~*~*~ TONSKAT LOKAKUULLE ~*~*~

Kaikki oli neuvolassa ihan suhkot hyvin, jos ei lasketa korkeata sf-mittaa, paineiden ja painon nousua jne :) Painoa oli tullut 1,7kg viime käynnistä, hb oli tippunut 135->120 mut ei väsytä olleskaan eikä tuolla arvolla vielä tarvitsekaan mitään rautaa syödä. Paineet oli 120/87 (viimeksi 117/69) ja sf-mitta oli huikeat 25 cm, meni siis yläkäyrän yläpuolelle omiin lukemiin ;) Terveydenhoitaja sanoi kyllä että onpas sulla pieni massu, mutta kohdunpohjan korkeus nyt vaan sattuu olemaan aika korkealla :) Lääkäriaikaa saan seuraavaksi varailla ja se olisi vasta rv 29-30, mutta terkka sanoi että vaivaa on jo niin paljon että voin soitella aikaisemmin sen ajan. Maksakokeisiinkin joudun heti jos jalkapohjat alkaa taas kutista.

Kokeile sellasta kuin Emgesan (jos nyt oikein muistan ton nimen). Mulla se autto hyvin vastaaviin vaivoihin.



-Q-

kun soitin nyt työnantajalle tai siis osastonhoitajalle että olen raskaana ja äitiysloma alkaa sitten 2kk päästä. Ja ihan turhaan jännitin asiaa, sillä oh otti asian oikein iloisesti vastaan ja kovasti vaan onnitteli ja totesi ettei ole kyllä huomannut mitään :) Meni ehkä 10 minsaa soitosta ja hän soitti vielä mun perääni että pystynkö varmasti tulemaan jo huomenna töihin kun olin kuulemma niin kipeän kuuloinen ja että jaksanko varmasti kun olen raskaanakin ja silleen :D Totesi vielä että näytän kuulemma vielä oikein hyvävointiselta ollakseni näin pitkällä raskaudessa :D



Tein äsken äitiyspakkaushakemuksenkin netissä eli pakkaukseen päädyttiin :)



Sitten vähän galluppia:

-Onko kellään Hug A Bub kantoliinaa? Minkälainen on ollut käytössä?

-Onko kenelläkään ollut Gessleinin yhdistelmiä esikoisella, ovatko olleet hyvät?

-Kertokaapa sisarusrattaiden käyttäjät minkämerkkisiä olettekaan käyttäneet ja onko olleet tarpeelliset?

Meille syntyi tyttö juurikin laskettuna aikana, eli maanantaina 6.10 klo 5.10. Nyt Hilu koisii pihalla ja vauva on isin sylkyssä (isi siis pitää viikon isyyslomaa, tosin se on ihan äkäsenä siitä :D ), varmaan tällänen hiljaisuus tulee olemaan jatkossa melko harvinaista ;)



Mutta siis synnytyskertomus ähän saman syssyyn, se ei ole pitkä!



Eli maanantaiaamuyöllä kello 2.00 päsähti ensimmäinen supistus. Olin valvonut siihen asti mahan juilimisen takia, mutta sama oli ollut parina edellisenäkin yönä, joten en pitänyt juttua sen merkittävämpänä. Kolme supistusta tuli kymmenen minuutin välein, ja kovasti alkoi jännittämään, josko synnytys lähtisi käynnistymään. Pakkailin vähän laukkua ja aloin etsimään opuksia, joissa lukisi ne supistustiheydet, joilla pitää alkaa miettimään sairaalaanlähtöä. Samoin soitettiin Hiluvahdille (siipan äiti) ja ilmoitettiin, että sopii olla lähtövalmiudessa.



Sitten näiden kolmen supistuksen jälkeen välit lyhenivätkin samantien kahteen minuuttiin (pirautus siipan äitille, että voi alkaa tulemaan). Ja synnärille soittelin siitä, miten kauan uskaltaa moisten kanssa olla. Synnäriltä meinasivat, että kotona vaan niin kauan kun pystyy olemaan. Miehen äiti tuli meille sitten siinä vähän ennen neljää ja itselle tuli tunne, että ehkä kuitenkin pitää mennä käymään synnärille ja mietinkin, että kehtaavatko laittamaan meitä pihalle kävelemään ja odottelemaan etenemistä (satoi ja tuuli :) ). Synnärillä oltiin vartin yli neljä ja ehkä vartti odoteltiin kätilön tarkistusta. Siinäpä sitten saatiin tietää, ettei ole kun vähän reunoja jäljellä ja eikun suunta synnytyssaliin. Kovasti yritin tiedustella, josko niitä puudutuksia olisi mahdollisuus saada, mutta kätlö vaan hymisteli ;)



Salissa ehdittiin olla semmonen puolisen tuntia ennen kuin tyttö syntyi. Kieltämättä ponnistusvaiheen aikana olin ihan paniikissa (Hilun kanssa siinä meni ihan kaikki pieleen), mutta kun vauhtiin päästiin, tyttö syntyi 10min ponnistusvaiheen jälkeen. Ja siis sitten likan mitata olivat 4100g (!!!!!!) ja 49cm. Hartioista mötkäle jumitti vähän kiinni, onneksi en todellakaan tiennyt että tommonen vötikkä on tulossa.



