Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ruokavirastossa on "töissä" lähes 1000 ihmistä

Vierailija
15.07.2026 |

Ruokaviraston henkilöstön keski-ikä olevan 49v eli todella korkea. Mitähän tuottavaa ja tärkeää työtä 1000 ihmistä tuolla tekee?

Taitaa olla taas yksi turha rahareikä Suomelle

Kommentit (330)

Vierailija
321/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainoa oikea,  olethan sinäkin luuseri elossa heidän ansiosta , muuten söisit kaikki paskat ja tuotteet mitä halvalla saat ulkomailta tilattua.

Vierailija
322/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainoa oikea,  olethan sinäkin luuseri elossa heidän ansiosta , muuten söisit kaikki paskat ja tuotteet mitä halvalla saat ulkomailta tilattua.

Ulkomailla KAIKKI kuolee ja ripuloi kun ei ole tuhannen ihmisen armeijaa pyörittelemässä papereita 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
323/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vettä kaunis sana ja ainoa joka pitää meidät elossa joten ?????????????

Vierailija
324/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyyhän naisille olla suojatyöpaikkoja

Vierailija
325/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tanskan vastaavassa virastossa on 1600 työntekijää. Ruotsissa on 700, mutta virastolla on vähemmän tehtäviä kuin Suomessa (osa Suomen virastoa vastaavista tehtävistä on muiden viranomaisten vastuulla). Aika lailla Pohjoismaisessa viitekehyksessä ollaan.

Vierailija
326/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä tulee tieto, että julkisella sektorilla on 58% suomalaisista. Valtiolla on noin 80 000 työntekijää. Se on noin 3 % kaikista työvoimasta ja 1.5 % koko kansasta. Valtion työntekijöistä puolet on turvallisuusalalla: armeija, poliisi, tulli, raja.

Tämä loppu eli 1.5% työvoimasta ja 0.75 % koko kansasta tuottaa yrityksille ja yksityisille paljon palveluita: ALV-rekisterin, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden vientiluvat EU:n ulkopuolelle, ympäristölupaan liittyvät palvelut, KELA-tukien maksatuksen, maataloustukien maksatuksen, hakee EU-rahoituksen, hoitaa pankkisektorin valvonnan jne.

Minulle on OK, jos valtion työntekijöitä vähennetään. Mutta samalla pitää vähentää tehtäviä. Aloitetaanko KELA-tuista? Vai lopetetaanko ALV-rekisteriin kirjaamiset niin ei tule yhtään turhaa uutta yritystä tarjoamaan työpaikkoja? Rekisterissä on kuulemma jo nyt pitkä jono, kun ei ole työvoimaa. Sillä tavoin Suomi nousi varmaan nousuun kun yritykset odottaa...

Kuntasektorin viroissa on 600 000 suojatöissä.

Päälle tulee verorahoin kustannetut järjestöt. Valtava osuus työvoimasta häärää aloilla, jotka eivät tuota ensimmäistäkään vientituotetta, tai edes mitään kotimarkkinoille kelpaavaa.

Niitä hienoja tuotteita ei vaan oikein ole mahdollista viedä minnekään ilman sitä sen mahdollistavaa verorahoin kustannettua koneistoa. 

Kerro 1 esimerkki joka tarvitsee virastoa ja josta jää jotain rahaa suomeen eli nettokansantuotetta

Esimerkiksi jokainen röntgensäteilyä tai radioaktiivisuutta hyödyntävä laite, joita Suomestakin vientiin on valmistettu. 

STUK  = säteilyturvakeskus 

Mielestäni perustelut tarpeellisuudelle ovat aika kevyitä. Viranomaisia tarvitaan leimaamaan toisten viranomaisten vaatimia papereita. Lisäksi isot yritykset vaativat viranomaisdokumentteja tyydyttääkseen kohdemaan viranomaisia ja verovaroin runsaasti tuettujen järjestöjen ajamia "vapaaehtoisia" sertifiointeja, jotka täyttävät sertifioijan kassaa.

Mikään näistä asioista ei hyödytä myyjää ja ostajaa millään tavalla, mutta hidastavat prosesseja ja moninkertaistavat hinnan. Miksi täysipäinen ihminen tarvitsisi lauman muita ihmisiä jotka työllistyivät vain julkiselle päättämään, mikä on hyväksi hänelle ja se moninkertaiseen hintaan?

