Tiesittekö että oikeanlainen syöminen päivässä tarkoittaa pieniä aterioita pitkin päivää. Jos syö kerralla, verensokerit nousee ja väsyttää

Vierailija kirjoitti:

Jos verensokeri eli glukoosi heittelee, vika on silloin säätelyjärjelmeässä. Ei ihmiset ole evoluutiossa ikinä syöneet koko ajan. Kroppa osaa tuottaa verensokeria varastoistaan jos sitä ei saa ravinnosta. Mielestäni tämä "syö jatkuvasti" tulee puhtaasti ruokateollisuudesta. On tarvittu joitakin maksettuja tutkimuksia asian todistamiseen. Hieman sama kuin 1960-luvun veden juontisuositukset. Nekin ovat puhtaasti mainosta ilman minkäänlaista tieteellistä konsensusta ja silti monet edelleen siihen lankeavat.

Samoin kuin tuo "Aamiainen on päivän tärkein ateria"-länkytys. Murotehtaan mainoslause, jota sitten totena toitotetaan jopa ravitsemusterapeuttien suulla.

Annoskoot ja liikunta on se mikä pitää painoa kurissa. Ihmettelen miten nykyään naisetkin vetävät ihan jäätäviä annoksia ruokaa. Tekevät istumatyötä, ei juurikaan liikuta ja silti syödään kuin oltaisiin jotain kaksi kertaa päivässä treenaavia urheilijoita.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvaa napostelua kaikki neuvoo välttämään. Just yks somettaja kertoi miten kaurapuuro nosti verensokerit yli 8 mutta liha+kasvis aamupala ei nostanut yhtään. Ja jälkimmäisellä nälkä pysyy hyvin pois kun taas puuron jälkeen on nälkä jo ennen lounasaikaa. Olen tämän itsekin käytännössä huomannut. 

Huh, minulla ei nosta edes sokeriherkut yli kuuden.

Vierailija kirjoitti:

Annoskoot ja liikunta on se mikä pitää painoa kurissa. Ihmettelen miten nykyään naisetkin vetävät ihan jäätäviä annoksia ruokaa. Tekevät istumatyötä, ei juurikaan liikuta ja silti syödään kuin oltaisiin jotain kaksi kertaa päivässä treenaavia urheilijoita.

Liikasyönti on puhtaasti säätelyjärjestelmän ongelma sekin. Siksi nämä GLP-1, IPE:t ym. kohdistuvatkin suolistobakteereihin ja niiden tuottamiin hormoneihin/peptideihin, jotka ohjaavat aivojen kylläisyyskeskusta. Jännästi myös lihavuusleikkauksessa poistuu ne osat, jotka ovat vatsalaukussa rikki ja nämä leptiinit, greliinit sun muut alkavatkin toimia. Keskeisin kysymys on mikä on ihmisten säätelyjärjestelmän rikkonut? Syöminen kun ei ole varsinaisesti tietoista toiminaa, tai jos on, se kertonee enemmän mielenterveyden ongelmista.

Näistä keskusteluista huomaa hyvin suomalaisen tavan suhtautua ruokaan: se on polttoainetta jota tankataan yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Aika kaukana ollaan perhe-, suku- tai ystäväaterioista, joissa syödään kaikki samaan aikaan ja varsin samaa ruokaa. En sano kumpi on parempi, mutta minusta on aika kiinnostavat erot.

Ennen söin ohjeiden mukaan 5xpäivässä pieniä aterioita ja voin huonosti.

Nykyään syön aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Ateriakoot suunnilleen samat vain välipalat jätin pois. Ei tule hypoja, ei nälkäkiukkia eikä heikota. Vok. erinomaisesti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annoskoot ja liikunta on se mikä pitää painoa kurissa. Ihmettelen miten nykyään naisetkin vetävät ihan jäätäviä annoksia ruokaa. Tekevät istumatyötä, ei juurikaan liikuta ja silti syödään kuin oltaisiin jotain kaksi kertaa päivässä treenaavia urheilijoita.

Liikasyönti on puhtaasti säätelyjärjestelmän ongelma sekin. Siksi nämä GLP-1, IPE:t ym. kohdistuvatkin suolistobakteereihin ja niiden tuottamiin hormoneihin/peptideihin, jotka ohjaavat aivojen kylläisyyskeskusta. Jännästi myös lihavuusleikkauksessa poistuu ne osat, jotka ovat vatsalaukussa rikki ja nämä leptiinit, greliinit sun muut alkavatkin toimia. Keskeisin kysymys on mikä on ihmisten säätelyjärjestelmän rikkonut? Syöminen kun ei ole varsinaisesti tietoista toiminaa, tai jos on, se kertonee enemmän mielenterveyden ongelmista.

