Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä on alkanut vänistä että juoksevien kulujen lisäksi minun pitäisi maksaa hänen omistusasunnostaan vuokraa koska "asunto kuluu"
12.07.2026 |
Halusi siis itse että muutan tänne tai oli ainakin hyvin innoissaan asiasta. Hänhän hyötyy itsekin kun maksan puolet lämmityskuluista, jätemaksuista, vakuutuksista jne. En oikein osta tätä puhetta normaalin kulumisen hyvittämisestä parin vuoden asumisen takia. Eri asia olisi jos meinaisin asua täällä vuosikymmeniä, mutta aikomus on ostaa oma joko yksin tai yhdessä. Alkaa vähän tuntua, että yksin.
Kommentit (681)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
Avovaimohan se tuossakin casessa on se persaukinen lokki joka asuu puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa.
Niin kun mies ei suostu ostamaan yhteistä asuntoa vaan haluaa itse olla ainoa osapuoli, joka omistaa. Ap kirjoitti että haluaisi joko ostaa oman tai sitten miehen kanssa yhdessä yhteisen. Eli ap ei niinkään ole lokki, vaan mies yrittää pitää hänet taloudellisesti huonommassa asemassa.
Miten tuo on mahdollista, jos ap:llä on varaa ostaa asunto? Ap voi nyt maksaa vaikka 150 euroa korvausta kulujen lisäksi. Halvalla lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
Avovaimohan se tuossakin casessa on se persaukinen lokki joka asuu puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa.
Niin kun mies ei suostu ostamaan yhteistä asuntoa vaan haluaa itse olla ainoa osapuoli, joka omistaa. Ap kirjoitti että haluaisi joko ostaa oman tai sitten miehen kanssa yhdessä yhteisen. Eli ap ei niinkään ole lokki, vaan mies yrittää pitää hänet taloudellisesti huonommassa asemassa.
Miten tuo on mahdollista, jos ap:llä on varaa ostaa asunto? Ap voi nyt maksaa vaikka 150 euroa korvausta kulujen lisäksi. Halvalla lähtee.
Kyllä! Varmasti ap saisi mielellään maksaa avomiehelleen runsaasti "korvauksia kulujen lisäksi."😚🎵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
No nyt se asia menee täysin päinvastoin. Naisen pitäisi saada elää ilmatteeksi miehen asunnossa siksi että ei omista sitä. Ei ole sekään reilua
Niin kun mies kieltäytyy ostamasta yhteistä vaan haluaa naisen olevan vuokralaisena hänellä. Onko tämä sitten reilua? Ap kertoi että ajatus oli ollut ostaa yhteinen, mutta mies haluaa mieluummin kerätä itselleen vuokratuloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
No nyt se asia menee täysin päinvastoin. Naisen pitäisi saada elää ilmatteeksi miehen asunnossa siksi että ei omista sitä. Ei ole sekään reilua
Niin kun mies kieltäytyy ostamasta yhteistä vaan haluaa naisen olevan vuokralaisena hänellä. Onko tämä sitten reilua? Ap kertoi että ajatus oli ollut ostaa yhteinen, mutta mies haluaa mieluummin kerätä itselleen vuokratuloja.
Oma avomies = vuokraisäntä. Kuulostaakin vitsiltä. Nainen maksaa että saa seukata tämän saidan kultakimpameen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
Vuokranantaja määrittää itse, millä hinnalla kohdetta vuokraa.
En minä tuota enempää maksaisikaan, jos olisi kaikki tilat yhteistilaa vuokranantajan kanssa, eikä minulle määritettyä omaa asumistilaa keittiöineen ja kylpyhuoneineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihme ettei naiset saa kasaan varallisuutta kun ymmärrys talousasioista on tuota tasoa. Ne juoksevat kulut kun ovat pienet siitä syystä, että mies on sitonut melkoisen määrän pääomaa kiinni omistusasuntoon. Vaihtoehtoisesti mies voisi kässätä asunnon ja sijoittaa vapautuneet rahat vaikka osakemarkkinaan. Tosin AP alkaisi varmaan tuolloinkin vänisemään, että puolet osakesalkun tuotosta kuuluu hänelle jonkun ihmeellisen naisen logiikan perusteella.
