Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävä on alkanut vänistä että juoksevien kulujen lisäksi minun pitäisi maksaa hänen omistusasunnostaan vuokraa koska "asunto kuluu"
12.07.2026 |
Halusi siis itse että muutan tänne tai oli ainakin hyvin innoissaan asiasta. Hänhän hyötyy itsekin kun maksan puolet lämmityskuluista, jätemaksuista, vakuutuksista jne. En oikein osta tätä puhetta normaalin kulumisen hyvittämisestä parin vuoden asumisen takia. Eri asia olisi jos meinaisin asua täällä vuosikymmeniä, mutta aikomus on ostaa oma joko yksin tai yhdessä. Alkaa vähän tuntua, että yksin.
Kommentit (921)
Mies on ymmärrettävästi vaan kyllästynyt lokkeiluusi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun silloinen miesystävä, nykyinen aviomies pyysi minua muuttamaan omistamaansa asuntoon. Minä opiskelin silloin ja sanoin, etten pysty osallistumaan mihinkään kuluihin. Ei tarvinnut.
Avioliitto on taloudellinen sopimus. Tuo yhteenmuutto oli rakkautta ja siinä ei kumpikaan hakenut taloudellista etua. Jos olisin ollut rahan perässä, mies olisi sen äkkiä huomannut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihme ettei naiset saa kasaan varallisuutta kun ymmärrys talousasioista on tuota tasoa. Ne juoksevat kulut kun ovat pienet siitä syystä, että mies on sitonut melkoisen määrän pääomaa kiinni omistusasuntoon. Vaihtoehtoisesti mies voisi kässätä asunnon ja sijoittaa vapautuneet rahat vaikka osakemarkkinaan. Tosin AP alkaisi varmaan tuolloinkin vänisemään, että puolet osakesalkun tuotosta kuuluu hänelle jonkun ihmeellisen naisen logiikan perusteella.
Nyt logiikka pettää siellä päässä. Eihän ap ole saamassa tai vaatimassa mitään varallisuutta asunnosta, jota apn mies maksaa itselleen.
Niin, ap on vain maksanut vuokraa luonnossa asumisestaam tässä miehen omistamassa asunnossa. Nyt ap:ta harmittaa, kun mies on alkanut luonnossa maksamisen lisäksi vaatia rahaakin siitä.
Miehen olisi varmasti kannattanut alunperin sanoa, että yhdessäasumisen on tarkoitus olla vastikkeellista naiselle. Antaa ihmisestä aika epärehellisen ja epäluotettavan kuvan, jos toiveet ja ehdot muuttuvat tuolla lailla yksipuolisella päätöksellä parin vuoen välein. Nyt mies haluaa korvausta asunnon kulumisesta, mutta mitkä olisivat vaatimukset vuoden tai kahden jälkeen? Silloin varmaan otetaan käyttöön lyhytvuokrauksen vuorokausihinnat, vai? Itse muuttaisin pois jo sen vuoksi, että en kokisi paikkaa kodikseni, jos olemiseni olisi jatkuvasti tuollaisen tarkastelun alla, ja vaatimukset muuttuisivat jatkuvasti. Minulle nimittäin avoliitossa ei ole kyse "majoittumisesta" tai edes siitä asunnosta, vaan minulle avoliitto tarkoittaa yhteistä elämää, yhdessä. Mutta eihän se ole sitä, jos toinen osapuoli koko ajan keksii lisää syitä, minkä vuoksi avoliitto haittaa häntä, ja sitten pitää rahalla kompensoida tätä haittaa. Tuo miehen ailahtelevaisuus on tuossa aika iso ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä voisi periaatteessa laittaa hinnan intiimiajallekin. Ja miksei siivous-, pesula- ja keittiöpalvelullekin. Puhumattakaan assarina ja terapeuttina toimimiseen kuuluvista korvauksista. Kyllähän siinä kroppa ja hermot kuluu.