Mutta siis synnytyksen kesto ensimmäisestä supistuksesta vauvan syntymään oli 3h10min :) Periaatteessa kai sen voi luokitella helpoksi synnytykseksi, mutta vauhti oli sellainen, ettei siinä ole itellä yhtään mitään kontrollia. Mutta kyllä mä vähän jotain mitalintynkää voisin odottaa, että punkiin yli nelikilosen vauvan maailmaan ilman puudutuksia ;) Tikkejäkään ei laitettu kun pari ja kun vertaa tilaa Hilun aikaiseen eppariin, niin ei näitä edes huomannut missään vaiheessa.



Sairalasta päästiin kotiin eilen iltamyöhään. Vauvan bilirubiiniarvoja seurattiin ja lähtiessä niillä olikin vähän noususuunta, joten sen suhteen pitää olla tarkkana. Lääkärintarkastuksessa vauvalla kuului sydmestä sivuääni ja jouduttiin sydänultraan. Onneksi tuo ultra-aika saatiin ihan parin tunnin sisällä, itsellä oli mielessä jo jos jonkinmoiset kauhukuvat. Tytön sydämestä löytyi noin 4mm reikä :( Kaiken järjen mukaan reiän pitäisi umpeutua ihan itsestään, vaikka se onkin "keskimääräistä reikää" jossain märin isompi. Tilannetta nyt siis vaan kontrolloidaan kahden kuukauden kuluttua.



Aivan ihanaa olla kotona! Olihan siellä sairaalassa toki helppoa, mutta minä superhuonounisena nukuin ehkä tyyliin tunnin vuorokaudessa kaiken mökän takia ja kyllähän se tekemisen puutekin alkaa rassaamaan!



Eiköhän me olla jatkossakin pörräämässä kuulumisia lukemassa, mutta saattaa jäädä omat kirjoitukset vähän vähiin, varsinkin kun tuo siippa palaa hommiin.



Coltsfoot, vauva 5vrk ja Hilla 1,5v

Paljon onnea Coltsfootin koko perheelle tyttösen syntymän johdosta! Tosiaan kyllä hyvän kokoinen neiti :) Olipas sulla nopea synnytys, miten kauan sulla kesti Hilun synnytys? Aika arveluttava neuvo mun mielestä sanoa uudelleen synnyttäjälle että olla kotona niin kauan kuin pystyy! Sinäkin kun olit ihan viime hetkillä sairaalassa. Mulla esikoisen synnytys kesti 7t ja meiltä kun on kuitenkin tunnin matka synnärille, en aio odotella liian kauaa kotona.. Mutta hienoa että kaikki meni hyvin sulla! Kyllä minä ainakin voin mitalin antaa sille joka pusertaa yli nelikiloisen ilman puudutuksia maailmaan :)

Toivottavasti reikä sydämessä on "normaali" ja menee kiinni, eikä aiheuttaisi enempää huolta teille! Onnellista vauva-arkea teille, pidän peukkuja että tämä vauva osaisi antaa äidin vähän nukkuakin ;)



Viipero rv 37+1

Hurjan paljon onnea pienen tytön vanhemmille ja isosiskolle!!

Mitalin saat täältä virtuaalisesti!!



Kuulosti niin tutulta tuo synnytyskertomus..;)



Sen verran täytyy sanoa tuosta kätilön neuvosta, että jos olisin odottanut kotona niin kauan kuin vaan pystyn, niin kotiin olisi meidän tonska syntynyt! Tosiaan se 17 min oltiin sairaalassa ennen kuin vauva syntyi..:)



T:Kamomilla

COLTSFOOT - ONNEA ONNEA ONNEA! Ihanaa vauva-arkea teille! :))) Aika upeasti on synnytys tosiaan mennyt, tuommoinen mötikkä ja noin nopsaa ilman mitään kivunlievityksiä! Toivotaan että sydämen reikä menee umpeen.. :)



PESUKARHUN lapsukaiset nukahtivat ihan itsekseen. :) Toivottavasti olisi ihan pysyvä trendi! Ja Jonskulla oli kuiva päivä - toivotaan lisää myös niitä!



