Mummo sheimasi jatkuvasti 9 vuotiasta mökillä, joka oli kiinni minussa ( äidissä )

kyynel 

Ei sun äitisi täällä ole. Tytöstäsi tulee alistuja, jos malli on se, ettei asioista puhuta.

Vierailija kirjoitti:

👻

??

"9v on kuotenkin vielä lapsi, eikä siinä ole mitään ihmeellistä errä lapsi on kiinni vanhemmassaan, varsinkin silloin kun tilanne on jollain tavalla uusi, tai tuntuu epävarmalta. Typerää yrittää väittää, että lapsi ei pärjäisi myöhemmin teininä tai aikuisena koska on hakenut lapsena turvaa vanhemmastaan. Oikeastaan päinvastoin, turvallisuudentunne on vaan positiivista."

9-vuotiaan pitäisi jo alkaa pärjätä tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa ilman, että äidin täytyy olla koko ajan aivan vieressä tukena. Tämän ikäisen lapsen pitäisi yleensä pystyä olemaan tekemisissä lähisukulaisten ja tuttujen aikuisten kanssa, vaihtamaan kuulumisia, vastaamaan kysymyksiin ja osallistumaan tilanteeseen ilman, että hän vetäytyy jatkuvasti äidin kylkeenMitä pidemmälle lapsen itsenäistymisen harjoittelua siirretään, sitä vaikeampaa siitä voi tulla myöhemmin. Kehityspsykologiassa ajatellaan, että lapsen pitäisi saada vähitellen ikätasoisia kokemuksia omasta pärjäämisestään, uusien tilanteiden kohtaamisesta ja siitä, että hän pystyy toimimaan myös ilman vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Jos lapsi oppii pitkään siihen, että epävarmoissa tilanteissa ainoa ratkaisu on vetäytyä tai hakea aina vanhemman turvaa, hän ei välttämättä saa tarpeeksi kokemuksia omasta pystyvyydestään. Tämä voi ylläpitää epävarmuutta ja vaikeuttaa myöhempää itsenäistymistä, esimerkiksi teini-iässä, jolloin nuoren pitäisi luonnollisesti alkaa ottaa enemmän vastuuta itsestään ja toimia itsenäisemmin. Pahimmillaan jatkuva välttely voi vahvistaa pelkoa uusia ihmisiä, tilanteita tai ympäristöjä kohtaan, jolloin sosiaalinen epävarmuus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuon ikäisen kuulu pyöriä helmassa kiinni kuin 3-vuotias. Minä olin jo käynyt hirvimetsässä 9 vuotiaana ja nylkenyt ekan saaliini. 

Harvoin nähdyt sukulaiset ujostuttaa. 

katso silloin peiliin, kuka mokasi lapsen kasvatuksen? äitin vauvan kasvatit, joka vierastaa omia isovanhempiaankin??? Jotain on nyt vialla pahasti.

Eikö hänellä ole mitään harrastuksia missä saisi tehdä jotain kavereiden kanssa ja itsenäisemmin. Pianotunteja tai hiihtoa yms`?

Minun isäni jaksoi koko lapsuuteni "kiusata" ja nolata minut aina vieraiden kuullen haukkumalla ujopiimäksi ja nostamalla aina minun ujouteni puheenaiheeksi missä tahansa oltiin. Jos vaikka vieraita oli, niin aina huuteli, että missä se tyttö on, tule esiin piilosta esiin, äläkä ujostele tms. Veljiäni vieraat harvoin edes näkivät kun pelailivat pelejään omassa huoneessaan, eikä heitä koskaan isä hätyyttänyt paikalle tms. Mutta aina minä olin se lapsista jonka piti vieraiden kanssa seurustella ja samalla aina nolattiin ja vielä nuoruusiälläkin jatkui..... Jätti kyllä jäljet aikuisuuteen, jos minua olisi käsitelty omana itsenäni niin minusta olisi kasvanut henkisesti tasapainoisempi ja vahvempi ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Sheimasi???

shemale.

Vierailija kirjoitti:

"9v on kuotenkin vielä lapsi, eikä siinä ole mitään ihmeellistä errä lapsi on kiinni vanhemmassaan, varsinkin silloin kun tilanne on jollain tavalla uusi, tai tuntuu epävarmalta. Typerää yrittää väittää, että lapsi ei pärjäisi myöhemmin teininä tai aikuisena koska on hakenut lapsena turvaa vanhemmastaan. Oikeastaan päinvastoin, turvallisuudentunne on vaan positiivista."