Miksi täysipäinen ihminen ostaisi vaikka sen röntgenlaitteen, josta ei ole minkäänlaisia takeita siitä miten suurta vaaraa se aiheuttaa käyttäjälleen? Ja sen jälkeen aiheuttaisi yhteiskunnalle järjettömän suuret kulut sen laitteen aiheuttamien syöpien hoidosta? 

Miksi toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan juuri viranomainen? Kaikki ovat tarkkoja maineestaan ja ovat aina olleet. Huijarit jäävät nopeasti kiinni. Usko viranomaisten kaikkivoipaisuuteen ja ylivoimaisuuteen on vain naiivi ja erittäin kallis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
327/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama koskee ilmatieteenlaitosta. Joka päivä on sää vaikka kukaan ei olisi töissä. Vai sanotaanko että tänään ei ole säätä ? Hyvä säästökohde ?

Ilmatieteenlaitoksella tehdään toki paljon muutakin kuin katsotaan onko Seinäjoella shortsikeli. Millaiset kouluttamattomat tolvanat täällä arvioivat akateemisten töitä?

Sellaiset toiset akateemisesti koulutetut, jotka maksavat pelleilyn ja elämänsä rajoittamista, ihmetellen, miten yksityinen Foreca pärjää alle 30 henkilöllä. Oliko muita kysymyksiä vai joko on vastausten aika?

Siis häh? Ilmatieteenlaitoksella sääennusteet ovat yksi erittäin pieni osa-alue, vähän kuin sivutoimi. Se on nimenomaan ilmatieteen laitos joka tekee/tukee isolta osin perustutkimusta, joka ei tuota suoraan laskutettavaa tulosta mutta tukee tulevia innovaatioita ja kehitystä. 

Foreca on yritys, jonka perusliiketointaa on sääennusteet. Nämä eivät ole millään tavalla verrannollisia keskenään.

Paljonko järkeä on survoa sellaiseen 100 milj. € aivan joka vuosi? Eläkeläisiltä vietiin kansaneläkkeet ulkomailta asuvilta. Neljässä vuodessa sillä saa tuottamattoman laitoksen yhden vuoden budjetin ja kolmessa vuodessa eduskunnan joululahjarahat. Tällaistako kansa todella haluaa?

Vierailija
328/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä tulee tieto, että julkisella sektorilla on 58% suomalaisista. Valtiolla on noin 80 000 työntekijää. Se on noin 3 % kaikista työvoimasta ja 1.5 % koko kansasta. Valtion työntekijöistä puolet on turvallisuusalalla: armeija, poliisi, tulli, raja.

Tämä loppu eli 1.5% työvoimasta ja 0.75 % koko kansasta tuottaa yrityksille ja yksityisille paljon palveluita: ALV-rekisterin, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden vientiluvat EU:n ulkopuolelle, ympäristölupaan liittyvät palvelut, KELA-tukien maksatuksen, maataloustukien maksatuksen, hakee EU-rahoituksen, hoitaa pankkisektorin valvonnan jne.

Minulle on OK, jos valtion työntekijöitä vähennetään. Mutta samalla pitää vähentää tehtäviä. Aloitetaanko KELA-tuista? Vai lopetetaanko ALV-rekisteriin kirjaamiset niin ei tule yhtään turhaa uutta yritystä tarjoamaan työpaikkoja? Rekisterissä on kuulemma jo nyt pitkä jono, kun ei ole työvoimaa. Sillä tavoin Suomi nousi varmaan nousuun kun yritykset odottaa...

Kuntasektorin viroissa on 600 000 suojatöissä.

Päälle tulee verorahoin kustannetut järjestöt. Valtava osuus työvoimasta häärää aloilla, jotka eivät tuota ensimmäistäkään vientituotetta, tai edes mitään kotimarkkinoille kelpaavaa.

Niitä hienoja tuotteita ei vaan oikein ole mahdollista viedä minnekään ilman sitä sen mahdollistavaa verorahoin kustannettua koneistoa. 

Kerro 1 esimerkki joka tarvitsee virastoa ja josta jää jotain rahaa suomeen eli nettokansantuotetta

Esimerkiksi jokainen röntgensäteilyä tai radioaktiivisuutta hyödyntävä laite, joita Suomestakin vientiin on valmistettu. 