BICCI - mä en muista mitä magnesiumia syön, mutta se on ihan sellanen purkki mitä saa ainakin meidän lähi S-marketista, Citymarketeista, Prismoista jne. Sellanen "viininpunainen" purkki ihan perusmagnesiumia. Tuki/lentosukat ja magnesium illalla ennen nukkumaan menoa on mulla ainakin auttanut - sekä Oonaa odottaessa että nyt. Mä vielä päätin että jatkan jumppia niin kauan kuin hyvälle tuntuu, kun alkaa supistella tms ylimääräistä - lopetan kyllä aika äkäseen.



MIAMIK - sulla oli paljon kuulumisia :).. Kivasti työnantaja vastaanotti tiedon.. Noihin sun galluppeihin en pysty vastaan kun ei oo liinaa eikä Gessleinejä ja sisarusrattaita päästään käyttämään vasta joskus.. ;)



Jes, nyt on tehtävä vielä vähän hommia, jotta pääsee tänä iltana vielä kotiinkin täältä töistä!



Viikonloppuja kaikille!



Mammis

Paljon onnea koko perheelle pienen tytön syntymän johdosta. Olipas sulla nopea synnytys. Miten ihmeessä ihmiset pystyy synnyttämään ilman puudutuksia? Ja vieläyli 4 kg vauvan? Tosi hieno suoritus! :) Toivottavasti pikkuisen reikä sydämessä umpeutuu itsestään.



Aikamoinen taito tosiaan meidän Jonskulla, kun vaippaan oli pissit tehnyt. ;)



MiaMik, mulla on nyt Kirpun kanssa ollut kovassa käytössä toi Hug a Bub-liina. Se on ihan loistava. Tykkään kovasti. Helppo pukea pälle. Varsinkin se keskiosa siinä helpottaa, että saa sen tasasesti laitettua. Voin siis suositella ainakin tällä reilun kuukauden kokemuksella.



Muuta kommentoitavaa en nyt muista. Ollaan mummulassa ja Jonsku lähti mummun ja ukin kanssa leluostoksille. Ollaan Kirpun kanssa täällä odottelemassa. Mies meni taas yöksi töihin. :(



pesukarhu

Onnea Coltsfootille pikkuprinsessasta! Hurjan nopsa oli synnytys - kiva kun jaksoit jo kirjoitella synnytyskertomusta. Toivotaan että sydämen kanssa kaikki tulee kuntoon.



Mykikselle pahoittelut keskenmenosta ja iso hali!



Kissankellolle ja Faylle tervetuloa tonskailemaan! :)



Tosi hienoa että Pesukarhun muksut nukahtivat molemmat itsekseen. Aino on nyt vähän aikaa sitten vasta oppinut nukahtamaan itsekseen, mutta jotenkin nyt mitä lähemmäs vauvan syntymä tulee sitä enemmän olen alkanut murehtia miten kaikki sujuu, nukuttamisen sun muut - vaikka ihan turhahan sitä on etukäteen stressata! Jostain syystä nyt jännittää tuleva...



Muuten kaikki on tosi hyvin, selkä edelleen kipuilee ja ehkä vähän enemmän on väsyttänyt viime päivinä. On ihan pitänyt päikkäreitä nukkua, muuten en olekaan niitä oikeastaan alkuraskauden jälkeen nukkunut. Neuvolassa kävin tällä viikolla ja paineet ja hemppa oli tosi hyvät - vieläkään ei ole tarvinnut rautaa aloittaa.



Ihmettelen kyllä koko ajan miten tämä raskaus voi olla näin paljon helpompi kuin eka odotus - silloinhan oli supistelua, tosi pahoja ongelmia selän kanssa ja lisäksi aivan kaamea väsymys koko raskausajan. Nyt ei ole oikein mitään vaivoja - no nautitaan tästä! :)



Haikaranpesästä soiteltiin tänään ja tarjosivat keskusteluaikaa kätilön kanssa, vaikka sinne piti itse soittaa vasta noin kuukauden päästä. Menen nyt sitten ensi viikolla sinne piipahtamaan ja juttelemaan synnytyksestä, jota en kyllä juurikaan ole ehtinyt vielä ajatella...



Vilkutukset kaikille ja oikein mukavaa viikonloppua!



Karssuli ja Onni 29+1 (kohta alkaa jo vika kolmannes - hui!)

Onnea Coltsfoot, vähänkö nopsa synnytys vaikka aika ison tytön pyöräytitkin, se käy helposti kun sen osaa.

