Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä on alkanut vänistä että juoksevien kulujen lisäksi minun pitäisi maksaa hänen omistusasunnostaan vuokraa koska "asunto kuluu"
12.07.2026 |
Halusi siis itse että muutan tänne tai oli ainakin hyvin innoissaan asiasta. Hänhän hyötyy itsekin kun maksan puolet lämmityskuluista, jätemaksuista, vakuutuksista jne. En oikein osta tätä puhetta normaalin kulumisen hyvittämisestä parin vuoden asumisen takia. Eri asia olisi jos meinaisin asua täällä vuosikymmeniä, mutta aikomus on ostaa oma joko yksin tai yhdessä. Alkaa vähän tuntua, että yksin.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Miten kehtaat asua maksamalla vain juoksevia kuluja? Tietysti maksat parisataa siihen päälle.
Tämä. Ei tarvitse maksaa 1000€ laina erästä puolia, mutta esim 300€. Todellakin on aiheuttakin ottaa puheeksi jos toinen ilmatteeksi kuvittelee majoittuvansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän keskustelun vallitsevalla logiikalla totean että olisi ihan ok ehdottaa seurustelukumpppanille että muutan hänen kämppäänsä (vuokra) mutta en maksa vuokrasta mitään. Kuluihin voin osallistua (puoliksi), mutta asumisesta en maksa. Enhän minä ole päässyt edes vaikuttamaan kämpän valinnassa mihinkään mutta rakkauden vuoksi voin siihen alistua asumaan mutta en maksa mitään :) REILUAKO????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olen väärä vastaamaan, koska miehen ei todellakaan kuulu maksaa vuokraa minulle. Ei asumiskulujakaan, olen siis se jonka mies maksoi remontin, mutta minä maksan mm. kaikki sähkö-, vesi- jne maksut.
Minä en myisi talostani puolikasta miehelle, koska tämä on lapsuudenkotini, joka on ollut myös äitini ja isoäitini lapsuudenkoti. Kun minusta aika jättää, tämä jää lapsilleni.
Kyse ei siis ole rahasta, vaan paljon tärkeämmästä.
Itse en muuttaisi tällaisessa tapauksessa yhteen, koska epäilisin ettei asunto ole koskaan oikeasti kotini. Siis, ettei olisi juuri sanavaltaa sisustukseen tai muuhun asumisviihtyvyyteen vaikuttavaan.
Mieheni ei onneksi tällaista tarvinnut pelätä 😊 Ihan yhteinen koti on, tietenkin, ja yhdessä tehdään ratkaisut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mieskaveri joka kertoi että ei halua asua yhdessä rakastamansa tyttöystävän kanssa koska tällä naisella ei ollut varaa maksaa puolet kaikesta.hän oli päättänyt jo nuorena että 50/50 on ainoa mahdollisuus hänen kanssaan. Niinpä nainen jatkoi asumistaan kimppakämpässä ja mies valitteli minulle kuinka haluaisi asua yhdessä tämän naisen kanssa mutta kun ei voi. Kun kysyin että jos oikeasti rakastat häntäniin etkö silti voi hyväksyä että maksaa kykyjensä mukaan niin saat hänet elämääsi enemmän, vastaus oli ei. Meni muutama vuosi ja hän salaa valmisteli asuntoa siihen että nainen sittenkin sinne voisi muuttaa. En tiedä miten asian hänelle esitti, mutta sen keskustelun jälkeen nainen dumppasi hänet. Vuokra-asunnosta kyse, jossa edelleen asuu yksin ja sinkkuna tosin hetkeksi otti ali-vuokralaisen. Ilmeisesti tämänkin asian ihmiset näkee niin erilailla että parempi etsiä samanhenkinen ja tosiaan varautua molempien siihen että jos tulee tiukka hetki, ei voi luottaa partnerin auttavan.
Haluaisin kuulla, että miten valmisteli asuntoa, jos tuli jätetyksi heti tästä kertoessaan?
En tiedä muuta kun että toisesta makkarista johon oli kertynyt kaikenlaista tavaraa alkoi myydä niitä pois tai heitti menemään ja teki tilaa naisen kamoille. Ja muualtakin asunnosta, sillä oli kaikenmaailman härveleitä ja instrumentteja kasoittain joita ei edes käyttänyt. Eli vähän niinkuin siisti sitä kivemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?