Vääränlainen ravinto rikkoo systeemit.  Mielenterveys ei siihen vaikuta, mutta se huono ruoka vaikuttaa myös mielenterveyteen, toimiihan aivotkin sillä ruualla, mitä suuhunsa lappaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annoskoot ja liikunta on se mikä pitää painoa kurissa. Ihmettelen miten nykyään naisetkin vetävät ihan jäätäviä annoksia ruokaa. Tekevät istumatyötä, ei juurikaan liikuta ja silti syödään kuin oltaisiin jotain kaksi kertaa päivässä treenaavia urheilijoita.

Liikasyönti on puhtaasti säätelyjärjestelmän ongelma sekin. Siksi nämä GLP-1, IPE:t ym. kohdistuvatkin suolistobakteereihin ja niiden tuottamiin hormoneihin/peptideihin, jotka ohjaavat aivojen kylläisyyskeskusta. Jännästi myös lihavuusleikkauksessa poistuu ne osat, jotka ovat vatsalaukussa rikki ja nämä leptiinit, greliinit sun muut alkavatkin toimia. Keskeisin kysymys on mikä on ihmisten säätelyjärjestelmän rikkonut? Syöminen kun ei ole varsinaisesti tietoista toiminaa, tai jos on, se kertonee enemmän mielenterveyden ongelmista.

Vääränlainen ravinto rikkoo systeemit.  Mielenterveys ei siihen vaikuta, mutta se huono ruoka vaikuttaa myös mielenterveyteen, toimiihan aivotkin sillä ruualla, mitä suuhunsa lappaa.

Voi olla osatekijä. Esimerkiksi teollisuusentsyymit (tuotetaan GMO:lla), lisäaineet ym. voivat olla syitä. Periaatteessa yksi antibioottikuuri voi tuhota suoliston mikrobiomin ja jos äiti on käyttänyt antibiootteja, lapsi saa automaattisesti kapeamman mikrobiston (tästä useita dokumentteja). On myös paljon muita lääkkeitä, jotka lihottavat, kuten ketiapiini, joka aiheuttaa diabetestä ym. Sinänsä hassua, että ICD66.1 eli lääkeaineen aiheuttama lihavuus ei käytetä, vaikka juuri se antaisi enemmän lääkkeiden aiheuttamasta lihavuudesta osana obesogenetiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen söin ohjeiden mukaan 5xpäivässä pieniä aterioita ja voin huonosti.

Nykyään syön aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Ateriakoot suunnilleen samat vain välipalat jätin pois. Ei tule hypoja, ei nälkäkiukkia eikä heikota. Vok. erinomaisesti

Jokainen voi syödä miten haluaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Myös mahdollinen sairaus vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Näistä keskusteluista huomaa hyvin suomalaisen tavan suhtautua ruokaan: se on polttoainetta jota tankataan yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Aika kaukana ollaan perhe-, suku- tai ystäväaterioista, joissa syödään kaikki samaan aikaan ja varsin samaa ruokaa. En sano kumpi on parempi, mutta minusta on aika kiinnostavat erot.

Erinomainen näkökulma. Rantaruotsalaiset ovat konservatiivisia, syövät yhdessä ja perinteisesti. He ovat myös terveempiä monella tapaa. Osa eroista tulee historiasta. Esimerkiksi sotiminen näkyy usean sukupolven jälkeenkin. Tästä hyvä tutkimus Hollannin nälkätalvi, jossa nälkäiset äidit synnyttivät lapsia, jotka lihovat, joilla mielenterveysongelmia jne. (epigeneettinen ohjelmointi).

Kiitos tästä aloituksesta, sait helvetisti alapeukkua, minulta yläpeukun, koska toimin juurikin noin ja voin todella hyvin, toiset näköjäs eivät. Pienet annokset pitkin päivää pitää mielen virkeenä ja muutenkin toimintakyky on hyvä. Pieni ateria silloin tällöin on kuin piristysruiske, kauheet annokset ja ähky, ketä helvettiä sellainen elämäntapa palvelee, idiootteja varmaan.