Toivotaan että pikkuiselta sydän menee kuntoon, elä kamalasti murhehdi asiasta.

Voimia vauva-arkeen ja lepää nyt kun mies on kotona!!!!!



Mulla alkaa olla aikalailla vetoveks, yöt menee edelleen huonosti ja Aino on heräillyt öisin yskimiseen ja könyää viereen, noh eihän siitä nukkumisesta mitään tule kun sohvikin möykkää tosi paljon öisin.

Päivät menee Ainon kanssa touhutessa samoin illat kun mies on raksalla, hirveesti ei jää "omaa aikaa" kun likkaa pitää raahata jopa kaupassa mukana.



Mä muistan kun ihmiset varotteli että hulluja ootte, raksa vauva ja pieni lapsi samassa paketissa ei ole helppoa...no ei ole ei tiedetään, tänään otettiin ukon kanssa yhteen pölynimurista....siis oikeesti onkohan mulla ihan kaikki kohillaan tulla yläkerrassa ??????? koitin pitää ääntä pienellä koska Aino ei tykkää jos ääni nousee liikaa mutta hermostuin niin että mänttäsin isäntää nyrkillä olkapäähän......ai että hävettää vieläkin ihan tolkuttomasti, noh en ainakaan huutanut.

menin siitä sitten vessaan itkeä pillittämään ettei Aino nää kun sekin rupee itkemään jos mä tihrustan ( sitä on tullut tehtyä tässä raskaudessa ihan joka asiasta muutenkin niin hyvässä kuin pahassakin )



Mulle ei oo kyllä laitokselta sanottu että voi ootella ihan rauhassa, sillä aino syntyi vain noin puolentunnin sairaalassaolon seurauksena joten mun on käsketty tulla tälläkertaa ajoissa sillä mitä suuremmalla todennäköisyydellä tää tulee vielä nopeemmin. Ihmettelen silti miten uudelleen synnyttäjälle noin sanotaan mutta kait ne haluaa välttää siellä olemista kun kotona on kuiteskii mukavampi olla....luulisin ainaskii.



nyt tuutilullaa.



aa ae ja sohvi 32+6 ( ihan kohta 33 tasan vain 23 minsaa )

Aikamoinen suoritus kyllä sullakin takana, jännää miten hyvin nää toisen synnytykset kaikilla menee. :) Jännitän itse aika lailla nyt synnytystä, kun siitä ei tosiaan etukäteen voi yhtään tietää, miten menee.



AA, musta toi pölynimurista keuhkoominen kuulostaa ihan normaalilta... :D Mulla oli kans pinna eilen kireellä ja keuhkosin miehelle jotain auton kuskin paikalta, kun mies oli auton ulkopuolella, ja typy alkoi hokemaan et äiti huutaa äiti huutaa... koetin siinä sit selittää jotain järkevää selitystä... Mutta voimia teille tuohon kiireiseen aikaan, mun serkulla on kans taloprojekti kesken ja esikonen tulossa ennenku talo valmistuu.



Pesukarhun pienet oli simahtaneet itsekseen, kuulostaa tosi hyvälle! Toivottavasti ei ollut tilapäinen mielenhäiriö lapsilla :)



Muillekin vilkutukset!



( . ) Torstaina oli se neuvola, jota olen jännittänyt - mullahan alkoi ne turvotukset ja paineennousut typyn odotuksen aikana just näillä viikoilla. Ja tietysti nytkin turvotukset alkoivat ja neuvolassa verenpaine oli kans noussut. En tosin tiedä, oliko nousu vain siitä jännityksestä johtuvaa, neuvolan täti ei ollut kovin huolestunut, vaikka kyselin, että miten pian lähettävät äitiyspolille. Ei se vielä hirveän koholla ollut, mutta kuitenkin 128/88, eli alapaine jo reilusti noussut (edellisellä kerralla n. 112/72). No, ensi to on seuraava mittaus, katsotaan sitten, mikä on tilanne...



Eilen illalla olin jo vähän huolissani supistuksista, kun alkoi olla kipeitä ja useampia peräkkäin, mutta niin ne taas loppui. Ehkä se on vaan tällaista sitten loppuun asti, että joka ilta supistaa ja silti menee kaks viikkoa yli :D. Eikös ainakin möröttimellä ollut pitkään supistuksia ennen synnytystä, ja monella muullakin.



