Tuntuuko siltä että nykyhallitus on Suomen huonoin hallitus ikinä!

Tuntuu. Vaalimakkarat lentää mausteiden kera rinnuksille keväällä.

Kaikkia hallituksia sanotaan huonoiksi, vaikka jälkeenpäin saatetankin nähdä asia toisin.

Ei oo halllituksen vika ettei työttömät mene töihin.

Ei ainoastaan tunnu. Näkyy myös.

Kyllä tuntuu siltä.

- sitoutumaton.

Kansan mielestä meillä on aina ollut hirveän huonoja hallituksia. Siitä huolimatta olemme runsaassa sadassa vuodessa kehittyneet savupirttikansasta yhdeksi maailman parhaiten menestyneeksi maaksi useimmilla mittareilla mitattuna. Onkohan hallituksemme sittenkään olleet niin kovin huonoja?

Orpon hallituksen taloustavoitteet verrattuna nykytilanteeseen

1. Alijäämätavoite ei ole toteutumassa. Hallituksen tavoitteena oli painaa julkisen talouden alijäämä noin 1 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2027 mennessä. Valtiovarainministeriön ennusteessa alijäämä on kuitenkin edelleen noin 4,4–4,6 % BKT:stä. Alijäämä on siis yli nelinkertainen alkuperäiseen tavoitteeseen verrattuna.

2. Velka ei ole vakautunut. Hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen ja kääntää velkasuhteen laskuun. Nykyennusteiden mukaan julkinen velka ylittää vuonna 2026 noin 90 % BKT:stä ja lähestyy 99 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Velkasuhde jatkaa siis kasvuaan.

3. Työllisyystavoite on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä. Tällä hetkellä työllisiä on kuitenkin noin 32 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä noin 68 000 enemmän. Työttömiä on yhteensä noin 376 000 ja työttömyysasteen trendi on 10,8 %.

4. Työllisyysaste ei lähesty tavoitetta. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste. Nykyinen trendi on 75,2 %, joten tavoite on edelleen lähes viiden prosenttiyksikön päässä.

5. Kasvu on edelleen vaimeaa. BKT:n ennustetaan kasvavan vuonna 2026 noin 0,7–0,8 %. Talous on poistunut syvimmästä taantumasta, mutta kasvu on edelleen liian hidasta korjaamaan julkisen talouden ongelmia nopeasti.

6. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet. Vuoden aikana avoimien työpaikkojen määrä on laskenut noin 15 %, mikä kertoo työmarkkinoiden heikosta kysynnästä.

7. Kuluttajien luottamus on edelleen heikko. Luottamus on parantunut pahimmasta tilanteesta, mutta on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

8. Konkurssitaso on edelleen korkea. Yritysten konkurssien määrä on pysynyt korkeana, mikä kertoo siitä, että yrityskenttä on edelleen paineessa.

9. Sopeutustoimia on tehty paljon, mutta tulokset eivät vastaa tavoitteita. Hallitus on päättänyt miljardiluokan säästöistä ja veromuutoksista, mutta julkinen velka ja alijäämä kasvavat edelleen. Päätettyjen toimien euromäärä ei ole näkynyt vastaavana parannuksena julkisen talouden tunnusluvuissa.

Yhteenveto. Suomen talous osoittaa varovaisia elpymisen merkkejä, mutta hallituksen keskeiset taloustavoitteet eivät nykyisten lukujen perusteella ole toteutuneet. Velka kasvaa edelleen, alijäämä on selvästi tavoitetta suurempi, työttömyys on korkea ja työllisyyskehitys on ollut tavoiteltuun nähden päinvastainen.

Kyllä, Orpon hallitus on huonoin ikinä, ihan jo sen perusteella, että ei saavuta mitään itse asettamaansa taloudellista tavoitetta. 

Kansaa kusetettiin oikein huolella, kun sanottiin, että laitetaan Suomen talous kuntoon ja velaksi eläminen loppuu.