Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sinä joka et nauti työstäsi, mikä on syysi olla vaihtamatta työpaikkaa tai alaa?
09.07.2026 |
Tämä kysymys nousi tuosta Helena Petäistön kuolemauutisketjusta. Joku kommentoi, että Helena sai sentään tehdä työtä mistä nautti, ja se on paljon. Kyllä joo, mutta ei Helena ilmaiseksi asemaansa päässyt. Hänellä oli korkea työmoraali, jäätävä yleissivistys ja tietysti loistava ranskan kielen taito.
Eli sinä, joka et viihdy työssäsi, mikä estää sinua muuttamasta tilannetta? Opiskelitko väärää alaa, ja nyt uskot olevasi liian vanha koulun penkille uudelleen? Onko taloudellisia esteitä? Uskalluksen puutetta vai kenties pelko siitä, että vaihtamalla ei parane tai et löydä uutta työtä? Kerro!
Kommentit (113)
En tiedä mihin sitten vaihtaisin. Periaatteessa mulla on unelmatyö, paras mitä alallani voi saada, omalla mittarillani. Mutta vuosia jatkunut liian kiivastahtinen työ ja liian lavea työnkuva on uuvuttanut minut ja joudun jo syömään mielialalääkkeitä. Palkka on hyvä ja vastaava työ muualla olisi ihan yhtä uuvuttava, mutta palkka luultavasti laskisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi huomenna työhaastattelu eri alalle mutta pelkään soittaa pomolleni ja saikuttaa (vapaata olisi pitänyt anoa monta viikkoa etukäteen ja kutsu tuli vasta tällä viikolla).
Kyllä minä saikuttaisin. Kerran se vain kirpaisee ja voi muuttaa elämäsi.
Saikutin! Sain kutsun seuraavalle kierrokselle tiistaille. Jatkanko saikkua?
Jos pystyt niin sama saikku on vähemmän epäilyttävää kuin monta yhden päivän saikkua.
5 päivän sairaus? Mikä kestää 5pv?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi huomenna työhaastattelu eri alalle mutta pelkään soittaa pomolleni ja saikuttaa (vapaata olisi pitänyt anoa monta viikkoa etukäteen ja kutsu tuli vasta tällä viikolla).
Kyllä minä saikuttaisin. Kerran se vain kirpaisee ja voi muuttaa elämäsi.
Saikutin! Sain kutsun seuraavalle kierrokselle tiistaille. Jatkanko saikkua?
Jos pystyt niin sama saikku on vähemmän epäilyttävää kuin monta yhden päivän saikkua.
5 päivän sairaus? Mikä kestää 5pv?
Aika monikin vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon liian vanha vaihtamaan alaa, ja oli työ mikä tahansa, niin huonoja puolia on aina. Niin kuin se, että pitää tehdä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäänlainen työ ei ole minua koskaan kiinnostanut, mutta olen puolivahingossa ajautunut alani huipuksi. Ajatus siitä, että opiskelisin ja aloittaisin uudella alalla, joka todennäköisesti kiinnostaa kuin kilo paskaa ja vielä murto-osalla nykyisestä palkastani, etoo. Parempi kärsiä vielä muutama vuosi ja jäädä sitten elämään koroilla.
Minun syyni on, että jään eläkkeelle puolen vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt 2,5 vuotta opiskellut uutta alaa vanhan työn ohessa, mutta en voi olla varma työpaikan löytymisestä uudelta alalta. Työmarkkinatilanne on heikentynyt sillä aikaa ja ikäkin lähenee 50:tä. En kadu, mutta jos työpaikkaa ei löydy niin sitten tämä on ollut kallis harrastus.
En ole tullut valituksi toisaalle. Pakko jaksaa nykyisessä työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mihin sitten vaihtaisin. Periaatteessa mulla on unelmatyö, paras mitä alallani voi saada, omalla mittarillani. Mutta vuosia jatkunut liian kiivastahtinen työ ja liian lavea työnkuva on uuvuttanut minut ja joudun jo syömään mielialalääkkeitä. Palkka on hyvä ja vastaava työ muualla olisi ihan yhtä uuvuttava, mutta palkka luultavasti laskisi.
Oletko koskaan ajatellut, että syöt lääkkeitä kyetäksesi tekemään työtäsi. Onko siinä mitään järkeä? Jos olisi erilainen työ, niin et tarvitsisi lääkkeitä. Lääkkeet aina kuluttavat elimistöä.
Hyvä palkka & pitkät lomat & en jaksa opiskella enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskas tilanne henkilökohtaisessa elämässä. Nyt ei pysty ottamaan mitään extra projekteja, kuten työnhakua, joka vie tosi paljon aikaa ja energiaa.
Tekis mieli vaihtaa alaa, mutta kun ei täällä maalla oikein muuta ole kuin lomittajan hommia.
Työssä hajoo kroppa ja pää.
Jotenkin päädyn aina hoitoalalle vaikka olen kokeillut muutakin. Nyt vain uuvuttaa niin että kuvittelen minkä tahansa muun olevan kevyempää kuin dementikoiden kanssa työskentelyn. Olenko väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mihin sitten vaihtaisin. Periaatteessa mulla on unelmatyö, paras mitä alallani voi saada, omalla mittarillani. Mutta vuosia jatkunut liian kiivastahtinen työ ja liian lavea työnkuva on uuvuttanut minut ja joudun jo syömään mielialalääkkeitä. Palkka on hyvä ja vastaava työ muualla olisi ihan yhtä uuvuttava, mutta palkka luultavasti laskisi.
Oletko koskaan ajatellut, että syöt lääkkeitä kyetäksesi tekemään työtäsi. Onko siinä mitään järkeä? Jos olisi erilainen työ, niin et tarvitsisi lääkkeitä. Lääkkeet aina kuluttavat elimistöä.
Olen eri, mutta minä ainakin syön vahvoja kipulääkkeitä vain siksi, että pystyn tekemään töitä. Nyt olen ollut viikon lomalla, niin olen jo voinut puolittaa lääkemäärän, parissa viikossa pääsisin eroon kokonaan, muttei kannata, koska annosta ei voi sitten taas nostaa niin nopeasti, kuin työ vaatii. Pieni ylläpitoannos on sen vuoksi pidettävä. Ja kyse siis oikeasti vahvoista lääkkeistä, joiden uusimisessakin välillä haasteita.
Mutta ei sen vuoksi ole järkevää saikullekaan jäädä, että pystyy tekemään työtään vain lääkkeiden voimin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin päädyn aina hoitoalalle vaikka olen kokeillut muutakin. Nyt vain uuvuttaa niin että kuvittelen minkä tahansa muun olevan kevyempää kuin dementikoiden kanssa työskentelyn. Olenko väärässä?
Et ole.
En nauti työstäni, mutta en saa mistään muusta työpaikasta 3000e/kk tekemättä juuri mitään.
Alue: Aihe vapaa
Työpaikan vaihtamisen ja uuden opettelun (saatikka sitten kokonaan uuden alan) tuoman kuormituksen pelko sekä nykyisen hyvän työyhteisön menetys. Työstäni saama korvaus on mielestäni erittäin hyvä suhteessani kokemaani työn vaativuuteen, en tiedä pääsisinkö muualla vastaavaan. Eli suomeksi, saan helpohkosti rahaa. Työn ydin ei kuitenkaan tyydytä.