Typy on lähdössä isänsä kanssa sukuloimaan ja jään yksin kotiin. Tulevat jo huomenna takaisin, mutta vähän jännittää jäädä yksin kotiin. Mies kyseli, uskallanko jäädä, mutta ajattlin, että parempi heidän nyt mennä, kun ovat jo pari kertaa joutuneet siirtämään, ei tämän jälkeen ainakaan uskalla enää miestä mihinkään kauemmas päästää. Koetan nyt sit nukkua oikein kunnolla, mutta voipi olla, että en osaa levätä, kun typy ja mies ei ole kotona. :D



-Osse, typy 1v11kk ja Raju rv 36+3

Onnea Coltsfoot, sähän teit oikein perinteisen naisen työn ja väänsit nelikiloisen ulos ilman mitään apuja :D Kiva kuulla, että tuokin luonnistuu. Sektion kokeneena (=täydet puudutukset, totta kai) haluaisin kovasti tietää, miltä ne synnytyskivut tuntuu ilman epiduraalia. Enköhän pääse senkin kokemaan, jos vaan alateitse saan yrittää tällä kertaa...



Osse, mun tietääkseni yläpaine on se, mikä reagoi jännittämiseen herkemmin. Eli sen saa helpommin laskemaan rentoutumalla, kun taas alapaine kertoo enemmän pysyvästä tasosta. Näin mulle joku terkka kerran sitä selitti, mutten tietenkään tiedä, oliko ihan tieteellinen fakta. Mullakin on alapaine yleensä siinä 80:n hujakoilla, mutta nyt oli jo 119/86. Ikinä ei ole raskaana ollessa mennyt ysillä alkavaan lukuun, siitä jo vähän huolestuisin.



AA, olen mäkin joskus sortunut läimäisemään miestä käsivarteen, ja herranjestas mikä morkkis tuli! Mietin miten itse reagoisin, jos mies tekisi niin..! Mutta vahingosta oppii. Kyllä mun mielestä olisi kohtuullista, että miehesi pitäisi koti-iltoja säännöllisesti, jottei tilanne pääse liiaksi tulehtumaan. Ei ne sun hermot nimittäin tuosta parane raskausviikkojen karttuessa ;) Vaikken mä muuten tykkäisi miehestä joka olisi lauhkea kuin lammas, täytyy sanoa että nyt raskaana ollessa sellainen oma kotiorja olisi ihana :)





Mulla on nyt iskenyt jokin hermopinne olkapäähän/lapaan, tuntuu ihan kamalalta. Välillä säteileekin käteen, ja koko ajan tuntuu siltä, kuin olisi pistetty neula jonnekin tuonne. Jossei venyttelyllä lähde, niin pakko mennä lääkäriin. Kai tämäkin on näitä raskauteen liittyviä juttuja, tosin epäluonnollinen nukkumisasento kyljellään varmaan pahentaa vaivaa... Ja koska käteen sattuu, niin alkaa päähänkin sattua, samalle puolelle. Huoh.



Eipä muuta. Neuvolakin on vasta reilun kahden viikon päästä, joten kiinnostavia kuulumisia tuskin tuleekaan ennen sitä...



Kandi & Sofia 27+

Ihan alkuunsa pahoittelut omanapaisuudesta... en oo kauheesti nyt jaksanut lukea pinoa läpi. Meillä oli aika karsee viikonloppu. On tässä jo jonkin aikaa miehen kanssa mennyt vähän niin ja näin ja yksi iso asia on tuo petipolitiikka. Mies ei oo kauheesti osoittanut kiinnostusta mun suuntaan ja oon aatellut sen johtuvan vaan työkiireistä mitä on kyllä ihan hirveästi... no, kävi sitten ilmi, että ukko surffailee monta kertaa viikossa pornosivuilla itseään viihdyttämässä ja viimeisenä niittinä oli jossain aiheen chatissakin pyörinyt. Mulla kilahti ja pakkasin kassin ja lähdin pojan kanssa vanhemmilleni pariksi yöksi. Eikä tässä pelkistä petiasioista ollut kyse vaan muutenkin on mennyt viime aikoina vähän heikomman puoleisesti.



No, nyt on mies pistetty selkä seinää vasten ja jotain muutosta tähän tilanteeseen on tapahduttava tai tää tyttö ottaa ja lähtee. Ensimmäisen kerran nyt tuo ukko vaikuttaa siltä, että ehkä jotain vois jopa tapahtuakin... saa nyt nähdä. Kotona nyt siis ollaan jälleen koko porukka. Niin ja selvennykseksi vielä, että en mä nyt niin tiukkapipoinen oo, että en pornon katselua hyväksyisi. Se olis ihan ok jos meidän petipuoli sujuisi, mutta kun tosiaan ei suju... ja sitä chattitouhua en hyväksy. Nähtäväksi jää miten käy. Niin ja tosiaan ei tässä nyt pelkästään kyse tästä asiasta ollut, vaan on paljon muutakin mikä ottaa hermoon...



