia.  Piiloon Mikon kolmea lasta. 🤔🤔

Mitä koivut liittyy tähän ketjuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä nainen, on kerran parikymmentä vuotta Tuukkaa nuorempi, niin varmasti he tekevät vielä yhteisiä lapsiakin. Siinä riittää ihmisillä kauhisteltavaa.

Kauhistele sitä että Natalie Kovu ei saa tehdä Mikolle omaa lasta....tyytyy kotiorjaksi Mikon 3 lapselle...häälahjana sai avioehdon.  😝😝😝

Eikös se Mikko ihan heti tehnyt avioehdon että jos Natalie ilman omia lapsia kyllästyy hoitamaan Mikon 3 lasta. ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Kuule, tarpeet ne on leskilläkin. Seksiä voi hyvin olla ilman rakkautta. Ja vaikka seksiä olisi muiden kanssa, ei se tarkoita, etreikö rakastaisi edesmennyttä puolisoa. 

Mithän seksikumppani saa moisesta? Itse en suostuisi mistään hinnasta olemaan jonkun leskimiehen p*noalustansa. Taikka varatun. Hyi hitto! T. SinkkuN

NO ESIMERKIKSI  NATALIE KOIVU SUOSTUI  MIKKO KOIVULLE P,,ALUSTAKSI  HOITAMAAN  TOISEN KOLMEA LASTA.  🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Niii muutessss..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Lapselle on helpotus nähdä, että kyllä isä pärjää nyt. Näin minä ajattelin. 

Kyllä isä pärjääkin mutta entäs ne lapset?? Eikö kukaan osaa nykyään ajatella yhtään lapsia vai pitääkö mennä tässäkin tapauksessa aikuisten himojen ja halujen ehdoilla?! Mitä kauheaa voi käydä jos odottaa ja antaa lapsille kasvurauhan ja aikaa surra rauhassa?? 

Tässäkin asiassa on sentään aste-eroja. Jos isä alkaa tapailla naispuolista ystävää vaikkapa nyt puoli vuotta äidin kuoleman jälkeen, mutta lapset totutellaan ajatukseen hiljalleen, tutustutetaan uuteen ihmiseen hiljalleen, edelleen muistellaan äitiä jne, on se aivan hyvin toimittu.

Mutta tiedän tapauksen jossa äiti kuoli yhtäkkiä tapaturmaisesti, ja uusi nainen muutti ÄIDIKSI ja vielä lapsineen isän ja lasten kotiin jo 2 kk hautajaisista, jonka jälkeen äidistä ei saanut enää koskaan puhua koska isän mielestä se loukkaisi uutta äitiä. Siinä kohtaa lapset kyllä kärsivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua tökkii se, että tehdään julkisuushakuisesti ja nopeaan tahtiin. Ymmärrän, että nämä ihmiset elävät julkisuudesta, mutta jotkin asiat voisi silti edes saattaa alkuun yksityisemmin. Vaikuttaisivat myös aidommilta. Tämä on minun mielipiteeni koko nykyaikaan tuhansine turhine somepärstöineen (millaiseksi Tuukankin lasken). 

Miksi ihmeessä sinua tökkii muiden ja sinulle tuntemattomien ihmisten asiat?

Siksi, etten jaksa nykyaikaa enkä näitä somejulkkiksia. Vievät vain ihmisten huomion tärkeistä ja oikeista asioista. Leipää ja sirkushuveja. Mielestäni liika on liikaa. Sinänsä minua ei töki juuri Tuukka sen enempää kuin muutkaan vastaavat julkkistyrkyt. Ja varmaan ovat tosiaan tapailleet jo pidempään, nyt vain piti tuoda uusi suhde julkisuuteen. Mutta miksi kaiken pitää olla julkista? Olen vanha ja minua tökkii nykyaika.