Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varallisuuserot parisuhtessa. Pitäisikö vielä yrittää?
Kirjoitin joskus palstalle siitä kuinka erilaiset elintasot eivät ole kumppanille ongelma - kunnes ne ovatkin.
Minulla on siis ok taloudellinen tilanne. Rikas en ole, mutta yli keskituloinen ja säästöjä on.
En ole kiinnostunut yhteen muuttamisesta enkä lasten hankinnasta, ja olen tehnyt nämä asiat jo alussa selviksi. En kuitenkaan nauti kovasti rahaa vaativista asioista, vaan harrastukseni ovat varsin edullisia. En myöskään törsää rahaa matkusteluun tai luksukseen.
Aikaisemmissa parisuhteissa on käynyt niin, että tämä sopii kumppanille mainiosti. Mutta jotenkin se kääntykin siten, että jos muutettaisiin yhteen kivaan asuntoon ja olisi kiva tehdä sitä ja tätä. Sitä ei ole sanottu suoraan kuka maksaisi tästä lystistä isomman osan, mutta selvää on, ettei mainittuja haaveita oltaisi pystytty toteuttamaan 50/50-periaatteella.
On alkanut tuntua siltä, että jos mahdollisuus elintason nostoon miehen kustannuksella on näköpiirissä, opportunisti naisihmisessä herää ennemmin tai myöhemmin.
No, nyt on sellainen tilanne, että olen tavannut kivan naisen ja tämä on kääntymässä parisuhteeksi. Tätä ei ole yhdessä julistettu, mutta tapailua on jatkunut sen verran aikaa, että on aika sellaisesta puhua. Mutta elintasomme ovat erilaiset, minulla enemmän tai vähemmän keskiluokkainen ja kumppanillani ei.
Sydän sanoo, että älä murehdi tuollaisista. Mutta sisäinen hälytyskello soi ja sanoo, että jossain vaiheessa herääkin keskustelu siitä, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yhdessä jos...
Kommentit (483)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet syystäkin skeptinen.
Aika harvoin tuollainen toimii. Naisen alitajunta alkaa sanomaan mitä kaikkea mies voi rahoillaan tehdä kun hän kituuttaa lähiöyksiössä ja kulkee bussilla ostamaan punalaputettua jauhelihaa. Sitten alkaa tuntumaan suorastaan epäreilulta kun mies vain pihistelee rahojensa kanssa.
Se on just noin.
Minä miehenä tienaan enemmän. Olen säästäväinen. Sioitan joka kk. Salkussa on nyt +200 te, ei siis suuri mutta jotain. Omistusasunto.
Nainen tienaa vähemmän. Ei säästä. Ei sioita. Ei omistuksia.
Kun nyt lähdemme kk päästä lomamatkalle, olen maksanut jo lennot, hotellin ***ja tapahtuman pääsyliput (monta sataa e). Kuulemma voisi hotellin vaihtaa vielä parempaan. Se, kumman lompakolla eletään matkalla, on selviö.
Sit kesälomalla kun on aikaa, voisi autonkin vaihtaa sähköiseen. Kertahan täällä vaan eletään!
Minulle jäi epäselväksi nuo apn vanhat kokemukset. Minä saatan ihastella naapurin kasvihuonetta/autoa jne miehelle kun lenkillä kävelemme sen ohi mutta en todellakaan tarkoita että haluaisin sellaisen itselleni tai että miehen tulisi sellainen minulle ostaa. Onko tuollainen kivoista matkoista tai asioista puhuminen ja haaveilu apn mielestä sitä että nainen yrittää päästä hänen rahoihinsa käsiksi ?
Vai ovatko nämä entiset kokemukset esittäneet että mennään matkalle paikkaan x ja sinä maksat? Vai onko ap kuvitellut että jos nainen haaveilee matkasta x niin nainen tarkoittaa että apn tulisi se kustantaa.
Jos ap suuttuu jo toisen haaveista niin lienee parempi olla yksin. Jos taas naiset ovat esittäneet asiaa x ja sanoneet että apn tulisi maksaa niin sitten ymmärrän paremmin kokemuksen. Jotenkin apn teksteistä paistaa että hän todella pelkää joutuvansa lokkeilun kohteeksi. Oikeastaan niin paljon että on valmis tuhoamaan suhteen jo varmuuden vuoksi. Eikö olisi helpompi opetella vaan sanomaan tarvittaessa että joo matka x kuulostaa kivalta mutta kalliilta. Jos kumpikin maksaa omat matkakulut niin mennään vaan mutta muuten jätän väliin. Ei siihen tarvi suhdetta kaataa vaan vetää selkeät rajat.