 

9-vuotiaan pitäisi jo alkaa pärjätä tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa ilman, että äidin täytyy olla koko ajan aivan vieressä tukena. Tämän ikäisen lapsen pitäisi yleensä pystyä olemaan tekemisissä lähisukulaisten ja tuttujen aikuisten kanssa, vaihtamaan kuulumisia, vastaamaan kysymyksiin ja osallistumaan tilanteeseen ilman, että hän vetäytyy jatkuvasti äidin kylkeenMitä pidemmälle lapsen itsenäistymisen harjoittelua siirretään, sitä vaikeampaa siitä voi tulla myöhemmin. Kehityspsykologiassa ajatellaan, että lapsen pitäisi saada vähitellen ikätasoisia kokemuksia omasta pärjäämisestään, uusien tilanteiden kohtaamisesta ja siitä, että hän pystyy toimimaan myös ilman vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Jos lapsi oppii pitkään siihen, että epävarmoissa tilanteissa ainoa ratkaisu on vetäytyä tai hakea aina vanhemman turvaa, hän ei välttämättä saa tarpeeksi kokemuksia omasta pystyvyydestään. Tämä voi ylläpitää epävarmuutta ja vaikeuttaa myöhempää itsenäistymistä, esimerkiksi teini-iässä, jolloin nuoren pitäisi luonnollisesti alkaa ottaa enemmän vastuuta itsestään ja toimia itsenäisemmin. Pahimmillaan jatkuva välttely voi vahvistaa pelkoa uusia ihmisiä, tilanteita tai ympäristöjä kohtaan, jolloin sosiaalinen epävarmuus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. 

Kyllähän lapsi tavanomaisissa tilanteissa ilmeisesti pärjääkin, koulussakin. Mutta tuo että lapsi hakee turvaa äidistä ikävästi srvostelevan ihmisen läsnäollessa on ihan normaalia. Todennäköisesti se vaikuttaisi lapsen kehitykseen ja itsenäisyyteen negatiivisemmin, että lapsi ei tarvittaessa saisi tarvitsemaansa turvaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ikinä veis mun lasta tuollaisen ihmisen luo. Estot päälle ja poista kaikki yhteydet. Herranmunjestas taas.

no siinä meillä on rinsessa, ja ihmissuhdetaitoinen. Lapsesi on varmaan vielä vaipoissa ja imetyksessä 15 vuotiaanakin, eikä kukaan saa puuttua ettei äiti pahoita mieltään

Vierailija kirjoitti:

"9v on kuotenkin vielä lapsi, eikä siinä ole mitään ihmeellistä errä lapsi on kiinni vanhemmassaan, varsinkin silloin kun tilanne on jollain tavalla uusi, tai tuntuu epävarmalta. Typerää yrittää väittää, että lapsi ei pärjäisi myöhemmin teininä tai aikuisena koska on hakenut lapsena turvaa vanhemmastaan. Oikeastaan päinvastoin, turvallisuudentunne on vaan positiivista."

 

9-vuotiaan pitäisi jo alkaa pärjätä tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa ilman, että äidin täytyy olla koko ajan aivan vieressä tukena. Tämän ikäisen lapsen pitäisi yleensä pystyä olemaan tekemisissä lähisukulaisten ja tuttujen aikuisten kanssa, vaihtamaan kuulumisia, vastaamaan kysymyksiin ja osallistumaan tilanteeseen ilman, että hän vetäytyy jatkuvasti äidin kylkeenMitä pidemmälle lapsen itsenäistymisen harjoittelua siirretään, sitä vaikeampaa siitä voi tulla myöhemmin. Kehityspsykologiassa ajatellaan, että lapsen pitäisi saada vähitellen ikätasoisia kokemuksia omasta pärjäämisestään, uusien tilanteiden kohtaamisesta ja siitä, että hän pystyy toimimaan myös ilman vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Jos lapsi oppii pitkään siihen, että epävarmoissa tilanteissa ainoa ratkaisu on vetäytyä tai hakea aina vanhemman turvaa, hän ei välttämättä saa tarpeeksi kokemuksia omasta pystyvyydestään. Tämä voi ylläpitää epävarmuutta ja vaikeuttaa myöhempää itsenäistymistä, esimerkiksi teini-iässä, jolloin nuoren pitäisi luonnollisesti alkaa ottaa enemmän vastuuta itsestään ja toimia itsenäisemmin. Pahimmillaan jatkuva välttely voi vahvistaa pelkoa uusia ihmisiä, tilanteita tai ympäristöjä kohtaan, jolloin sosiaalinen epävarmuus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. 