Mies haluaa kaiken ilmaiseksi ja vielä vuokrarahat päälle. Ei se ole tyhmä joka pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko yhteenmuutto järkevää muutenkaan, jos taloudet ovat noin erillään, että joku vuokranmaksukin voisi tulla kyseeseen? Minusta yhteenmuutto kannattaa vain, jos elämät ovat niin hitsautuneet yhteen, että oikeasti eletään yhteistä elämää. Jos elämät ja taloudet ovat täysin erilliset, niin onko tuollaisessa kämppiselämässä mitään järkeä? Seurustelu ei varmasti vielä ole siinä vaiheessa, että olisi yhteisen kodin aika. Erillään asuessa voi paremmin katsoa, millaiseksi suhde kehittyy, ja yhteen kannattaa muuttaa siinä vaiheessa, kun oikeasti puhalletaan yhteen hiileen. Jos tuntuu, että lähinnä kilpaillaan resursseista ja rahalla ostetaan toiselta jotain hyödykkeitä, niin en ainakaan itse silloin kokisi, että ollaan samaa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Onko yhteenmuutto järkevää muutenkaan, jos taloudet ovat noin erillään, että joku vuokranmaksukin voisi tulla kyseeseen? Minusta yhteenmuutto kannattaa vain, jos elämät ovat niin hitsautuneet yhteen, että oikeasti eletään yhteistä elämää. Jos elämät ja taloudet ovat täysin erilliset, niin onko tuollaisessa kämppiselämässä mitään järkeä? Seurustelu ei varmasti vielä ole siinä vaiheessa, että olisi yhteisen kodin aika. Erillään asuessa voi paremmin katsoa, millaiseksi suhde kehittyy, ja yhteen kannattaa muuttaa siinä vaiheessa, kun oikeasti puhalletaan yhteen hiileen. Jos tuntuu, että lähinnä kilpaillaan resursseista ja rahalla ostetaan toiselta jotain hyödykkeitä, niin en ainakaan itse silloin kokisi, että ollaan samaa perhettä.
No en muuta toisen luo ellen saa maksaa korvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kiinnostavaa, että näissä keskusteluissa esimerkiksi asuntolainan lyhennys nähdään sen asunnon omistajan menona, jonka vuoksi toisen täytyisi kompensoida tätä menoa jollain lisämaksulla. Vaikka oikeastihan asuntolainen lyhennys on sen oman omaisuuden kartuttamista. Eli jos kuukauden aikana asunnon omistaja maksaa asuntolainaa vaikka 1000 euroa ja hänen kumppaninsa laittaa vastaavasti 1000 euroa säästöön, niin loppuvuodesta kumpikin on vaurastunut 12 000 euron verran. Sen sijaan, jos asunnon omistaja perii vuokraa 500 / kk, hänen varallisuutensa kasvaa 1500 eur /kk ja kumppanilla jää säästöön vain 500 eur /kk. Vuodessa asunnon omistajan varallisuus kasvaa 18 000 eur ja hänen kumppanillaan vain 6000 eur. Silti jotkut kokevat, että jopa tässä tapauksessa se kumppanin luona asuva "saa" enemmän, vaikka oikeastihan tässä asunnon omistaja kartuttaa omaisuuttaan huomattavasti sillä, että kumppani asuu hänen luonaan ja maksaa siitä asumisesta (pimeää) vuokraa. (Kiinnostavasti myös tuo 500 eur / kk on periaatteessa myös veronkiertoa, mutta ei mennä nyt siihen.)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiinnostavaa, että näissä keskusteluissa esimerkiksi asuntolainan lyhennys nähdään sen asunnon omistajan menona, jonka vuoksi toisen täytyisi kompensoida tätä menoa jollain lisämaksulla. Vaikka oikeastihan asuntolainen lyhennys on sen oman omaisuuden kartuttamista. Eli jos kuukauden aikana asunnon omistaja maksaa asuntolainaa vaikka 1000 euroa ja hänen kumppaninsa laittaa vastaavasti 1000 euroa säästöön, niin loppuvuodesta kumpikin on vaurastunut 12 000 euron verran. Sen sijaan, jos asunnon omistaja perii vuokraa 500 / kk, hänen varallisuutensa kasvaa 1500 eur /kk ja kumppanilla jää säästöön vain 500 eur /kk. Vuodessa asunnon omistajan varallisuus kasvaa 18 000 eur ja hänen kumppanillaan vain 6000 eur. Silti jotkut kokevat, että jopa tässä tapauksessa se kumppanin luona asuva "saa" enemmän, vaikka oikeastihan tässä asunnon omistaja kartuttaa omaisuuttaan huomattavasti sillä, että kumppani asuu hänen luonaan ja maksaa siitä asumisesta (pimeää) vuokraa. (Kiinnostavasti myös tuo 500 eur / kk on periaatteessa myös veronkiertoa, mutta ei mennä nyt siihen.)
