Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka et nauti työstäsi, mikä on syysi olla vaihtamatta työpaikkaa tai alaa?
09.07.2026 |
Tämä kysymys nousi tuosta Helena Petäistön kuolemauutisketjusta. Joku kommentoi, että Helena sai sentään tehdä työtä mistä nautti, ja se on paljon. Kyllä joo, mutta ei Helena ilmaiseksi asemaansa päässyt. Hänellä oli korkea työmoraali, jäätävä yleissivistys ja tietysti loistava ranskan kielen taito.
Eli sinä, joka et viihdy työssäsi, mikä estää sinua muuttamasta tilannetta? Opiskelitko väärää alaa, ja nyt uskot olevasi liian vanha koulun penkille uudelleen? Onko taloudellisia esteitä? Uskalluksen puutetta vai kenties pelko siitä, että vaihtamalla ei parane tai et löydä uutta työtä? Kerro!
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa yritystä myytyä. 20 vuotta olen ollut yrittäjä, ja nyt 5 vuotta olen yrittänyt myydä hyvin menestyvää bisnestä, mutta ostajille ei ole löytynyt rahoittajaa. Haluaisin tehdä jotain aivan muuta, mutta olen naimisissa yritykseni kanssa. Tosin avioliitosta pääsee nopeammin eroon kuin yrityksestä. Kroppa alkaa jo olla myös sitä mieltä että alaa pitäisi vaihtaa. Onneksi sentään tienaan hyvin, eikä taloudellista huolta ole kun joskus pääsen tästä eroon.
Mikset vain laita pillejä pussiin ja lopeta yritystäsi?
Ei tartte kahteen kertaan laittaa samaa kommenttia. Yksi riittää.
Mitä tarkoitat? Ko. kommentti näkyy täällä vain kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä palkka (melko hyvä eli 7500e), olen valtiolla
Okei, jos tuo on susta vain melko hyvä, niin mikä susta olisi hyvä palkka?
Minähän reippaana ja työhön tylsistyneenä opiskelin uuden ammatin vajaa nelikymppisenä, mutta vaikka uusi ala on sellainen jolla "aina riittää töitä", minä en ole päässyt minnekään. Teen nyt siis aivot homeessa vihaamaani työtä ja yritän kaikin keinoin päästä uuden alan työhön. Uusi ammatti on sellainen, jota oppii vaan työssä tekemällä, eli joku mooch itseopiskelu ei auta pskan vertaa.
Väsyttää.
Mul ei oo mittään syytä siihen, et olen vammainen nainen, eikä mulle ole oikeesti oikeaa työtä oikealla palkalla. En ole itse syyllinen vammaisuuteeni. Vai oletko nähnyt, että vammainen henkilö on oikeissa töissä oikealla palkalla ? Siis vakituisesti. Ja kunnon palkalla, ei vain joitakin euroja/päivä/tunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole työpaikkoja, yritäppä huviksesi vaihtaa työpaikkaa et pääse edes haastatteluun asti jos ei satu olemaan tuttu, sukulainen tms.
Tämäkin on niin puhki kulunut fraasi kuin vain voi. Itsellä loppui edellinen homma maaliskuun lopussa. Sen jälkeen pääsin ainakin neljään haastatteluun, ja yksi näistä toi vakituisen työpaikan. Rekryprosessi oli kaikkea muuta kuin nopea, koska kyseessä on hieman erityinen työpaikka.
Työtoverin puolesta voin kertoa: Koska olen tapoihini urautunut ihmisraunio, olen ollut samassa työpaikassa liian pitkään eikä minua vaadita muuttamaan työskentelytapojani. Voin siis lökäpöksyillä päivät lävitse tyhjä katse naamassa puhumatta kenellekään viikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyinen työ mahdollistaa mukavan elämän lähes millä tahansa paikkakunnalla sekä runsaasti vapaa-aikaa verrattuna moneen muuhun työhön. Tästä seuraa se, että voin vapaalla tehdä niitä asioita jotka tuovat iloa elämäään. Muun muassa opiskelen yliopistossa tutkinto-opiskelijana, vaikka ala on sellainen että en tiedä onko sillä mahdollista saada sellaista työpaikkaa jossa olisi kohtuullinen palkka ja muuttaa ei tarvitsisi.
Työ ei ole minulle elämä, vaan se on lähde joka mahdollistaa elämän.
