Lue keskustelun säännöt.
Saanko "vaatimuksillani" aikaan "traumoja" lapselleni? :)
01.10.2008 |
Keskustelin tuttavani kanssa samanikäisten (4-v) lastemme asioista. Hänellä on poika, jokaon mielestäni vähän yksinkertainen eikä yhtä fiksu kuin minun tyttöni. Hän oli sitä mieltä, että hänen poikansa saa oppia asiat rauhassa omassa tahdissaan sen kummemmin opettamatta ja "kouluttamatta". Puhuimme siis luistelemaan oppimisesta, ilman apupyöriä ajamisesta, lukemaan ja laskemaan oppimisesta, uimaan oppimisesta jne.
Hän oli sitä mieltä, vaikkei sitä suoraan päin naamaa sanonutkaan, että vaadin tyttäreltäni liikaa. Opetan tytärtäni lukemaan, teemme lukutehtäviä lähes päivittäin. Samoin opetin hänet tuskaisen tien kautta ajamaan ilman apupyöriä viime kesänä - kaatumisia oli, mutta harjoittelulla opimme. Laitoin tyttäreni uimakouluun, sillä tahdon hänen oppivan uimaan, ja myöhemmin syksyllä tyttäreni aloittaa luistelukoulun. Aikomuksenani on myös laittaa tyttäreni 6-vuotiaana kouluun, sillä hän on mielestäni hirveän viisas ja se olisi hänelle hyväksi. Myönnän, että hermostun herkästi kun tyttäreni ei opikaan asioita toivomallani tavalla tai toivomassani tahdissa, esimerkiksi lukemaan oppimisessa. Mutta jotenkin ajattelen, että koko hänen lahjakkuutensa valuu hukkaan, jos hänen vaan "antaa olla ja kehittyä rauhassa" (kuten tuttavani ilmaisi).
Mitä mieltä olette?
Kommentit (28)
jos häntä ei kukaan opeta. Tässä aloituksessa oli kuitenkin kyse 4-vuotiaasta, jonka ei tosiaankaan tarvitse vielä oppia lukemaan.
Kun lapselle itselle tulee innostus asioihin, niin hyvä vanhempi tietysti häntä opastaa (esim oma 5-vuotiaani on tällä hetkellä hirveän kiinnostunut kirjaimista ja haluaa ITSE harjoitella kuuntelemaan millä kirjaimella sanat alkavat). Mutta tämä kaikki on lähtöisin hänestä itsestään ei meistä vanhemmista.
Pakottamalla lapsi opettelemaan asioita liian aikaisin ei saada aikaan mitään muuta kuin ongelmia myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en henk.koht. näe mitään JÄRKEÄ yrittää opettaa väkisin lasta esim. polkemaan ilman apupyöriä siis ilman lapsen omaa motivaatiota/innostusta asiaan. Apupyörien kanssa polkemisessa ei ole mitään vikaa ja pyöräilykin on sellainen taito, että se vaatii kypsymistä lapselta esim. tasapainon osalta. Mikäs siinä jos lapsella on omaa intoa vaikka lukemisen oppimiseen, mutta yleensä lapsille (alle eskareille) riittää vallan mainiosti se, että saa kuunnella satuja vanhempien tai muiden lukiessa.
Kyse on siitä, että uusien taitojen opettaminen ei sinäänsä ole haitallista, mutta senkin voi tehdä niin monella eri tyylillä. Jos lasta painostetaan harjoittelemaan ja kouluttamalla koulutetaan niin ei mielestäni ihan terveellä pohjalla homma enää ole. Siinä vaiheessa olisi vanhemman hyvä vähän mennä itseensä ja miettiä miksi minulle on tärkeää, että lapsi oppii jonkin asian. Ja kyllä; usein on kyse ihan oman egon pönkittämisestä lapsen kustannuksella.
Aikasta yksilöllistä nuo tuollaiset oppimiset.
Pakottamista en kanata noissa asioissa.
Luistelukouluun olemma kyllä laittaneet kumatkin pojat 3 vuotiaina ja vanhin piti aina väkisin raahat sinne ja väkisin raahata poiskin.