Tätä ketjua on uskomatonta lukea. En tiennyt, että osa ihmisistä välittää näin paljon rahasta. Hämmentävää! Itse tienaan n. 18 000€/v ja olen aina pitänyt itseäni erittäin hyvätuloisena. En kertakaikkiaan edes pysty kuvittelemaan, mitä lisäarvoa enemmän tuohta voisi elämääni tuoda. En voi uskoa, että osa noin paljon arvostaa jotain talon ja tilusten omistamista. Mitä niillä tekee. Auto mulla kyllä on, luotettava 26 vuotias noin tonnin maksanut rellu. En myöskään tunne omassa lähipiirissäni rahan ahneita ihmisiä. Meillä on muut mielenkiinnon kohteet. Joten on ollut erittäin absurdia lukea tätä ketjua, pilkkaavia kommentteja "köyhyydestä" jne. Ja että palkka pitää olla yli 50 000 että on hyvätuloinen. Ei todellakaan tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP.
Ongelmasi on helposti ratkaistu.
Älä ala suhteeseen naisen kanssa. Tai jos olet jo suhteessa naisen kanssa, niin eroa.
Yksin sinulla on paljon kivempaa. Saat tehdä silloin ihan mitä haluat eikä kukaan vaadi sinulta mitään.
Lueskelin näitä eilen illalla ja jäi pyörimään ajatuksissa nyt aamulla valkeni miten minä tämän näen..
Mielestäni ap ei ole tässä ajattele varsinaista parisuhdetta, vaan ennemminkin friends with benefits tyyppistä ratkaisua.
Ap esim. sanoo, että on ostanut asunnon, jota vuokraa läheiselleen nimelliseen hintaan. Eli kykenee kyllä läheisiään tukemaan taloudellisesti. Naisystävä ei nähdäkseni hänen maailmassaan kuulu tuohon kategoriaan ja haluaa myös varmistuksen, ettei tulekaan kuulumaan.
AP vaikuttaa haluavan jatkaa kasuaalia tapailua.
Usein tapailu etenee jossain vaiheessa parisuhteeksi, jossa mietitään tulevaisuutta ja perustetaan omannäköinen perhe. Ei välttämättä lapsia tai koiria, eikä ehkä yhteistä asuntoakaan, mutta mutta muodostetaan jonkinnäköinen yksikkö ja ollaan toisille ”läheisiä”.
Ehkä ex:t eivät ole olleet rahojen perässä vaan parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Etäpsykologia ja henkilöön käyvä aukomisesi ei nyt oikein toimi. Olen ollut onnellisesti nykyisessä liitossa 21 vuotta, ja molemmilla ovat raha-asiat hyvässä kunnossa. Jos keskittyisitkin jatkossa enemmän aiheeseen kuin kirjoittavien henkilöön, yritän myös itse pyrkiä samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Eniten minua ihmetyttää näissä "kaikki tasan miehissä" se, että sitten kun ne hakevat postimyyntivaimon Jakartasta, niin maksavat ihan kaiken yksinään mukisematta ja vielä lähettävät rahaa vaimon perheelle. Mutta jatkavat edelleen suomalaisten naisten haukkumista loisiksi ja ties miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Etäpsykologia ja henkilöön käyvä aukomisesi ei nyt oikein toimi. Olen ollut onnellisesti nykyisessä liitossa 21 vuotta, ja molemmilla ovat raha-asiat hyvässä kunnossa. Jos keskittyisitkin jatkossa enemmän aiheeseen kuin kirjoittavien henkilöön, yritän myös itse pyrkiä samaan.
Olet ollut siis onnekas tai et edes inttäisi, Entä jos parisuhteesi joutuu epätasapainoon varallisuuden, terveyden tai jonkin muun seikan vuoksi? Jatkuuko onni ja auvo? Riittääkö tukea ja turvaa vai seuraako siitä eittämätön ero, kun toinen ei voi pysty panostamaan asioihin yhtäläisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua on uskomatonta lukea. En tiennyt, että osa ihmisistä välittää näin paljon rahasta. Hämmentävää! Itse tienaan n. 18 000€/v ja olen aina pitänyt itseäni erittäin hyvätuloisena. En kertakaikkiaan edes pysty kuvittelemaan, mitä lisäarvoa enemmän tuohta voisi elämääni tuoda. En voi uskoa, että osa noin paljon arvostaa jotain talon ja tilusten omistamista. Mitä niillä tekee. Auto mulla kyllä on, luotettava 26 vuotias noin tonnin maksanut rellu. En myöskään tunne omassa lähipiirissäni rahan ahneita ihmisiä. Meillä on muut mielenkiinnon kohteet. Joten on ollut erittäin absurdia lukea tätä ketjua, pilkkaavia kommentteja "köyhyydestä" jne. Ja että palkka pitää olla yli 50 000 että on hyvätuloinen. Ei todellakaan tarvii.