STUK  = säteilyturvakeskus 

Mielestäni perustelut tarpeellisuudelle ovat aika kevyitä. Viranomaisia tarvitaan leimaamaan toisten viranomaisten vaatimia papereita. Lisäksi isot yritykset vaativat viranomaisdokumentteja tyydyttääkseen kohdemaan viranomaisia ja verovaroin runsaasti tuettujen järjestöjen ajamia "vapaaehtoisia" sertifiointeja, jotka täyttävät sertifioijan kassaa.

Mikään näistä asioista ei hyödytä myyjää ja ostajaa millään tavalla, mutta hidastavat prosesseja ja moninkertaistavat hinnan. Miksi täysipäinen ihminen tarvitsisi lauman muita ihmisiä jotka työllistyivät vain julkiselle päättämään, mikä on hyväksi hänelle ja se moninkertaiseen hintaan?

Lienet palstalla trollaamassa tai sitten sinulla ei ole itsesuojeluvaistoa ollenkaan.

 Valvontaa ja viranomaisia tarvitaan niiden vaaraa aiheuttavien asioiden valvontaan, jotka eivät ole helposti ihmisen aisteilla havaittavissa ja todettavissa. Esimerkkeinä mikrobit, virukset, loiset, säteily, vaaralliset kemikaalit, rakenteiden lujuuslaskelmat jne.

Ymmärrän mainiosti, mitä tehdään ja millä sitä perustellaan. Olen myös sitä mieltä, että asia on todella paljon ylimitoitettu ja kansalaiset hölmöiksi luokiteltu. Mistä kumpuaa viranomaisen kollektiivinen näkemys, että ilman kaiken valvontaa ja ohjeita kaikki romahtaa, kaikki fuskaa ja tautista/vaarallista/puutteellista tavaraa myydään ja muuten vaan huijataan kaikkia joka nurkalla? Ihminen sopeutuu. Nyt se on sopeutunut viranomaisuskoon, kun sen olisi vihdoin sopeuduttava uskomaan itseensä. Viranomaiset tappavat kaiken aloitteellisuuden ja tekemisen heti kapaloonsa jos vain voivat – ja kyllä ne voi.

Joku menee aina siitä missä aita on matalin. Säännöt ja niitä valvovat virastot tarvitaan näiden rimanalittajien vuoksi jotta eivät muita niin usein vaarantaisi. Siitä huolimatta kävelysiltoja romahtaa, parvekkeiden kaiteita pettää, ruoassa on salmonellaa ja yritykset käyttävät orjatyövoimaa. Jos valvontaa oleellisesti kevennetään niin tuollaiset sattumukset lisääntyvät.

Se on pelkkä olettama. Ihmiset oppisivat luottamaan itseensä ja kantamaan oman vastuunsa. Silloin ei laiteta kehnoja siltoja jotka täyttävät määräykset, muttei kestä. Sama koskee parvekkeita, jossa jatkossa uskotaan omaan järkeen ja kokemukseen, eikä johonkin sertifikaattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
329/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan se toisten työ tuntuu helpolta ja leikiltä, kunnes itse lat sitä tekemään. Sen jälkeen huomaat, että ei se niin helppoa ja varsinkaan turhaa olekaan. 

En oikein pidä siitä, että joku luulee voivansa mitätöidä ja halveksia toisten työpanosta. 

Taidat olla itse töissä ruokavirastossa😃🤣

Sä et taida olla töissä missään 😃🤣

Etkä sinä.

Vierailija
330/330 |
15.07.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisella sektorilla on 700k ihmistä töissä, joista 500k naista. Googlettakaa "Pauli Vahtera julkinen sektori", niin tajuatte enemmän.

Siihen päälle vielä valtion ja kuntien osakeyhtiöt kuten Fortum, Yle, Finnair, Neste, Vr, Veikkaus, Alko yms. Ne selittävät, miten on mahdollista, että julkinen on 6/10 Suomen BKT: sta, lainat mukaan lukien.