Se että lapsi jää ikävissä tai pelottavissa tilanteissa yksin vasta negatiivisesti vaikuttaakin.

Ihan normaalia, että lapsi hakee turvaa vanhemmastaan tilanteessa missä sitä tarvitsee. Se että lapsi saa asianmukaista tukea ja turvaa kehittää itseluottamusta ja omanarvontuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

No ihan oikeassahan mummo on, ei maailmassa tuolla pärjää. Olisihan se kiva, kun kaikki kohtelisivat hienosti, mutta jalkoihin tuollainen tulee jäämään. Ja itsekin olen/olin ujo. Olisipa ollut joku mummosi kaltainen henkilö ojentamassa. 

Onko joku ujo ja arka reipastunut nöyryyttämällä ja moittimalla?

Vierailija kirjoitti:

"9v on kuotenkin vielä lapsi, eikä siinä ole mitään ihmeellistä errä lapsi on kiinni vanhemmassaan, varsinkin silloin kun tilanne on jollain tavalla uusi, tai tuntuu epävarmalta. Typerää yrittää väittää, että lapsi ei pärjäisi myöhemmin teininä tai aikuisena koska on hakenut lapsena turvaa vanhemmastaan. Oikeastaan päinvastoin, turvallisuudentunne on vaan positiivista."

 

9-vuotiaan pitäisi jo alkaa pärjätä tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa ilman, että äidin täytyy olla koko ajan aivan vieressä tukena. Tämän ikäisen lapsen pitäisi yleensä pystyä olemaan tekemisissä lähisukulaisten ja tuttujen aikuisten kanssa, vaihtamaan kuulumisia, vastaamaan kysymyksiin ja osallistumaan tilanteeseen ilman, että hän vetäytyy jatkuvasti äidin kylkeenMitä pidemmälle lapsen itsenäistymisen harjoittelua siirretään, sitä vaikeampaa siitä voi tulla myöhemmin. Kehityspsykologiassa ajatellaan, että lapsen pitäisi saada vähitellen ikätasoisia kokemuksia omasta pärjäämisestään, uusien tilanteiden kohtaamisesta ja siitä, että hän pystyy toimimaan myös ilman vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.

Jos lapsi oppii pitkään siihen, että epävarmoissa tilanteissa ainoa ratkaisu on vetäytyä tai hakea aina vanhemman turvaa, hän ei välttämättä saa tarpeeksi kokemuksia omasta pystyvyydestään. Tämä voi ylläpitää epävarmuutta ja vaikeuttaa myöhempää itsenäistymistä, esimerkiksi teini-iässä, jolloin nuoren pitäisi luonnollisesti alkaa ottaa enemmän vastuuta itsestään ja toimia itsenäisemmin. Pahimmillaan jatkuva välttely voi vahvistaa pelkoa uusia ihmisiä, tilanteita tai ympäristöjä kohtaan, jolloin sosiaalinen epävarmuus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. 

"9-vuotiaan pitäisi jo alkaa pärjätä tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa ilman, että äidin täytyy olla koko ajan aivan vieressä tukena. Tämän ikäisen lapsen pitäisi yleensä pystyä olemaan tekemisissä lähisukulaisten ja tuttujen aikuisten kanssa, vaihtamaan kuulumisia, vastaamaan kysymyksiin ja osallistumaan tilanteeseen ilman, että hän vetäytyy jatkuvasti äidin kylkeen"

Pitäisi pitäisi, mutta entä kun kaikki lapset ei ole lukeneet ja totelleet niitä kehityspsykologian oppikirjoja? Meillä oli ujo ja arka (ja parilla diagnoosilla varustettu) tyttö joka ysiluokkalaisena alkoi pystyä säännönmukaisesti vastaamaan sukulaisten keskustelualoitteisiin. Kyllä hän tiesi että olisi pitänyt pystyä aiemminkin, mutta ei se tieto (tai tilaisuuden harjoitella paineen alla) auttanut häntä yhtään.

Mummo teki mitä? Täh?

Siis MIKSI et voi kirjoittaa tekstiä kokonaan suomeksi?

Kannattaisi keskittyä sen vaarin seuraan ennemmin kuin mummon.