En myöskään tunne omassa lähipiirissäni rahan ahneita ihmisiä.
Tarkoittaako tuo sitä että muiden havainnot ihmisten ahneudesta tm. ovat epätosia jos et itse ole havainnut vastaavaa käytöstä? Sanotaanko vaikka julkeasti että röyhkeä ahneus ihmisen ominaisuutena ei kysy varallisuutta, ikää tai sukupuolta. Useita esimerkkejä on nähty sekä tunnetuista julkisuuden henkilöistä että aika monen lähipiiristäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla asenteella voi suositella vain pitäytymistä fwb-suhteissa tai hankkimaan thaikun tai vastaavan panoleluksi sillä ehdolla, että hän suostuu tyytymään ap:n määrittelemään kuukausirahaan. Harmoninen ja pitkä parisuhde on ikävä kyllä yhteisyritys, missä molemmat panostavat siihen sen mitä kykenevät, eivätkä laske tuo on sijoittanut euron, joten voin itsekin sijoittaa euron. Sama koskee myös yhteisiä arjen töitä ja velvollisuuksia. Niistä saa yhtälailla riidan aiheita kuin rahastakin, jos yhdessä on kaksi vain omaa napaa tuijottavaa yksilöä. Ennen pitkää seuraa tilanne, jossa ollaan eri mieltä ollaanko panostettu yhtä paljon. Oma-aloitteista halukkuutta olla aktiivinen kumppani parisuhteessa ei pysty feikkaamaan.
Maailma toimiii valitettavasti niin että raha-asioillakin on vaikutusta parisuhteen toimimiseen. Aika tyypillinen tapaus on taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso jonka toisesta osapuolesta ei näy kuin perävalot siinä vaiheessa kun huono on osunut tuulettimeen. Näitä tapauksia on nähty enemmän kuin riittävästi. Kuten myös kalkylointia siitä riittääkö uuden puolison pinkka siihen tai tähän, sekä miehillä että naisilla. Aika nopeasti käytännön elämässä otetaan selville taustat, ammatit ja omistukset.
Silloin on tietysti helppo puhua muidenkin puolesta kun oma siippa sattuu olemaan suunnilleen samalla viivalla taloudellisesti.
Kuten edellä jo todetiin, jos ei edes usko parisuhteisiin, ei sellaiseen kannata ryhtyä. Ei kirkkoonkaan kannata liittyä, jos ei usko jumalaan.
'Usko parisuhteisiin' on eri asia kuin uskoa yhteen parisuhteeseen. Ei ole uskon eikä toivon asia että yksi suurimpia syitä parisuhteiden epäonnistumisiin ovat taloudelliset seikat. Jos lähtee joka suhteeseen heti alussa ns. sata lasissa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä ja harkintaa toisen osapuolen kyvyistä elää arkea, taloudellistakin sellaista, ensihuuman jälkeen, niin aika paljon märkää rättiä on tulossa maailman suunnalta. Onhan näitä tapauksia nähty, ihan härskejä vedättäjiä löytyy muualtakin kuin kaukoidän baaritytöistä, jos vain joku tarpeeksi sinisilmäinen löytyy höynäytettäväksi. Oli mies tai nainen.
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.
'Absoluuttisen tasa-arvo' oli taas oma keksintösi, josta kukaan ei ole vihjannut missään.
Jokainen kypsä aikuinen joutuu pohtimaan uutta parisuhdetta myös rationaaliselta kannalta. Halusit myöntää sitä tai et. Jutut täällä tosin usein vääntyvät musta-valkoisiksi mies/nainen köyhä/rikas -vastakkainasetteluiksi. Tosielämässä täysin häpeämättömiä sikoja ja aivan liian sinisilmäisiä hyväksikäytettäviä löytyy kaikista mainituista ryhmistä.
Nyt kun ap oli alkanut miettimään uutta suhdetta myös taloudelliselta kannalta, ei tullut taaskaan yllätyksenä että keskustelu kääntyy jälleen henkilöön ja netissä hyvin viihtyviin vastakkainasetteluihin.