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen työ mahdollistaa mukavan elämän lähes millä tahansa paikkakunnalla sekä runsaasti vapaa-aikaa verrattuna moneen muuhun työhön. Tästä seuraa se, että voin vapaalla tehdä niitä asioita jotka tuovat iloa elämäään. Muun muassa opiskelen yliopistossa tutkinto-opiskelijana, vaikka ala on sellainen että en tiedä onko sillä mahdollista saada sellaista työpaikkaa jossa olisi kohtuullinen palkka ja muuttaa ei tarvitsisi.
Työ ei ole minulle elämä, vaan se on lähde joka mahdollistaa elämän.
Vaikuttaa siltä että sun työ ei ole niin paha, että edes kannattaisi vaihtaa. Et siis varsinaisesti ole Ap:n kysymyksen kohderyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaus. Olen menettänyt monta todella mieluisaa työtä fyysisen sairauden takia. Nykyistä pystyn tekemään, mukautettuna. Tässä on pysyttävä, koska en edes pystyisi kulkemaan muualle töihin. Tyssäisi jo siihen.
Tiedostan hyvin että jos tämä työ loppuisi, en uutta saisi enää koskaan. Ainakaan niin läheltä että pystyisin kulkemaan.
Luulen, että hyvin suuri osa ihmisistä tekee sellaista työtä, joka ei oikein tunnu omalta. Esim. on sattumalta ajauduttu alalle tai ei ole päästy haluamaansa koulutukseen. Nuorena on usein haave tietystä työstä, monikaan ei päädy tekemään sitä. Myöhemmin mukaudutaan tilanteeseen., unelmaduuni kuuluu haaveisiin. Ei nähdä tarpeelliseksi kouluttautua uudelleen tai ei jakseta alkaa alusta. Itse olen mukautunut tilanteeseen, harrastan vapaa-ajalla sydäntäni lähellä olevia juttuja koska ymmärrän, että onnen voi löytää oikealla asenteella, olipa työ millainen tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha. Pitäisi opiskella lääkäriksi tai lakimieheksi että tienaisi paremmin, eikä kumpikaan kiinnostaa senkään vertaa kuin nykyinen työ.
Siinä on niin iso riski aloittaa kaikki alusta vanhemmalla iällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kultaiset kahleet. Tienaan liian hyvin tässä merkityksettömässä tietotyössä pörssifirmassa. Ajattelen että saisin paljon enemmän merkityksen tunnetta vaikkapa lasten kanssa työskentelystä tai käsillä tekemisestä. Mutta en vielä raaski enemmän kuin puolittaa palkkaani. Sekä opiskella toki ilman tuloja. Jos saan lähivuosina kasaan sellaisen sijoituspääoman, että silläkin periaatteessa selviän niin sitten opiskelen vaikkapa koulunkäynnin ohjaajaksi tai leipuriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi huomenna työhaastattelu eri alalle mutta pelkään soittaa pomolleni ja saikuttaa (vapaata olisi pitänyt anoa monta viikkoa etukäteen ja kutsu tuli vasta tällä viikolla).
Kyllä minä saikuttaisin. Kerran se vain kirpaisee ja voi muuttaa elämäsi.
Saikutin! Sain kutsun seuraavalle kierrokselle tiistaille. Jatkanko saikkua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi huomenna työhaastattelu eri alalle mutta pelkään soittaa pomolleni ja saikuttaa (vapaata olisi pitänyt anoa monta viikkoa etukäteen ja kutsu tuli vasta tällä viikolla).
Kyllä minä saikuttaisin. Kerran se vain kirpaisee ja voi muuttaa elämäsi.
Saikutin! Sain kutsun seuraavalle kierrokselle tiistaille. Jatkanko saikkua?
Jos pystyt niin sama saikku on vähemmän epäilyttävää kuin monta yhden päivän saikkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rohkeuden puute ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
Et olisi töissä jos sinulla olisi oikea sos tilanteiden pelko
Hyvänen aika. Oireiden vakavuus voi vaihdella ihmisestä toiseen ja jopa samalla ihmisellä päivästä tai elämäntilanteesta riippuen.
Pystyn käymään töissä, mutta uudet tilanteet ja uusien ihmisten tapaaminen ovat minulle todella hankalia.
Ap ei ilmeisesti lue lehtiä ja ole selvillä siitä, että Suomessa on Euroopan kehnoin työllisyystilanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua enää opiskella uutta, ja paras palkka ja edut tähän asti urallani.
Okei, eli korkea palkka on syy kestää p*skaa työtä. Eikö sua huoleta oma mielenterveytesi pitkällä tähtäimellä?
Olen eri, mutta palkan takia jaksan. Kyllä tällä palkalla tätä paskaa tekee. Keskityn sitten vapaa-aikaan.
Hyvä palkka (melko hyvä eli 7500e), olen valtiolla