Uimakuolussa nuo olivat 4 ja 5 vuotiaina ja siitä oli kyllä vaan haittaa itseluottamukseen.
Kumpikin pystyi etenemään 25m altaassa ilman apuja. Tosin osittain sukeltaen, mutta uimakoulun opettaja oli sitä mieltä ettei osaa uida jos leuka menee veteen 10m matkalla. (Tais olla sukua tuolle aloittajan kuvailemalle otukselle.)
Manipulointi on minusta hyväksyttävää näitten kanssa, mutta jos ei vaan saa toista kiinnostumaan halutuista asioita niin ei niitä tietoa saa pakollakaan kaadettua päähän.
joka on kiinnostunut kirjaimista ja omaan tahtiinsa "opettelee lukemaan".Eli leikkien ja touhujen lomassa kyselee mitä tässä lukee ja mitä kirjaimia jne. En todellakaan pidä mitään lukuharjoituksia. Ei hän semmoisia kauaa jaksaisi.
Samainen tyttö on äärettömän kiinnostunut kartoista ja lipuista. Tunnistaa arviolta 15 eri maan lippua ja opettelee valtioita kartasta, ja nimenomaan euroopan kartasta :) Tämänkin tekee ihan omaan tahtiinsa ja oman mielenkiinnon mukaan. Lippukirja on ostettu ja sitä ahkerasti yhdessä luetaan, aina kun tyttö pyytää. Tallinnassa lomaillessamme piti pysähtyä jokaisen hotellin eteen kertomaan minkä maan lippuja saloissa liehuu.
Tyttö ajaa pyörää apurenkaiden kanssa, opettelee uimaan omaan tahtiinsa ja luistelemaan oppi hyvin viime talvena. Jos itse pyytää,niin saatan viedäkin johonkin luistelukouluun.
Ajan takaa sitä, että toki lapsen mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia tulee tukea ja kannustaa niiden pariin, mutta ehdottomasti lapsen tahtiin!
itse en ole hetkeäkään ajatellut, että lapseni olisi jotenkin älykäs ja joku toinen samanikäinen vähemmän älykäs. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista.
Älä nyt hyvä ihminen tukahduta lapsesi halua oppia uutta! Kohta lapsesi seisoo vaikka päällään vain miellyttääkseen sinua ja se ei ole kenenkään etu. Kouluun ja oppimaan vielä ehtii. Opeta mielummin lapsellesi sosiaalisia taitoja, toisen huomioimista jne. Niiden taitojen harjaantumista odotellaan sinne 7v asti ja siksi on katsottu että 7v on hyvä ikä aloittaa koulu!
väkisin lukemaan ja luistelemaan jne. Se oli ihan hirveää! Olin ns. lahjakas lapsi ja siitä sitten vähän innostuttiin ja yritettiin päteä kauttani. Muistan kuinka pahalta tuntui nimenomaan se aapisen edessä istuttaminen vaikka en olisi ollenkaan halunnut. Luistelemaankin oli opittava hetkessä.
Älkää tehkö lapsillenne näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska pärjäämiseen ei riitä pelkkä lahjakkuus, pitää olla myös itsetuntoa.
Voi olla, että tyttäresi jossain vaiheessa masentuu, koska hänestä tuntuu, että arvostat vain hänen suorituksiaan. Et häntä "vain omana itsenään".
Lapset kyllä kehittyvät huomattavasti paremmin kun saavat itse ohjata kiinnostustaan.
tollainen preppaaminen ei kasvata itsetuntoa, vaan tuhoaa sen. jatkuvaa suorittamista. mielestäni henkistä väkivaltaa ja lapsi kokee suoriutumisen kautta tulevansa hyväksytyksi.
pojat on muuten yleensä hitaampia, kuin tytöt.
oma poikani on 4v. ja ajaa appareilla ja poika on liikunnallisesti erittäin taitava.
ei ole kiirettä.
Anna nyt lapsesi kypsyä ennen kuin yrität tunkea häneen asioita, joihin ei ole vielä valmis.
Yritätkö tehdä tyttärestäsi omien unelmiesi toteuttajaa?