Se on tapailun, tutustumisen ja seurustelun tarkoitus. Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania. Välttämättä siis ensimmäinen seurustelukumppanikaan ei ole se, jonka kanssa kannattaa sitoutua yhteiselämään. Ihmiset harvoin haluavat kuitenkaan myöntää itselleen erehtyneensä ja saattavat jatkaa epätervettä suhdetta siihen pisteeseen, kunnes tilanne muuttuu kestämättömäksi. Samalla tavalla huijauksen kohteeksikin pyrkivät kieltämäään ilmiselvän totuuden, kunnes muuta vaihtoehtoa ei enää ole ja pankkitili on tyhjä. Musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kuinka inttäisit.
Elämässä joutuu lähtökohtaisesti sietämään epävarmuutta, joten kannattaa valita sellainen kumppani, jonka kanssa pystyy ratkomaan yhteisymmärryksessä haasteita ja ongelmia, eikä taloudellisesti samalla viivalla olevaa kumppania.
Kaikkia vaikuttaa kaikkeen, tuo kuulostaa kyllä omaan korvaani aika naiivilta lähestymistavalta parisuhteisiin. Se pystytkö ratkomaan kumppanin kanssa oikeasti ongelmia ei välttämättä selviä alussa ollenkaan. Alussa kaikki yleensä ovat myötäsukaan ja pyrkivät löytämään toisistaan samankaltaisuuksia ja myötäämään mielipiteissä, joko tiedostamatta tai tiedostaen. Taloudelliset reaaliteetit ovat kuitenkin pian nähtävillä joka tapauksessa. 'Rahalla ei ole merkitystä' kunnes sillä on.
Toisessa ketjussa kun puoliso pyytää vuokraa asumisesta asunnossaan, moni on heti kehoittamassa antamaan kenkää slle sialle. Kun täällä taas toinen puoliso miettii myös uuden suhteen taloudellisia reaaliteetteja, alkaa monesta suusta luonnemurha jossa aloittaja todetaan kyvyttömäksi parisuhteisiin, kehoitetaan hankkimaan aasialainen palvelijavaimo jne ;) Toivottavasti sama mustavalkoinen heimoasenne ei kyseisillä kirjoittajilla ole siirtynyt reaalielämään.
Neuvoni sinulle on siis, tyydytä seksin ja läheisyyden tarpeesi muilla tavoin ja pysyttäydy parisuhteista erossa. Kaikista ei siihen elämänmuotoon ole.
Etäpsykologia ja henkilöön käyvä aukomisesi ei nyt oikein toimi. Olen ollut onnellisesti nykyisessä liitossa 21 vuotta, ja molemmilla ovat raha-asiat hyvässä kunnossa. Jos keskittyisitkin jatkossa enemmän aiheeseen kuin kirjoittavien henkilöön, yritän myös itse pyrkiä samaan.
Olet ollut siis onnekas tai et edes inttäisi, Entä jos parisuhteesi joutuu epätasapainoon varallisuuden, terveyden tai jonkin muun seikan vuoksi? Jatkuuko onni ja auvo? Riittääkö tukea ja turvaa vai seuraako siitä eittämätön ero, kun toinen ei voi pysty panostamaan asioihin yhtäläisesti.
Täällä voi jokainen kehua itseään, valehdella tai puhua omiaan parhain päin miten tahansa. Mutta kun joudut toistuvasti puuttumaan keskustelijoiden henkilöön, se kertoo lähinnä siitä että et kykene enää keskustelemaan itse aiheesta asiallisesti.
Kohtelu monella tosin tuntuu riippuvan aina siitä mihin ns. heimoon toisen keskustelijan katsotaan kuuluvan. Ap on saanut täällä melko ison kasan pskaa niskaan tekopsykologisilla luonnehdinnoilla, viittaamalla tuontivaimoihin, kyvyttömyyteen parisuhteisiin jne. Tuskin sama palaute tulisi livenä henkilöiltä jotka eivät edes tunne kirjoittajaa? Ihmisten länttääminen nopeasti eri kaatoryhmiin on tosin helppo tapa välttyä ajattelulta, silloinkin kun myös itsellä olisi peiliin katsomisen paikka.
