Tuukka Temonen treffeillä

Vierailija kirjoitti:

Olin eron jälkeen yksin vuoden, ihan oman surun ja asioiden käsittelyn vuoksi. Ja minä olin se, joka lähti. Jos nykyinen puolisoni kuolisi, tuskin ihan heti kiinnostaisi alkaa treffailemaan uusia ihmisiä, oli sairausaikana surrut sitten mitä tahansa. Mutta joillekin, etenkin miehille, on pääasia se, että kunhan vaan on joku ja mieluiten heti. Tää on niin nähty. En arvosta, toisaalta en ole tuosta Temosesta koskaan edes pitänyt

Aika kylmä ajattelutapa minusta ajatella, että jos joku tapaa jonkun melko nopeasti, kyseessä ei voisi olla ihastuminen tai rakastuminen, kunhan vaan on joku vaan heti.

Vierailija kirjoitti:

Entinen eukko ei ole viellä edes kylmennyt haudassa kun uutta eukkoa jo haetaan.

Kyllähän tää aika nopealta vaikuttaa.

Etenkin lapsille äidin menetys on varmaan vielä tosi tuoreena mielessä, niin vaikka tässä ei välttämättä mitään äitipuolta olla hommaamassa, niin kyllä se varmaan teineistä tuntuu oudolta nähdä yhtäkkiä joku muu isän vierellä.

Joo, isän oma asia, toivottavasti teinit on asian kanssa sujut. Jos eivät, niin aika itsekästä vanhemmalta.

Jos tämä nainen, on kerran parikymmentä vuotta Tuukkaa nuorempi, niin varmasti he tekevät vielä yhteisiä lapsiakin. Siinä riittää ihmisillä kauhisteltavaa.

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Kuulin huhua Jodelissa, että tämä suhde olisi alkanut jo vuoden vaihteessa ja tämä oli vain tapa tuoda tämä julkisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Huomaa, ettet ole leskeksi koskaan jäänyt. Siihen , miten leski toimii jatkossa vaikuttaa moni asia mm millainen oli avioliitto, sairastiko puoliso ennen kuolemaansa pitkään vai tuliko kuolema yllättäen, minkä ikäinen on leskeksi jäänyt yms. 

Hyvä

Ei näytä olevan tällä naisella lapsia ja taitaa olla noin kolmekymppinen. 

Hienoa että jatkaa elämäänsä. Näin toivon että puolisoni myös tekee jos lähden ennen häntä. Se surutyö tehdään jo siinä vaiheessa kun toinen sairastuu vaikka ikävä jää

Vierailija kirjoitti:

Hienoa että jatkaa elämäänsä. Näin toivon että puolisoni myös tekee jos lähden ennen häntä. Se surutyö tehdään jo siinä vaiheessa kun toinen sairastuu vaikka ikävä jää

Monessa kommentissa sanotaan näin ja otetaan huomioon aikuisten tunteet ja no, eihän kuolleella edes ole tunteita.

Mutta entäs ne lasten tunteet? Näyttää olevan monelle sivuseikka, tai asia mikä ei edes tule mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Kuulin huhua Jodelissa, että tämä suhde olisi alkanut jo vuoden vaihteessa ja tämä oli vain tapa tuoda tämä julkisuuteen.

Hieno juttu! Vuodenvaihde onkin oikein sopiva aika kääntää elämässä uusi lehti. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Kukas tämmösen on määrännyt?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Tämä on totta. Miehille kelpaa vierelle kuka tahansa, kunhan palvelut pelaavat (koti ja lapset, seksi, hoiva). Kun miehen puoliso sairastuu, niin moni jättää kylmästi. Julkkiksena toki vaikeaa, mutta kuoleman jälkeen paljastuu rakkauden "syvyys": 6 kk ja on jo uusi (Kurre, tämä tyyppi jne). Kyllä pitäisi olla jonkinlainen suruaika edes lasten vuoksi, he menettivät äitinsä. Täytyy sanoa, että jos oma äitini menehtyisi ja isälläni olisi 6 kk jälkeen uusi kierroksessa, niin olisin todella loukkaantunut ja välit poikki. Äitini ansaitsee vähintään 1-2 vuoden suruajan. 