Ap:han kertoi aloitusviestissä, että hänellä oli ajatuksena joko ostaa yhteinen asunto tai sitten kokonaan oma. Nythän vaikuttaa siltä, että mies nimenomaan ei halua ap:n omistavan mitään vaan maksavan itselleen vuokraa. Onko se sitten hyvä vaihtoehto ja jos, niin kenen kannalta? Ai niin joo, miehen kannalta tietysti hyvä diili! Saa vuokratuloja. Ap on kyllästynyt miehen vaatimukseen ja suunnittelee oman asunnon ostamista, mitä lämpimästi hänelle suosittelenkin.
Oletetaan sitten, että AP ostaa itse sen asunnon, mies myy omansa ja sijoittaa rahat, muuttaa APn luokse ja maksaa asumisestaan ainoastaan puolet hoitovastikkeesta. AP ei tietty tuossa tilanteessa vänisisi pätkän vertaa kun mies nostelisi osinkoja 2000 euroa per kk nettona saatuaan asuntonsa myynnistä puoli miltsiä ja sijoitettuaan rahat hyviin osinkoa maksaviin yhtiöihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
No ei ole todellakaan mitään! Maksaisin muita kuluja tuolla hintaa. Missä ihmeessä saa asua satasella tai parilla? Ettekö tajua kuinka halpaa asumista tuo on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei ap:n miehelle kelpaa se, että asuntoon tehdään itse pintaremontti, johon kumpikin osallistuu tekemällä työtä ja maksamalla yhdessä materiaalit? Minulle tuo olisi ihan käypä ratkaisu.
Tuota noin, jos minä olisin asunnon omistaja, teettäisin kyllä mieluummin sen pintaremontin ammattilaisella. Jos siis tässä oli kyse siitä asunnon arvon vaalimisesta, tai yleensä asunnon kunnosta. Mutta sinänsä itselleni kumppani olisi tärkeämpi ja arvokkaampi kuin asunnon arvo, joten en kuvatunlaiseen ristiriitatilanteeseen joutuisikaan, koska asuisin ihan hyvillä mielin kumppanin kanssa eikä tulisi mieleenikään alkaa pyytää häneltä vuokraa.
Tapetointi ja maalaaminen onnistuu jokaiselta, joka ei ole käsistään tumpelo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
No ei ole todellakaan mitään! Maksaisin muita kuluja tuolla hintaa. Missä ihmeessä saa asua satasella tai parilla? Ettekö tajua kuinka halpaa asumista tuo on?
Tuohon päälle tulee vielä puolet kaikista muista asumisen kuluista. Nekin on yhteensä enemmän kuin muutama kymppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
No ei ole todellakaan mitään! Maksaisin muita kuluja tuolla hintaa. Missä ihmeessä saa asua satasella tai parilla? Ettekö tajua kuinka halpaa asumista tuo on?
Tuohon päälle tulee vielä puolet kaikista muista asumisen kuluista. Nekin on yhteensä enemmän kuin muutama kymppi.
Edelleen halpaa asumista. Vuokrakämpässä maksat kalliin vuokran ja lisäksi kulut päälle. Mieluummin maksan 200 euroa ja kulut kuin 800 euroa ja kulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Eli vuokraa pitäisi maksaa, mutta et saisi vuokrasopimusta? Tarkoittaa silloin sitä, että jos mies kyllästyy, niin joku päivä, kun tulet töistä, sun tavarat on ulkona, ja sinulla pääsy kämppään estetty?
Ihan samalla tavalla, kun maksetaan puolet kuluista ja yhtiövastikkeesta, niin ihan samalla tavalla pitää ajatella sen toisen asuntoon muuttajan oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
No ei ole todellakaan mitään! Maksaisin muita kuluja tuolla hintaa. Missä ihmeessä saa asua satasella tai parilla? Ettekö tajua kuinka halpaa asumista tuo on?
Tuohon päälle tulee vielä puolet kaikista muista asumisen kuluista. Nekin on yhteensä enemmän kuin muutama kymppi.
Edelleen halpaa asumista. Vuokrakämpässä maksat kalliin vuokran ja lisäksi kulut päälle. Mieluummin maksan 200 euroa ja kulut kuin 800 euroa ja kulut.
Iso osa kuluista kuuluu jo vuokraan. Lisäksi yksin asuessa niihin voi vaikuttaa, yhdessä asuessa ei.
Osta puhetta? Paljon puhe maksaa nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Eli vuokraa pitäisi maksaa, mutta et saisi vuokrasopimusta? Tarkoittaa silloin sitä, että jos mies kyllästyy, niin joku päivä, kun tulet töistä, sun tavarat on ulkona, ja sinulla pääsy kämppään estetty?