Itselläni oli köyhänä varakas kumppani. Minulla oli ollut onni löytää hyvältä paikalta hyvin edullinen vuokrakämppä, johon kumppanini myös muutti, koska kämppä sijainteineen ja kuluineen oli yksinkertaisesti aivan liian hyvä diili. Edes köyhänä asumiskulut eivät olleet ongelma vaan maksoin ne yhä silloinkin, kun kumppanini asui kanssani. Ongelma tuli siinä vaiheessa, kun kämppä ei ollut kumppanini mielestä enää tarpeeksi hieno ja halusi muualle. Tässä vaiheessa hän oli asunut ilmaiseksi vuosikaudet ja osallistuminen muihin kuluihin ei ollut ollut ainakaan paljoa yli puolta. En ollut muuttamista vastaan, mutta ongelmaksi tuli se, että minun tuloillani ja varoillani ei maksettaisi puolta siitä, mitä kumppanini haluaa. Lopulta lähdimme eri suuntiin, koska en enää tunnistanut kumppaniani siksi samaksi ihmiseksi, joka aikoinaan muutti kämppääni riemuiten. Tärkeintä tuntui olevan kulissit ja se, että varmasti maksan puolet.
Kukaan täällä ei voi luvata aloittajalle että tämä on se nainen joka ei ala haluta parisuhteelta enemmän, esimerkiksi yhteistä kotia. Se on se riski joka hänen täytyy ottaa. Ihan yhtä lailla nainen ottaa riskin aloittajan kanssa. Ihan yhtä lailla jokainen parisuhteeseen ryhtyvä ottaa riskin. Ihmiset muuttuvat, joskus eri suuntiin.
Kun itse erosin avioliitostani, yritin vuosia vakuuttaa niin itselleni kuin kaikille muillekin että en todellakaan enää halua yhdenkään miehen kanssa saman katon alle. Meni todellakin vuosia ennen kuin uskalsin myöntää edes itselleni että kyllä minä haluan. Haluan vielä löytää miehen jonka vierestä haluan herätä ihan joka aamu, ja jonka viereen haluan nukahtaa ihan joka ilta. Jonka kanssa haluan jakaa arkenikin siinä missä iloni ja murheeni.
Sellaisia me ihmiset ollaan. Epätäydellisiä, vajavaisia, muuttuvaisia, kehittyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet syystäkin skeptinen.
Aika harvoin tuollainen toimii. Naisen alitajunta alkaa sanomaan mitä kaikkea mies voi rahoillaan tehdä kun hän kituuttaa lähiöyksiössä ja kulkee bussilla ostamaan punalaputettua jauhelihaa. Sitten alkaa tuntumaan suorastaan epäreilulta kun mies vain pihistelee rahojensa kanssa.Se on just noin.
Minä miehenä tienaan enemmän. Olen säästäväinen. Sioitan joka kk. Salkussa on nyt +200 te, ei siis suuri mutta jotain. Omistusasunto.
Nainen tienaa vähemmän. Ei säästä. Ei sioita. Ei omistuksia.
Kun nyt lähdemme kk päästä lomamatkalle, olen maksanut jo lennot, hotellin ***ja tapahtuman pääsyliput (monta sataa e). Kuulemma voisi hotellin vaihtaa vielä parempaan. Se, kumman lompakolla eletään matkalla, on selviö.Sit kesälomalla kun on aikaa, voisi autonkin vaihtaa sähköiseen. Kertahan täällä vaan eletään!
Normaalia aivopsykologiaa jolle meistä kukaan ei ole immuuni. Jos annat köyhälle sukulaiselle heinäkuussa 200 euroa, hän on todella kiitollinen, elokuussa kiittää rutiininomaisesti ja syyskuussa jos 200 euroa ei kuulu, on loukkaantunut ja ihmettelee missä minun 200 euroani viipyy?
google: hedoninen adaptaatio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö parisuhteessa pitäisi olla samanlaiset arvot? Jos toinen tykkää luksuksesta ja toinen haluaa elää vaatimattomasti, niin pidemmän päälle tuollainen ei tule onnistumaan.
Kumpikaan ei varsinaisesti tykkää luksuksesta. Minulla on varaa tiettyihin asioihin joihin tapailukumppanillani ei ole, mutta ne asiat joita tykkäämme tehdä yhdessä, eivät paljoa maksa. Ainoa poikkeus on auto, johon hänellä ei tällä hetkellä oikein ole varaa. Ja bensakulut, jotka maksan minä.
ap
Silti pelkäät hysteerisesti, että sinua ollaan kohta kuppaamassa?
Kuten jo joku kirjoitti: pysy sinkkuna.
Alue: Aihe vapaa
Kukaan ei ole edes vihjannut missään, että parisuhteeseen pitäisi alkaa tuntemattoman ihmisen kanssa ja tutustuminen toiseen vie paljon aikaa. Mitä pidempi parisuhde, sen epätodennäköisemmin vallitseva status quo säilyy, joten ilmiselvä johtopäätös on ettei parisuhde siis alun alkaenkaan kannata, jos absoluuttinen tasa-arvo huolettaa.