Suomalaisäidit ovat poikkeuksellisen loppu – Tutkijat löysivät yllättävän paradoksin: ”Pudotus on iso”

Väärä asenne ihan alunperin. Plus laiskoja.

Olen naimisissa italialaisen miehen kanssa ja olen huomannut muutaman euron Suomeen verrattuna. Ensinnäkin moni lapsi menee päiväkotiin jo noin vuoden ikäisenä, vaikka äiti olisi kotona. Tätä pidetään ihan normaalina, eikä kukaan ihmettele. Äiti saa rauhassa siivota, käydä kampaajalla ja lapsi saa kavereita. Myös isovanhemmat auttavat todella paljon, kun taas Suomessa monella mummolla teatterit ja harrastukset menevät lapsenlapsen edelle. En ole huomannut samanlaista syyllistämistä lasten ruutuajasta kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa italialaisen miehen kanssa ja olen huomannut muutaman euron Suomeen verrattuna. Ensinnäkin moni lapsi menee päiväkotiin jo noin vuoden ikäisenä, vaikka äiti olisi kotona. Tätä pidetään ihan normaalina, eikä kukaan ihmettele. Äiti saa rauhassa siivota, käydä kampaajalla ja lapsi saa kavereita. Myös isovanhemmat auttavat todella paljon, kun taas Suomessa monella mummolla teatterit ja harrastukset menevät lapsenlapsen edelle. En ole huomannut samanlaista syyllistämistä lasten ruutuajasta kuin Suomessa.

Minä komppaisin myös tätä, että isovanhemmilla kiinnostavat enemmän omat menot kuin lastenlapset. Ikävää on se, että isovanhemmat unohtavat, miten nopeasti lapset kasvavat. Aika, jolloin lapsenlapsen kanssa luodaan ne läheiset välit, on lyhyt. Jos sen Emma-Oliverin 4 v kanssa ei halua nyt viettää aikaa enempää kuin pari kertaa vuodessa ohimennen, eivät välit muodostu läheisiksi. Ei sitten aikanaan sitä Emma-Oliver 16 veetä kiinnosta mummon seura, jos mummo on ihan vieras.

Eikä se lastenlasten kanssa oleminen tarkoita, että pitäisi olla 24/7 apuna. Mutta jos energiaa riittää monta kertaa viikossa harrastuksiin, mummojen lounaspiireihin ja muihin, miksi ei voisi jotakin noista omista menoista korvata ajalla lastenlasten kanssa? 

Kun heittävät puhelimen nurkkaan, niin kummasti jaksavat. Valitusaikana ehtii siivota ja tiskata moneen kertaan. Isä voi hoitaa lasta kuten äitikin kotona ollessa. No problem. 

Perheen hoitaminen vaatii organisointikykyä ja tahtoa. Samoja asioita kuin työelämässäkin. 

Lapsiperheiden päiväkotimaksut voidaan maksaa kokonaan verovaroista a 1500 e/lapsi/kk. Sekö ei ole tukea? Koulut maksuttomia ja siellä saa ruoankin päivisin. 

Käykää ulkomailla tutustumassa asioihin älkääkä ruikuttako. Rahaa voi käyttää myös palveluiden, siivous- ja lastenhoitopalveluiden ostamiseen, jos ei huvita viikonloppunakaan lapsia hoitaa. Osa vaimoista valittaa eikä sovi miehensä kanssa työnjaosta, oikeasta työnjaosta. Ei sitä ulkopuoliset voi hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa italialaisen miehen kanssa ja olen huomannut muutaman euron Suomeen verrattuna. Ensinnäkin moni lapsi menee päiväkotiin jo noin vuoden ikäisenä, vaikka äiti olisi kotona. Tätä pidetään ihan normaalina, eikä kukaan ihmettele. Äiti saa rauhassa siivota, käydä kampaajalla ja lapsi saa kavereita. Myös isovanhemmat auttavat todella paljon, kun taas Suomessa monella mummolla teatterit ja harrastukset menevät lapsenlapsen edelle. En ole huomannut samanlaista syyllistämistä lasten ruutuajasta kuin Suomessa.