Ihan samalla tavalla, kun maksetaan puolet kuluista ja yhtiövastikkeesta, niin ihan samalla tavalla pitää ajatella sen toisen asuntoon muuttajan oikeuksia.
Jos on kirjoilla asunnosta, ei sieltä heitetä pihalle noin vain. Aikaa on muuttaa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin pois. Nuukaa miestä pahempi on vain ahne ja nuuka mies.
Nuukaa naista pahempi on vain lokkeileva, ahne nainen.
Mies tuossa jutussa lokkeilee, miehille tyypillisellä tavalla. Nylkee kaikki avovaimon rahat kartuttaakseen omaa omaisuuttaan. Naiselle kuuluu vain laskut, ja lopulta vaimon ulosheitto täysin tyhjätaskuna, vuosien hyväksikäytön jälkeen. Eli se tavallinen tarina, kun erotaan avoliitosta.
Avovaimohan se tuossakin casessa on se persaukinen lokki joka asuu puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa.
Niin kun mies ei suostu ostamaan yhteistä asuntoa vaan haluaa itse olla ainoa osapuoli, joka omistaa. Ap kirjoitti että haluaisi joko ostaa oman tai sitten miehen kanssa yhdessä yhteisen. Eli ap ei niinkään ole lokki, vaan mies yrittää pitää hänet taloudellisesti huonommassa asemassa.
Tuo on 🚩, en jatkaisi suhdetta ko miehen kanssa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä kuuluu maksaa vuokraa kumppanille. Olisitteko itse halukkaita myymään seurustelukumppanille puolet omistastanne talosta tai asunnosta? Ai ette olisi, niin arvelinkin. Valtaosa haluaa pitää omaisuutensa itsellään. Jännästi kyllä sitten halutaan, että kumppani maksaa vuokraa, vaikka myyntiin ei suostuttaisi. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Olisitteko te halukkaita/kykeneviä ostamaan? Itse myin omistusasunnostani osuuden kumppanilleni, minulle merkkaa reiluus (ja rakkaus) enemmän kuin raha ja omaisuus. Mutta perustelkaa minulle miten on ok maksaa 800€ vuokraa tuntemattomalle asumisesta muttei esim 150€/kk kumppanille? Ette te muutenkaan missään asuisi ilmaiseksi tai mikä oletus on että se olisi edes vaihtoehto ylipäätään?
Kun asun oikeasti vuokralla, niin minulla on lainmukainen vuokrasopimus, joka tuo asumiseeni turvaa.
Päätän itse sisustuksista, ja isolla vuokra-asunto -yhtiöltä vuokratussa asunnossa kun on, niin asuminen ei yhtäkkiä joku päivä pääty.
En muuttaisi kenenkään nurkkiin ilman, että nimeni on jossain lainmukaisessa sopimuksessa. Eli jos toinen haluaa muuttaa hänen asuntoonsa ja minun maksavan jotain vuokraa, niin sitten tehdään lainmukaiset vuokrasopimukset.
Jos vuokrahinta on liian kallis, niin sitten tietysti kilpailutan asumisen, ja muutan asuntoon jossa hinta-laatusuhde parhain.
Sinkkuhan saa valita miten asuu, tietenkin. Parisuhteestahan tuossa skenaariossasi ei ole kyse.
Niin, pointtina vähän se olikin, että jos aletaan muuttaa avoliittoa vuokrabisnekseksi, niin sitten ollaan vuokranantaja ja vuokralainen, ei avopari.
Satasen tai kahden korvaus ei ole mitään. En katsoisi vuokrasuhteeksi.
On se paljon rahaa miehelle pimeää tuloa. Tekee vuodessa jo 1200- 2400€ "ei mitään"
No ei ole todellakaan mitään! Maksaisin muita kuluja tuolla hintaa. Missä ihmeessä saa asua satasella tai parilla? Ettekö tajua kuinka halpaa asumista tuo on?
Vuokrasopimuksella kyllä, mutta ei missään nimessä pimeästi maksamalla mokomalle avomiehenretaleelle. Siinähän se avovaimo on ihan heitteillä ja turvaton, jos mistään ei ole sovittu virallisella paperilla. Vielä kun se vuokranantaja-avomies on niin saita ja ilkeä.
Niin kun mies ei suostu ostamaan yhteistä asuntoa vaan haluaa itse olla ainoa osapuoli, joka omistaa. Ap kirjoitti että haluaisi joko ostaa oman tai sitten miehen kanssa yhdessä yhteisen. Eli ap ei niinkään ole lokki, vaan mies yrittää pitää hänet taloudellisesti huonommassa asemassa.