Masu jaksaa hyvin, huimaus on helpottanut. Kai nää viime päivät on nostaneet sen verran verenpaineita =D . Niin ja se sokeriarvokin oli hyvä.



pikku-milli, Aksu 2v5kk & Frank 15+0!!

Coltsfootille perheineen paljon onnea! Olit kyllä tosi urhea ja sinnikäs, kun selvisit ilman puudutteita. Hatun nosto ja iso halaus! =) Toivotaan, että pikkuisen sydän kehittyy hyvään suuntaan ja reikä umpeutuu ilman suurempia toimenpiteitä.



pikku-millille jaksamista kotitilanteeseen. Toivottavasti saatte miehen kanssa kaikki asiat selvitettyä.



Omaa napaa sen verran, että vointi on ihan ok. "Klasu" melskaa päivin öin ja välillä meno on tosi rajua. Saa nähdä mimmoinen viipottaja sieltä onkaan tulossa...

Käytiin tyttösen kanssa perjantaina Hulluilla päivillä ja jotain pientä tarttui mukaan myös vauvalle. Suurin osa ostoksista tuli kylläkin tyttöselle ja jotain miehellekin. Itselleni ostan uutta vaatetta sitten, kun vauva on syntynyt.



Meidän aamu alkoi tänään vähän huonosti. Tyttönen heräsi tavoistaan poiketen tosi itkuisena ja kun nostin hänet syliin, niin hän oli tosi lämmin. Kuumetta oli aamulla 38,3 ja äsken 38,9. Annoin lääkettä ja tyttönen nukahti iskän viereen meidän sänkyyn. En ymmärrä ollenkaan mikä pöpö nyt on pienen kimppuun käynyt, koska eilen oltiin pappalassa kyläilemässä ja tyttönen touhusi tosi virkkuna eikä ole mitään nuhaa, yskää tms.



Nyt suihkuun ja apteekkiin heti kun se aukeaa. Tietysti tyttösen kuumelääkkeet on melkein finaalissa...



Voikaa hyvin!



T. iida-linnea, "klasu" 29+0 ja tyttönen tasan 1v 5 kk zzzz

Mukelo varmaankin heräilee kohtapuoleen, joten laitetaan taas itsekeskeistä viestiä :D Tosi jännä kuinka helppoa nämä pari päivää ovat olleet. Iltaan asti vauva pääsääntöisesti nukkuu, välillä vaan pukkaan tissiä suuhun ja vaippaa vaihtelen. Iltasesta seiskan jälkeen alkaa "iltariekkuminen", joka sekin on tosi helppoa (heh, toistaiseksi). Tuosta eteenpäin vauva ottaa vaan ihan minitirsoja sylissä ja norkoilee tissillä. Mutta tunnustettava on, että kyllä siipasta tässä vaiheessa on aikalailla apua kun toinen muksu menee kunnolla nukkumaan yhdelta ja tuo isompi herää seiskalta ja itsellä kuitenkin tulee siinä välillä tunti pari valvottua (pitää tuon keltasuuden vuoksi tankata vauva yöllä aina kunnolla). Siippa sitten nousee aamulla Hilun kanssa ja itse olen nukkunut yleensä ysiin. Mutta ei voi kuin ihmetellä vauvan unilahjoja, musta tuntui, ettei Hilu nukkunut tuossa iässä kuin murto-osan tästä. Toki pitää varautua, että tilanne muuttuu täysin tulevaisuudessa :D



Hilla ei juuri vauvasta perusta, vähän käy tökkimässä kun imetän ja alakerrassa meillä muksulla on tuollainen riippukeinu nukkumapaikkana, se on suosiolla laitettu tähän keittiönpöydällä, Hilu kun tykkäisi itsekin pötkötellä siinä :D



Mutta Viiperollehan mun tänne piti tulla vastaamaan tuosta synnytyksestä. Eli Hilusta synnytys kesti 9+ tuntia, joten melkoinen parannus tuli siihen verrattuna(syntysköhän kolmas sitten jo alle tunnin ;) ). Itsekin kyllä mietin jälkikäteen kätilön neuvoa sinnitellä kotona, periaatteessa kun ehkä parikymmentä minuuttia pitempään olisin pärjännyt, mutta sitten muksu olisikin varmaan jo syntynyt melkein autoon (ja meiltähän ei ole tuonne sairaalaan edes kovin pitkä matka!). Mahdotontahan sitä on tulevaa ennustaa, mutta kyllä varmasti kannattaa olla tarkkana jo ekojen supistusten kanssa varsinkin jos tuota matkaa on.