Vuoden ikäinen ei kaipaa "kavereita" vaan äitiään. 

Mä olisin  kyllä tarvinnut enimmäkseen rahaa vuosien varrella. Joo siis tietenkin enempi apu mieheltä olisi ollut plussaa, mitta olisi moni harmi riita jäänyt pois. Se siitä  kuormituksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Perheen hoitaminen vaatii organisointikykyä ja tahtoa. Samoja asioita kuin työelämässäkin. 

Minusta työelämä on kevyempää, vaikka olenkin henkisesti kuormittavassa työssä. Työpäivän aikana saat edes joskus tauon, saat syödä rauhassa ja mennä yksin vessaan. Eipä onnistu sama pikkulapsiperheessä.

Vierailija kirjoitti:

Perheen hoitaminen vaatii organisointikykyä ja tahtoa. Samoja asioita kuin työelämässäkin. 

Työelämä on heittämällä kevyempää. 

Suomitantat kovimpia ulisemaan. Feminismi sekoittanut pienen pään.

Sanotaan, että ei pikkulapsiaikana tarvitse rahaa. Ai eikö? Vauvalla/taaperolla menee vaippoja, eivät todellakaan ole halpoja ja kestovaippojen pesurumba ei ole kaikille arjessa mahdollinen. Pieni lapsi kasvaa nopeasti ja tarvitsee säännöllisesti uudet vaatteet. Vaikka ostaisi käytettynä, ei ole halpaa lystiä hankkia joka vuosi uusia talvihaalareita, välikausihaalareita, talvivaatteita, kesävaatteita, kenkiä jne. Tähän päälle vielä päiväkotimaksut. Kyllä, moni pienituloinen saa ne ilmaiseksi, mutta esim. meidän asuinpaikkakunnalla jopa meiltä alle keskituloisilta peritään täysi maksu (311 e/kk). Maksuun ei saa mitään alennusta, vaikka lapsi olisi pois päiväkodista pari viikkoa kuukaudesta. Eli vaikka pidettäisiin lyhyempää päivää/oltaisiin osa kuukaudesta lomalla, summa on silti sama.

Ja kyllä, menee sitä rahaa koululaisen/teininkin kanssa, mutta harvemmin tarvitsee joka talveksi ostaa uutta haalaria eikä koulussa opiskelustakaan veloiteta vanhemmilta 300 e/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheen hoitaminen vaatii organisointikykyä ja tahtoa. Samoja asioita kuin työelämässäkin. 

Minusta työelämä on kevyempää, vaikka olenkin henkisesti kuormittavassa työssä. Työpäivän aikana saat edes joskus tauon, saat syödä rauhassa ja mennä yksin vessaan. Eipä onnistu sama pikkulapsiperheessä.

Kyllä naisten "työt" tiedetään. Kalkatus taukohuoneessa ja sitten valitetaan, että on kylmä 25 asteisessa toimistossa.

Vierailija kirjoitti:

Äitejä kytätään, syyllistetään ja arvostellaan joka paikassa. Myös ne muka auttavat tahot kuten neuvola ja päiväkoti. Se on aivan helwatan raskasta.

"Apu ja tuki" Suomessa on sitä, että järjestelmiin kirjataan asioita. Ja usein ne kirjaukset ovat ala-arvoisen virheellisiä, tai muuten omituisen kuvan antavia. 

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemus, kun perheessä on 5 v lapsi. Näihin vuosiin on mahtunut mm. toisen vanhemman synnytyksen jälkeinen masennus ja toisen vanhemman vakava fyysinen sairastuminen. Yksikään ystävä ei ole tarjonnut apua, vaikka ovat tienneet tilanteestamme. Kukaan heistä ei kysynyt, että voinko jotenkin auttaa tai ottaa vaikka lapsen vaunulenkille/leikkipuistoon tms, jotta saisitte välillä levätä ja ehkä viettää hetken kahdestaankin.