Tuukkaa komppaavat eivät ole koskaan menettäneet ketään rakasta tai ovat kyvyttömiä muunlaiseen rakkauteen kuin itserakkauteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa että jatkaa elämäänsä. Näin toivon että puolisoni myös tekee jos lähden ennen häntä. Se surutyö tehdään jo siinä vaiheessa kun toinen sairastuu vaikka ikävä jää

Monessa kommentissa sanotaan näin ja otetaan huomioon aikuisten tunteet ja no, eihän kuolleella edes ole tunteita.

Mutta entäs ne lasten tunteet? Näyttää olevan monelle sivuseikka, tai asia mikä ei edes tule mieleen.

Minusta oli hyvä, että isä löysi uuden kumppanin. Olin 15-vuotias tuolloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Tuukka on surrut koko aivosyövän ajan, että miksi pitäisi vollottaa peruuttamattoman perään vielä vuosi? Tai vuosia?

Olet väärässä. Yhdessäkään Temosten antamassa lehtihaastattelussa tai somepostauksessa ei mainita sanallakaan surua. Päinvastoin he hokivat systemaattisesti että Olga selviää ja paranee eikä aio kuolla. Mitä kusetusta. Oikein kehuivat etteivät puhu lapsilleen kuolemisen mahdollisuudesta.

Kun sain syöpädiagnoosin, mun päällimmäinen ajatus oli, etten ehkä selviä. En sitä tietty lapsille sanonut, mut miehen kanssa tästä puhuttiin. Olin realisti, en usko tuollaisen "positiivisen" ajattelun voimaan. No, minä selvisin.

Jokainen tyylillään. Ehkä heille se oli keino kestää se tilanne, että hokivat selviävänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

Olet vanhanaikainen. 

Toisten kunnioittaminen on tosiaan vanhanaikaista. Se on trendi, että kaikki mulle heti nyt.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin näkee kyllä rakastamisen syvyyden  eron miesten ja naisten välillä kun vertaa vaikka nyt tätä tyyppiä ja eduskunnassa viime vuonna kuolleen puolisoa. Toinen jo julkisesti sinkku sinkkumarkkinoilla eikä enää leski ja uusi nuorempi nainen mukana menossa ja toinen taas ikävöi vielä usein edesmennyttä elämänsä rakkautta julkisesti ja kirjoittaa kauniita koskettavia postauksia hänestä. Olen pettynyt miehiin, osaavatko he oikeasti edes rakastaa ja kokea sielunkumppanuuttaa vai pitääkö aina vaan olla joku nainen?

Kuule, tarpeet ne on leskilläkin. Seksiä voi hyvin olla ilman rakkautta. Ja vaikka seksiä olisi muiden kanssa, ei se tarkoita, etreikö rakastaisi edesmennyttä puolisoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalliselta tuntuu. Itse varmaan kuolisin suruun jos menettäisin puolisoni. Ei kävisi mielessäkään alkaa uusia katselemaan. 

Miten voi olla aikuiselle ihmiselle kummallista ja käsittämätöntä että kaikki eivät ole SINÄ eivätkä toimi kuten sinä? Omahyväisyyden huippu on mielestäni tuo ihme kuvitelma siitä että vain oma reaktio, tapa toimia ja elää on se ainoa oikea ja kaikki muu on kummallista, outoa ja väärin. Onko sinussa vähän narsistin vikaa? 

No jopas taas oli nopea diagnoosi. 

Oman itsemme kautta kaikki peilaa maailmaa ja elämää. Sinäkin.Jja kaikkien tapa on yhtä oikein. Kun muutakaan emme voi.

Vierailija kirjoitti:

lesket pariutuu nopeasti.

Niin. Miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pitää edes vuoden suruaika. Ei lapsetkaan varmaan uutta äitipuolta heti halua...

? Haloo nyt eletään vuotta 2026, ei  v. 1800 

Silloin suruaika oli 2v.