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunto on paitsi koti, myös sijoitus, jolla mies kartuttaa omaisuuttaan. Jokainen lainanlyhennys lisää hänen omaisuuttaan. Tällä logiikalla naiswn pitäisi maksaa puolet myös miehen sijoitustilille menevistä sijoituksista.
Nainen maksaa 50% kuluista niin kuin kuuluu. Hänen ei kuulu maksaa miehen lainaakin.
Vierailija kirjoitti:
Asunto on paitsi koti, myös sijoitus, jolla mies kartuttaa omaisuuttaan. Jokainen lainanlyhennys lisää hänen omaisuuttaan. Tällä logiikalla naiswn pitäisi maksaa puolet myös miehen sijoitustilille menevistä sijoituksista.
Nainen maksaa 50% kuluista niin kuin kuuluu. Hänen ei kuulu maksaa miehen lainaakin.
Nainenkin voi säästää. Jos vaikka ennen vuokra ollut 800 euroa ja muutettua yhteen isompaan asuntoon maksaa miehelle 350 euroa ja voi näin laittaa 450 euroa säästöön. Naisen hyöty on isompi kuin miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan helvetin tyhmää porukkaa täällä. Mieluummin maksetaan kallista vuokraa kuin pientä korvausta kumppanille.
Vuokralla asuessasi sinulla on vuokrasopimus ja vuokralaisen oikeudet. Kuten monesti ketjussa on kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan helvetin tyhmää porukkaa täällä. Mieluummin maksetaan kallista vuokraa kuin pientä korvausta kumppanille.
"Pientä korvausta miehelle"😙🎵 Juu, mies senkun kerryttää omaisuutta, nainen vaan ohimennen makselee miehelle, ja kaikilla on kivaa...
No voihan noissa tilanteissa se nainen ostaa asunnon 100% yksin, mies muuttaa sinne ja maksaa vain puolikasta vastiketta koko asumisestaan. Noin, nyt nainen saa kerryttää omaisuuttaan ja elämä on kuin tanssia vain.
No eihän se nainenkaan sitä kerrytä, ellei mies maksa sitä pientä vuokraa pimeästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiinnostavaa, että näissä keskusteluissa esimerkiksi asuntolainan lyhennys nähdään sen asunnon omistajan menona, jonka vuoksi toisen täytyisi kompensoida tätä menoa jollain lisämaksulla. Vaikka oikeastihan asuntolainen lyhennys on sen oman omaisuuden kartuttamista. Eli jos kuukauden aikana asunnon omistaja maksaa asuntolainaa vaikka 1000 euroa ja hänen kumppaninsa laittaa vastaavasti 1000 euroa säästöön, niin loppuvuodesta kumpikin on vaurastunut 12 000 euron verran. Sen sijaan, jos asunnon omistaja perii vuokraa 500 / kk, hänen varallisuutensa kasvaa 1500 eur /kk ja kumppanilla jää säästöön vain 500 eur /kk. Vuodessa asunnon omistajan varallisuus kasvaa 18 000 eur ja hänen kumppanillaan vain 6000 eur. Silti jotkut kokevat, että jopa tässä tapauksessa se kumppanin luona asuva "saa" enemmän, vaikka oikeastihan tässä asunnon omistaja kartuttaa omaisuuttaan huomattavasti sillä, että kumppani asuu hänen luonaan ja maksaa siitä asumisesta (pimeää) vuokraa. (Kiinnostavasti myös tuo 500 eur / kk on periaatteessa myös veronkiertoa, mutta ei mennä nyt siihen.)