Aamupala ja kaksi ateriaa on luonnollinen hyvä rytmi syödä. Kovat jätkät syö lounaan ja päivällisen, eikä mitään muuta. Jatkuvasti mussuttaminen on kehopositiivisten oikeutus syödä 6000kcal päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Aamupala ja kaksi ateriaa on luonnollinen hyvä rytmi syödä. Kovat jätkät syö lounaan ja päivällisen, eikä mitään muuta. Jatkuvasti mussuttaminen on kehopositiivisten oikeutus syödä 6000kcal päivässä.

Voitko listata eläinkunnasta joitakin esimerkkejä jotka syövät mainitsemallasi tavalla? Linnut syövät kyllä jatkuvasti, mutta myös kuluttavat syömänsä energia. Olisiko jokin apinalaji? Kiitos tiedosta etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole totta. Jos syöt aterialla niin vähän, että nälkä ei lähde, tulee ahmittua epäterveellistä ruokaa vähän päästä. Loppujen lopuksi tulee syötyä enemmän ja lihot sen seurauksena.

Vatsa ja elimistö tottuvat muutamassa viikossa pienempiin annoskokoihin ja kylläinen olo tulee vähemmästäkin kerralla syömisestä. Tällainen pienien aterioiden syöminen myös auttaa painon pudotuksessa, painon hallinnassa ja veren sokerin hallinnassa mikä viimeksi mainittu on tärkeää ainakin 2-tyypin diabeetikoille. 1-tyypin diabeetikoilla on omat ohjeensa ruokarytmin ja annoskokojen suhteen.

Jos syö koko ajan, niin silloinhan ne insuliinit on koko ajan tapissa. Eihän ne edes ehdi laskea, kun taas niitä nostetaan syömällä.

Insuliini on se, mikä lihottaa. Mitä pidemmän pätkän oot syömättä, insuliinitaso laskee ja keho pääsee ns. lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole totta. Jos syöt aterialla niin vähän, että nälkä ei lähde, tulee ahmittua epäterveellistä ruokaa vähän päästä. Loppujen lopuksi tulee syötyä enemmän ja lihot sen seurauksena.

Vatsa ja elimistö tottuvat muutamassa viikossa pienempiin annoskokoihin ja kylläinen olo tulee vähemmästäkin kerralla syömisestä. Tällainen pienien aterioiden syöminen myös auttaa painon pudotuksessa, painon hallinnassa ja veren sokerin hallinnassa mikä viimeksi mainittu on tärkeää ainakin 2-tyypin diabeetikoille. 1-tyypin diabeetikoilla on omat ohjeensa ruokarytmin ja annoskokojen suhteen.

Tässä oli hyvä ohje: jos säätelyjärjestlmä on rikki, kuten diabeteksessä, silloin tuo ohje on pätevä. Terveille lihaville ei välttämättä ole kovinkaan järkevä ohje, koska sillä tulee opettaneeksi elimistölle sen, että energiaa on koko ajan saatavilla eikä tarvitse käyttää vararavintoa (eli sitä läskiä).

- Eri

Mitä ap. tarkoittaa? Kuinka monta kertaa päivässä? Mitä syödä? Laita esimerkki yhden päivän syömisistä.

Olen tehnyt + 30 v työpäivää klo 9-20 arkisin ja lauantaina 9-18. Syön työpäivän aikana jogurtin, banaanin joskus voileivän. Jos söisin jotain muuta niin meinaan nukahtaa alkaa hirveästi väsyttämään. Syön illalla ennen nukkumaanmenoa ison aterian. Aamupalaa en syö koskaan. 
Viimeksi testeissä kaikki arvot ok, terveys hyvä, ei lääkityksiä.

N52

Vierailija kirjoitti:

Ei ole totta. Jos syöt aterialla niin vähän, että nälkä ei lähde, tulee ahmittua epäterveellistä ruokaa vähän päästä. Loppujen lopuksi tulee syötyä enemmän ja lihot sen seurauksena.

Taas tekosyy napostelulle. Syön 6 ateriaa päivässä ja bmi on alle 20. Toki nuo ateriani ovat pieniä ja  olisivat vain pikku alkupaloja lihavalle. Nälkäinen en ole vaan nuo sopivat minulle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos tästä aloituksesta, sait helvetisti alapeukkua, minulta yläpeukun, koska toimin juurikin noin ja voin todella hyvin, toiset näköjäs eivät. Pienet annokset pitkin päivää pitää mielen virkeenä ja muutenkin toimintakyky on hyvä. Pieni ateria silloin tällöin on kuin piristysruiske, kauheet annokset ja ähky, ketä helvettiä sellainen elämäntapa palvelee, idiootteja varmaan.

Ähky ja ylensyönti ei ole pitkin päivää syömisen vaihtoehto.