Coltsfoot + vauva 6vrk ja isin kanssa päikkäreillä oleva Hilu 1,5 v

Vitsit kun olisi paljon taas kaikkea kommentoitavaa, mutta tuntuu että millään ei ehdi.



Aleksi jätti eilen kokonaan päikkärit väliin, eikä tuntunut haittaavan poikaa yhtään. Aina tuo on ollut vähäuninen, mutta toivoisin kyllä ettei nyt ihan vielä tähän saumaan jättäisi päikkäreitä tyystin pois.. Aleksi kun kaipaa viihdytystä ja huomiota ihan koko ajan, niin illalla oli aivan uupunut olo. No, onneksi tänään nukahtikin sitten vaihteeksi melko helposti päikkäreille.



Iida-Linnean tyttöselle pikaista paranemista! Kandilla oli joku hermopinne olkapäässä, kurja vaiva, toivottavasti on ohimenevää. Pikku-millillä on hankalia aikoja miehen kanssa, toivottavasti saatte asiat pian selvitettyä! Uskon että tuntuu kurjalta kun paljastuu tuollaista, ja nimenomaan sen jälkeen kun petipuolella on ollut hiljaista. Osse on saanut taas turvotukset seurakseen, kurjaa. Koitahan jaksaa, ei enää montaa viikkoa sullakaan. Tuossapa nuo mitä nopeasti muistin mitä piti kommentoida.



( . ) Suppareita on taas tullut suhteellisen vähän, verrattuna siihen miten paljon niitä kaikkiaan on tullut raskauden aikana. Tottahan ne loppua kohti hiipuu kun niitä tarvittaisiin paikkoja valmistelemaan.. Hassua kun tämän raskauden alussa ajattelin, että nyt en hötkyile viimeisillä viikoilla vaan odottelen rauhassa sillä mielellä että syntyy kun syntyy. Silti taas sitä huomaa käyvänsä kärsimättömäksi. Olisi vaan niin paljon helpompaa fyysisesti ilman kaikkia näitä vaivoja ja tuota palloa tuossa edessä.



Viipero, Aleksi 1v11kk ja Santeri rv 37+3

Kivasti teillä kuulostaa lähteneen elo kotona käyntiin, ja vauvakin hyväuninen. Toivon tosiaankin että vauva osoittautuisi sellaiseksi jatkossakin!



Nyt alkoi tosissaan jännittämään, kun sullakin synnytyksen kesto oli lyhentynyt noin paljon! Tätä menoa meillä tulee vielä turhia reissuja synnärille ennen kuin vauva syntyy.. Vaikka kaipa se toinen synnytys voi olla ekaa pidempikin, eihän sitä koskaan tiedä ennen kuin näkee.



Viipero

muuten, mutta Millille isot halit, toivottavasti saatte miehen kans asiat selkiytymään!! Tosi kurja tilanne teillä... :(



Pohdin tuolla omassa aloituksessa eilen supistuksia ja tänään vähäisiä liikkeitä, ja soittelin sit lopulta miehen ja typyn kotiuduttua svo:lle, josta kehoittivat heti tulemaan. Tein siis päivän aikana kolmesti liikelaskentaa ja sain ehkä seitsemän liikettä kolmen tunnin aikana... makasin varmaan tunnin käyrillä, ja kone rekisteröi koko ajan liikkeitä, mutta minä en niitä tuntenut. Kuulin kyllä dopplerista ja sykkeestä, että nyt liikkuu, mutta en vain tuntenut niitä. Lääkäri teki kaikki tutkimukset ja oli vähän ihmeissään, että miksi en tunne liikkeitä, mutta koska Raju liikkui paljon myös ultrassa + ilmeisesti kääntyi eri asentoon ja tunsin edes osan liikkeistä, todettiin yhdessä, että voin tulla rauhassa kotiin. Nyt kotona liikkeet ovatkin sitten tuntuneet normaalisti, eli enää ei huoleta, mutta kyllä vissiin täytyy myöntyä siihen, että mulla on jostain syystä sellainen kohtu, etten tunne paljoa liikkeitä - enhän tuntenut typystäkään juuri koskaan ja Raju sentään liikkuu siihen odotukseen nähden paljon.



Eilisen supisteli koko ajan, mutta kivuttomasti, eikä kohdunsuulla ollutkaan mitään tapahtunut parissa viime viikossa. Joten pakko kai se on uskoa, et nyt seuraavat 3-4 viikkoa vain kärvistellään näiden harkkasupistusten kanssa ja lopulta varmaan päädytään taas käynnistykseen. Ehkä vähän turhaankin oon tänä viikonloppuna huolehtinut, kun mies oli reissussa ja olin yksin pohtimassa supistustilannetta. Viime yön kun nukuin pitkästä aikaa kunnolla 10 h ilman vessassakäyntiä tai tytön itkuja, niin tänään on ollut kuin uudestisyntynyt olo ilman supistuksen supistusta ennen iltaa. SVO:lla supisti ekan kerran.