Paras on se, että osa n. 10 v+ lasten äideistä muistelee minulle ääneen, miten rankkaa oli omien lasten kanssa, kun lapset olivat pieniä. Silti ei käy pienessä mielessäkään, että voisi auttaa ystävää, jolla on nyt pienet lapset ja itsellä olisi enemmän aikaa/jaksamista, kun omat lapset eivät tarvitse enää äitiä yhtä intensiivisesti. Äitinä tuntuu, että se p'ska laitetaan kiertämään eikä tehdä elettäkään katkaistakseen äitiyteen liittyvää "itse pitää pärjätä" -kulttuuria.

Miksi nimenomaan muiden äitien pitäisi auttaa? Miksi sinulla ei ole isiä kohtaan vastaavia odotuksia? Usein myös mummoja syyllistetää, jos eivät hoida lapsenlapsia. Ei ukkeja niinkään. Eiköhän ne äidit ja mummot ole tehneet sitä hoitotyötä riittävästi. Nakittakaa välillä miehiä.

Suomalaiset naiset ovat laiskoja. Sen näkee niin työelämässä kuin myös kotona. Laiskuus johtaa stressiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa italialaisen miehen kanssa ja olen huomannut muutaman euron Suomeen verrattuna. Ensinnäkin moni lapsi menee päiväkotiin jo noin vuoden ikäisenä, vaikka äiti olisi kotona. Tätä pidetään ihan normaalina, eikä kukaan ihmettele. Äiti saa rauhassa siivota, käydä kampaajalla ja lapsi saa kavereita. Myös isovanhemmat auttavat todella paljon, kun taas Suomessa monella mummolla teatterit ja harrastukset menevät lapsenlapsen edelle. En ole huomannut samanlaista syyllistämistä lasten ruutuajasta kuin Suomessa.

Puhut vain mummoista. Entäs ne ukit? Eikö naisten kohdalla se yksi kierros riitä, vaan pitää vielä lapsenlapsetkin hoitaa? Ja miehet vaan tekee mitä haluaa eikä heitä syyllistetä siitä.

Eiköhän näissä viitata mummoihin, kun ei jakseta kirjoittaa auki kaikkia mummeja, pappoja, ukkeja, mammoja, vaareja jne.

Onko missään muussa maassa yhtä negatiivinen suhtautuminen äiteihin ja äitien väsymykseen kuin täällä?

Vierailija kirjoitti:

Onko missään muussa maassa yhtä negatiivinen suhtautuminen äiteihin ja äitien väsymykseen kuin täällä?

Suomessa vihataan äitejä, se näkyy kaikessa ja täällä on osa äideistäkin jäätävän itsekkäitä. Näkeehän sen näistäkin kommenteista kun sanovat, että miksi heidän pitäisi ketään auttaa ja moni isovanhempi sanoo, että kun on osansa tehnyt niin ei juuri auta ja tiedän äitejä kenen omat vanhemmat ei auta yhtään. Osa tietysti auttaa, että kaikilla tilanne ei ole yhtä huono. Mutta se, että siis meillä on jotenkin vallitsevana kulttuurina sellainen aivan järkyttävä jos äiti pyytää apua tai tarvii apua johonkin niin lapset mielummin sijoitetaan sijaisperheeseen kun vanhempi väsyy kuin autettaisiin konkreettisesti. Eihän tämä tulekkaan kestämään tällainen kulttuuri kun ei ole mitään yhteen vetävää liimaa eikä yhteisöllisyyttä. Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu myös kaiken kontrollointi ja just se että jos äiti haluaa vaikka kampaajalla käydä niin eihän äideille voi tuollaiseen "turhuuteen" suoda rahaa eikä mihinkään mikä sitä äidin mielenterveyttä ja hyvinvointia tukisi kun täällä on sellaiset ihmiset vallassa ketkä on järkyttävän sairaalloisen pihejä. Että mihinkään ei saa käyttää rahaa ja äitihän tietysti kulkee samassa t-paidassa ja farkuissa koko äitiyden ajan.