Tämä!
Mitäs jos mitään lainaa ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
No nyt se asia menee täysin päinvastoin. Naisen pitäisi saada elää ilmatteeksi miehen asunnossa siksi että ei omista sitä. Ei ole sekään reilua
Niin kun mies kieltäytyy ostamasta yhteistä vaan haluaa naisen olevan vuokralaisena hänellä. Onko tämä sitten reilua? Ap kertoi että ajatus oli ollut ostaa yhteinen, mutta mies haluaa mieluummin kerätä itselleen vuokratuloja.
Oma avomies = vuokraisäntä. Kuulostaakin vitsiltä. Nainen maksaa että saa seukata tämän saidan kultakimpameen kanssa.
Niin, yleensä asumisestaan joutuu maksamaan. Sitä on varmaan vaikea ymmärtää jos ei ole asunut kuin lapsuudenkodissaan. Ei puoliso ole kuin äiti tai isä eli huoltaja puolisolleen.
Tää nainen maksaa puolet kuluista. Miksi jankkaat, kuin asuisi ilmaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Ai että sinun pitäisi kerryttää miehesi omaisuutta maksamalla hänen lainaansa? Ne on juuri tuollaisia lompakkoloisia. Mies ei varmasti muistaisi maksaa edes veroja vuokrastasi.
Ai miehenn pitäisi maksaa AP:n asuminen, niin että AP saa kasvattaa vaikka sijoitussalkkuaan kun ei tarvitse vuokraa maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Minun silloinen miesystävä, nykyinen aviomies pyysi minua muuttamaan omistamaansa asuntoon. Minä opiskelin silloin ja sanoin, etten pysty osallistumaan mihinkään kuluihin. Ei tarvinnut.
Avioliitto on taloudellinen sopimus. Tuo yhteenmuutto oli rakkautta ja siinä ei kumpikaan hakenut taloudellista etua. Jos olisin ollut rahan perässä, mies olisi sen äkkiä huomannut
Totta tosiaan, minäkin muutin miehen asuntoon, kun naimisiin mentiin. Eipä ole tullut mieleen, että pitäisi alkaa maksaa siitä puolikasta. Perinyt oli, eli ei hänkään siitä mitään maksanut. Mut pitäisköhän nyt sit alkaa maksaa...vuokraa tai jotain...kaksi lastamme jo maailmalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan helvetin tyhmää porukkaa täällä. Mieluummin maksetaan kallista vuokraa kuin pientä korvausta kumppanille.
Vuokralla asuessasi sinulla on vuokrasopimus ja vuokralaisen oikeudet. Kuten monesti ketjussa on kerrottu.
Paljon vapaampaa asua kumppanin kanssa. Vuokrakämpässä kaikki oli niin tarkkaa ja ei saanut mitään tehdä pinnoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun silloinen miesystävä, nykyinen aviomies pyysi minua muuttamaan omistamaansa asuntoon. Minä opiskelin silloin ja sanoin, etten pysty osallistumaan mihinkään kuluihin. Ei tarvinnut.
Avioliitto on taloudellinen sopimus. Tuo yhteenmuutto oli rakkautta ja siinä ei kumpikaan hakenut taloudellista etua. Jos olisin ollut rahan perässä, mies olisi sen äkkiä huomannut
Totta tosiaan, minäkin muutin miehen asuntoon, kun naimisiin mentiin. Eipä ole tullut mieleen, että pitäisi alkaa maksaa siitä puolikasta. Perinyt oli, eli ei hänkään siitä mitään maksanut. Mut pitäisköhän nyt sit alkaa maksaa...vuokraa tai jotain...kaksi lastamme jo maailmalla...
Kuka teillä maksaa remontit?
Alue: Aihe vapaa
Kai sitä voisi periaatteessa laittaa hinnan intiimiajallekin. Ja miksei siivous-, pesula- ja keittiöpalvelullekin. Puhumattakaan assarina ja terapeuttina toimimiseen kuuluvista korvauksista. Kyllähän siinä kroppa ja hermot kuluu.