Lääkäri teki myös kokoarviota, ja nyt kuulosti tutummalta - Raju olis nyt sellaset 2900g, kun reilu pari viikkoa sitten arvio oli vain 2050g. Eli eiköhän siitä isosiskonsa kokoinen tule (typy oli 3,9kg).



Jeps, mutta nyt täytynee lähteä kokeilemaan, josko uni tulis. Viime yön hyvien unien takia nyt ei tunnu väsyttävän ollenkaan...



-Osse rv 36+4

Voi, vitsit, että noi viikonloput menee liian nopeesti ohi... Ja taas on maanantai... Oltiin eilen siellä Titi-nallen konsertissa ja oli kyllä aika ihana konsertti, Eetu oli ihan täpöllä mukana ja kävi konsertin jälkeen halimassakin nalleja! Kesällä kun oltiin Naantalin muumimaailmassa, niin ei uskaltanut kuin käydä koskemassa muumeja ;) Mutta eilen oli ihan eri meininki.



Käytiin sitten eilen konsertin jälkeen mun vanhemmilla, ja sovittiin mm mun synnäriajan hoidosta mun isäni kanssa (hän kun on eläkkeellä). Kotiin kun päästiin niin mies kävi koiran kanssa lenkillä ja sai soiton isältään, ja he lähtevät 23.11 kahdeksi viikoksi etelään, että hellurei ja hellät tunteet! Eipä heitä näytä kovin paljon kiinnostavan meidän perheen tuleva perheenjäsen... Mies oli aika rikki...



Tänne ei oikeestaan mitään muuta ihmettä kuulu, paitti sen unohdin kertoa, että miehen työpaikalla ei saanutkaan kukaan lomautuksia, joten näillä näkymin työt jatkuu normaalisti, ainoastaan ylitöitä ei saa tehä...



Niin ja kiitokset teille kaikille tsemppaamisesta noissa mun pohdinnoissa/peloissa!



Coltsfootille ja koko perheelle oikein paljon onnea tyttösestä, olit kyllä aikas nopee... Mä oon kanssa miettinyt, että mitenkähän tän kerran synnytys etenee... Onkohan nopeempi vai hitaampi, Eetua kun "tein" sen vajaa 7h ja hää synty 40+1, niin mä oon kyllä aika varma että nyt menee reilusti yli ja kestää 30h, mun tuurilla!



Kiva kun Kamomillakin oli käynyt kuulumisia kertoilemassa.



Pesukarhu oli saanut nauttia harvinaisuudesta! Ihanaa!



Ihanalla tavalla oli Miamikin työnantaja ottanut vastaan raskausuutiset! Muista nyt sittne vaan ottaa ihan iisisti!!!



Karssulia vaivaa selkäkivut, höh! Ikäviä vaivoja tuollaiset.



Ainoauroralla on kyllä kovasti hommia! Toivottavasti saat tarpeeksi myös levättyä! Noi "raivarit" kyllä kuulostaa tutulta... Ei meillä kyllä mitään suurempia kahinoita oo ollu, mutta pienistäkin asioista saa kyllä kivan sopan keitettyy...



Ossen oma viikonloppu kyllä kuulosti aikas ihanalle! Oih, kun saiskin viettää yhen päivän ihan vaan ittekseen... Teidän pienokainenhan on oikein kivan kokoinen.



Pikkumillilläkään ei oo helppoo miehen kanssa... Eipä tuohon oikein voi sanoa mitään... Muuta kuin että toivottavasti asiat paranevat ja saatte sovun aikaan! Toivottavasti noi supparit vähenee, tai alkavat tuottaa tulosta!



Iida-linnean tyttönen on ollu kipee, toivottavasti on jo paranemaan päin!



Mutta joo nyt täytyy vissiin mennä hetkeksi tuon Eetun kanssa tekeen jotain... josko sitä sais vaikka tänään tehtyä jotain järkevääkin...



napero ja eemeli 33+6 ja Eetu 2v8kk

Eli sellasta piti kysyä, että pitäsköhän näitä pinoja alkaa "karsimaan" eli tehä ns viikkopinot?



Ja sitten piti kysyä että missäs mun "naapuri" luuraa? eli laventeli, HUHUU!!!



napero, joka nyt poistuu...