Näin on. Sehän on ihan itsestäänselvyys, että jos 58 % Suomessa on julkista sektoria, niin eihän sitä kukaan pysty maksamaan. Julkisen sektorin koko pitäisi olla maksimissaan 49 %, niin ehkä sen aiheuttamat kustannukset voitaisiin vielä maksaa. Mutta tosiaan, julkinen sektori on nepotistinen ja poliittinen työnantaja, jossa samat suvut tekevät töitä, lapsi saa työpaikan jne. Ja poliitikoiden kavereille tehtaillaan työpaikat, vaikkei sellaisia työpaikkoja tarvittaisikaan. 1/3 pitäisi siivota kokoaan pois julkiselta.

Julkisen sektorin tulisi olla 1/10 ja aivan maksimissaan 2/10, ei missään nimessä 1/2. Julkisen sektorin ei tule tuottaa palveluita, sillä se ei osaa, eikä opi. Syy on puuttuvassa kannustimessa. Kun ei ole mitään hyötyä olla tehokas ja asiakassuuntauinut, ei olla, eikä tulla olemaan.

Puolet julkisen sektorin menoista on sosiaaliturvaa, reilut 10 prosenttia terveydenhuoltoa, opetusta ja hallintoa kutakin sekä 8 prosenttia elinkeinoelämän tukia. Jos julkisen sektorin koko olisi 1/10, Suomessa ei olisi julkista sosiaaliturvaa (eläkkeet), koulutus-, terveydenhuolto- eikä terveydenhuoltojärjestelmää. 

 

Lama-aikana julkisen sektorin osuus BKT:sta oli suurimmillaan 64 %. Muuttuiko se tehokkaammaksi, kun Suomen talous kasvoi 2000-luvun alussa? BKT-osuus nimittäin laski, vaikka menot lisääntyivät.

Opetus pitää järjestää, mutta ei tuottaa. Ero on huomattava ja sama koskee sairaanhoitoa. 

Valtion budjetti ei sisällä 8 % yritystukia. Sen sijaan se sisältää aivan älytöntä budjetointia, jossa tuloksi kirjataan saamatta jäänyt vero, joka sitten on tukea. Samoin verotetaan yritystä ja palautetaan osa, kutsuen sitä tueksi. Oikeasti yritystukien, jotka nekin ovat turhia, ovat alle 0,5 % budjetista.

1/10 - 2/10 osa BKT:sta on edelleen terveen yhteiskunnan taso. EU maista Maltalla ja Irlannilla taso on 20 -jotain prosenttia. Molemmilla menee varsin hyvin. Pysytään siitä huolimatta puheenaiheessa.

Kommentti opetuksen järjestämisestä on nollainformaatiota. Onko joku esittänyt, että valtion budjetti sisältää 8 % yritystukia Kyseessä oli elinkeinoelämän tuiksi kirjautuvista tulonsiirroista BKT-kirjanpidossa. Irlannin julkisten menojen taso suhteessa BKT:n on 22-24%, mutta 30-40 %, kun BKT:sta on siivottu maan veroparatiisikikkailun vaikutus; lisäksi eläke- ja sosiaaliturvamaksut eivät kirjaudu julkisiksi menoiksi samalla tavalla kuin Suomessa. Maltaa tuskin tarvitsee kommentoida - pienet veroparatiisivaltiot, jollaiseksi Irlantikin lasketaan, ovat oma lukunsa. Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla menee myös oikein hyvin (esim. valtion velka suhteessa BKT:n on huomattavasti alhaisempi kuin Irlannissa), vaikka julkinen sektori niissä on Suomea suurempi.

 

Puheenaiheessa pysyminen koskee myös tätä kommenttia. Vai onko niin, että joku voi vedellä hatusta jotain sk... ja sitä ei voi kommentoida.

Avaa aiemmat kommentit ja kohta "sekä 8 prosenttia elinkeinoelämän tukia" niin asia selviää sinullekin. Veroparatiiseista ja muuta shaibaa en viitsi kommentoida, sillä oikeasti kaikki muut ovat jonkinasteisia verohelvettejä. Niiden kärjessä on Suomi, jossa panos/tuotossuhde on kehnoin. Sivistysmaissa eläkkeet lasketaan eri tavalla, sillä ne ovat ihmisten omia ja korvamerkittyjä. Kuolematapauksessa perilliset perii eläkkeen, toisin kuin Suomessa, jossa ennen eläkeikää kuolleen perijä ei saa kuin perintöveron.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi viisi